Kaksi naista saarella

Sosiaaliohjaaja Tytti Karttunen ja sosiaalityöntekijä Sirpa Salmivaara hoitavat kahdestaan koko Hailuodon kunnan sosiaalityön asiakastyön vauvasta vaariin.

Perjantaiaamuna 17. helmikuuta sosiaalityöntekijä Sirpa Salmivaara tulee puoli kahdeksan lautalla Hailuotoon. Pari päivää aikaisemmin Hailuotoon johtavalla jäätiellä sattui jäihin uponneen työkoneen pelastustöissä ihmishengen vaatinut onnettomuus, jonka seurauksena jäätie suljettiin lopullisesti.

– Sillasta on puhuttu pitkään, ehkä hanke aktivoituu tämän surullisen tapauksen jälkeen, Salmivaara pohtii.

Vajaa puolen tunnin lauttamatkan jälkeen Salmivaara ajaa 18 kilometriä työpaikalleen kunnantalolle. Oulun edustalla sijaitsevan Hailuodon luonnolle ovat ominaisia jäkäläpohjaiset männiköt. Nyt tietä reunustavat puhtaan valkeat lumikinokset. Saaren läpi kulkevan päätien pituus on 30 kilometriä ja kunnantalo on sen varrella.

Tien päätepisteessä on Marjaniemi, jossa on 1871 rakennettu majakka, kalastussatama ja vanhat punaiset kalastajamökit sekä hotelli. Horisontissa jäätynyt meri yhtyy taivaaseen.

Saarella kaikki tuntevat kunnan harvat virkailijat.

Salmivaara on vajaa tuhannen asukkaan Hailuodon vastaava sosiaalityöntekijä. Hänen työparinaan on sosiaaliohjaaja Tytti Karttunen. Naiset hoitavat kahdestaan kaiken sosiaalityön asiakastyön. Salmivaara tekee Hailuodossa yhden fyysisen työpäivän ja puolikkaan etäpäivän viikossa. Muulloin hän toimii Jokilaaksojen reilun vuoden toimineen sosiaali- ja kriisipäivystyksen yksikön päällikkönä Oulaisissa. Karttunen asuu Hailuodossa ja tekee täyttä työpäivää.

– Minulla on puhelin aina auki ja voin periaatteessa etäpäivinä auttaa, vaikka olen toisessa työssä. Hailuodon kunta ja perusturvajohtaja tietävät, että jos pitää tehdä kiireellisiä virkatoimia, yhteys minuun on saatavissa Tytti Karttusen kautta. Oma organisaationi tietää, että minulla on sivutoimilupa ja kun teen jaksotyötä, tämä kahden viran hybridimalli on ylipäätään mahdollinen, Salmivaara kertoo.

Salmivaaran mielestä hyvinvointialueille siirryttäessä on hyvä pohtia luovia tapoja tuottaa palveluja. Hybridimallissa on mahdollisuuksia moneen. Nämä olivat taustalla, kun Salmivaara aloitti työnsä Hailuodossa viime marraskuussa.

– Soitin perusturvajohtajalle ja kysyin, voinko auttaa heitä sitoutumalla tällaiseen. Koska Hailuodossa puuttui pätevä sosiaalityöntekijä, hän suostui heti. Perusturvajohtajalla oli rohkeutta lähteä tuottamaan palveluja epätyypillisellä tavalla.

Salmivaara uskoo, että se tapa, miten he toimivat tuottaessaan pieneen kuntaan palveluja, voi olla toimiva myös hyvinvointialueella.

– Meidän hyvinvointialueemme eli Pohjois-Pohjanmaan asukaspohja on noin 413 000 ja Hailuodon vajaa 1 000. Kysymys kuuluu, miten tämä tuhannen ihmisen oikeus ammattitaitoiseen palveluun säilyy. Se pitää olla sellainen tapa, että se tuntuu tekijästä hyvältä ja on mielekäs palvelun kohteellekin.

Työtapa vaatii ennakoitavuutta

Tänä aamuna sosiaaliohjaaja Tytti Karttunen käväisee Hailuodon keskustassa sijaitsevalla Seo-huoltoasemalla, jossa toimii myös Matkahuolto.

Tytti Karttunen jututtaa Seon huoltoaseman kahviparlamenttiin kokoontuneita Eero Smediä, Sauli Haapalaa ja Pentti Kittilää. Kuva: Nina Susi

Kahdeksalta kylän miesten aamuparlamentti kokoontuu tapansa mukaan kahvikupin äärelle puimaan ajankohtaisia asioita, ja Karttunen istahtaa hetkeksi miesten seuraan.

Siinä missä sosiaalitoimistolla luodaan hyvinvointia virkamiestyönä, aamuparlamentti varmistaa luomuverkostojen kautta hyvinvointia kuntalaisten keskuudessa. Jos joku ei ole tullut paikalle, aamuparlamentti huolestuu.

Helsingistä Hailuotoon muuttanut Karttunen aloitti myös työnsä viime marraskuussa. Kun Salmivaara tulee Hailuotoon, Karttunen on tehnyt hänelle hyvissä ajoin sähköisen kalenterin päivän töistä.

– Se, että tämä meidän systeemimme voi onnistua, vaatii ennakoitavuutta. Ajankäytöllisesti tämä on optimaalinen tapa toimia. Minun työaikani ei muuten riittäisi oikein mihinkään. Tytillä on valta täyttää minun työaikani hyvin pitkälle ja luotan siihen, Salmivaara sanoo.

Meren keskellä asuminen luo omat haasteensa.

Muutaman kerran kuussa he tekevät useita tapaamisia sisältävän työpäivän Oulussa. Tunnin-parin takia ei Hailuodosta kannata Ouluun lähteä. Pelkkiin edestakaisiin matkoihin menee noin 2,5 tuntia.

Tytti Karttunen työskenteli kymmenen vuotta Helsingissä akuutin kriisityön liikkuvassa yksikössä ja työhön kuului äkillisten kriisitilanteiden jälkeen annettava psykososiaalinen tuki.

– Työni Hailuodossa on hyvin erilaista mutta olen työurani aikana pyöritellyt näitä asioita paljon, joten ne ovat tuttuja. Olen tottunut parityöskentelyyn. Kun Sirpa tulee tänne toimistolle kerran viikossa, on ihan mieletöntä, kun saamme toteuttaa parityöskentelyä ja olla tosi tiiviisti yhdessä. Sirpa tuo turvan tunnetta ja sitä tietotaitoa, mitä hänellä on, Karttunen innostuu.

Kanssakäyminen pienessä kunnassa välitöntä

Pari vuotta sitten valmistuneessa Hailuodon uudessa kunnantalossa on seinättömät toimistotilat.

Sosiaalityöntekijällä ja sosiaaliohjaajalla on kuitenkin oma työhuone, jonka työpöydän taakse he istuutuvat. Aamun ensimmäisenä tehtävänä Karttunen ja Salmivaara selvittivät lastensuojeluilmoitusta ja käyvät puhelinkeskustelua ilmoituksen tekijän kanssa.

Pian sen jälkeen he siirtyvät vammaispalvelun puolelle ja alkavat pohtia kuljetuspalvelupäätöksiä.

Salmivaara ottaa vastaan lastenvalvojan asioita. Hän on pyytänyt tuloliitteitä ja toivomuksia tapaamissopimuksesta. Listalla on myös sosiaalihuollon mukaisen palvelutarpeen arvioinnista päättäminen.

Yksi olennainen osa Karttusen ja Salmivaaran työtä on kerran kuussa pidettävät moniammatilliset yhteistyöpalaverit SAS-ryhmän (selvitä, arvioi, sijoita) kanssa. Mukana kokouksessa ovat perusturvajohtaja, seniorineuvolan hoitaja, sairaanhoitajat tehostetusta palveluasumisesta sekä kotihoidosta sekä vanhustyöstä vastaava sairaanhoitaja.

– Käsittelemme asumisasioita ja kaikkea, mitä tulee esille. Esimerkiksi miten toimimme, kun tulee kuolinilmoituksia. Tarpeen mukaan järjestämme mahdollisimman nopeasti kotikäyntejä moniammatillisesti. Meidän tiimiys on toiminut tosi hyvin, toimimme lonkeromaisesti ja autamme toisiamme, kertoo kokouksen puheenjohtajana toimiva vanhustyöstä vastaava Rauni Koppelo.

Tytti Karttunen ja Sirpa Salmivaara kokoontuvat yhteisessä toimistossa kerran viikossa. Kuva: Nina Susi

Lounaan Karttunen ja Salmivaara nauttivat Kahvila Lomassa. Usein he syövät omia eväitä työpaikallaan, sillä kunnantalolla ei ole ravintolaa.

Pienelle kunnalle on ominaista sekin, että kunnan harvat virkailijat tunnetaan ja kanssakäyminen kuntalaisten on kanssa välitöntä. Lounaspöydässä syntyy juttua Hailuotoon vasta muuttaneen henkilön kanssa. Etätyö voi mahdollistaa muuton Hailuotoon, mikä houkuttelee etenkin ihmisiä, joilla on sukulaissuhteita saarella.

Kohtaamisen tärkeys

Iltapäiväksi sovittu toimeentuloasiakkaan tapaaminen peruuntuu asiakkaan toimesta. Toinen toimeentuloasiakas kyselee vuokrarästien hoitamisesta.

– Saarella on paljon matkailuun liittyvää yritystoimintaa. Koronapandemia on ajanut yrittäjiä Kelan perustoimeentulon äärelle. Ylipäätään pienyrittäjät ovat tiukoilla monesta suunnasta, mutta jos yrittämisen mahdollisuus menee, niin ollaan tosi hankalassa tilanteessa, Salmivaara pohtii.

Kelan palvelut kävivät saaressa ennen paikan päällä, samoin työvoimahallinnon palvelut.

– Nyt nämä palvelut ovat poistuneet täältä niin kuin monesta Hailuotoa isommastakin kunnasta. Kohtaamiset menevät etäämmälle ja muuttuvat hyvin persoonattomiksi.

Tytti Karttunen pitää tärkeänä laadukasta kohtaamista asiakkaiden kanssa. Sen ei tarvitse olla perinteisen virkamiesmäinen.

– Sanon joka ikiselle asiakkaalle: muista, että olet riittävä, arvokas ja ainutlaatuinen. Kun olemme käyneet kysymyspatteriston läpi asiakkaan kanssa, yllätän hänet jollain henkilökohtaisella kysymyksellä. Se voi olla vaikka, että oletko muistanut syödä. Kuinka vähällä voimme saada maksimaalisia tuloksia, kun otamme käyttöön työvälineitä, joita me jokainen voimme halutessamme käyttää. Se ei ole minulta työntekijänä pois.

Asiakastyötä myös etäyhteyden kautta

Virka-aikana Karttusella on aina mukanaan hätäkeskukseen yhdistetty Virve-puhelin ja viranomaispuhelin, johon on yhdistetty kaikki sosiaalipuolen palvelut. Akuutteina tulevat kuoleman tapaukset ja kriisityö. Kriisityöhön Karttunen vastaa terveydenhuollon työntekijöiden kanssa.

– Virka-ajan ulkopuolella esimerkiksi viikonloppuisin lastensuojeluilmoitukset tai huoli-ilmoitukset menevät Oulun sosiaali- ja kriisipäivystykseen.

Hailuodossa ei tällä hetkellä ole yhtään kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta eikä yhtään lastensuojelun sijaisperheessä olevaa, Karttunen mainitsee.

Karttunen saa hoitaakseen akuutin tilanteen. Ikäihminen, jonka liikuntakyky on mennyt huonoksi, haluaa luiskan rappusille.

Kun rooleja alkaa olla liikaa, Karttunen ja Salmivaara miettivät tarvitessa osittaista ostopalvelua.

Karttunen on saanut paljon tukea Pohjoinen lastensuojelu- hankkeen kautta esimerkiksi, jos eteen tulee haastava tilanne ja Salmivaara ei ole töissä.

– Sitä kautta olen keskustellut Teams-yhteydellä sosiaalityöntekijän kanssa ja saanut konsulttiapua. Hän on tavallaan samalla työnohjaaja ja mentori, jolle voin puhua myös omasta työstäni. Palvelu on loistavaa.

Etäyhteys mahdollistaa myös asiakastyötä ja kotikäyntejä.

– Lastensuojelussa voi tulla tilanne, että Tytti menee etäpäivänäni läppärin kanssa kotikäynnille ja avaa ruudun ja istuttaa minutkin ruudun kautta pöydän päähän. Jos se on luontevaa Tytille ja minulle, se on luontevaa myös asiakkaalle, Salmivaara kertoo.

Saumaton yhteistyö luo turvaa.

Hailuodon maapinta-ala on noin 200 neliökilometriä ja asukkaat asuvat ympäri saarta. Asiakaskäyntien pituudet vaihtelevat, joihinkin kohteisiin saatetaan ajaa suuntaansa noin 20–30 minuutin matka.

Jos Karttunen saa puhelun, johon hän ei osaa vastata, hän voi käyttää Salmivaaran etäpäivänä myös ryhmäpuhelua.

– Liitän Sirpan samaan puheluun ja olemme kolmestaan ratkomassa asiaa samanaikaisesti. Tämä on erittäin toimivaa. Asioita ei tarvitse silloin jättää odottamaan, mikä on aina kuluttavaa, Karttunen sanoo.

Turvan tunnetta ja työssä jaksamista lisää myös se, että Karttusella ja Salmivaaralla synkkaa ja heillä on saumaton huumorilla höystetty yhteistyökuvio.

– Sirpalla on lisäksi ihan mieletön resilienssi ja työkalupakki. Se antaa turvan tunnetta, kun minun työni on niin monipuolinen. Tiedän, että Sirpalla on vankka työkokemus ja rohkeus, ja se lisää ehdottomasti myös työhyvinvointia, Tytti Karttunen kertoo.

Tänään iltapäivällä naiset soittavat Helpdeskiin tietotekniikkaongelmien takia.

– Suuri ongelma meillä on käyttöjärjestelmämme. Kovin moni meidän alallamme ei voisi kuvitella tilannetta, että kun tulet uuteen työpaikkaan, etkä osaa käyttää ohjelmaa, ei sitä osaa käyttää kukaan muukaan. Pienessä kunnassa tämä on mahdollista.

Kaikki viisaus ei ole isoissa organisaatioissa

Tytti Karttunen on viihtynyt Hailuodossa hyvin. Meren keskellä asuminen luo tosin omat haasteensa: kun tuulee tai myrskyää, sen kyllä tuntee. Toisaalta puhdas luonto on plussaa.

Karttusen käsien kautta menee paljon kuntalaisten tärkeitä asioita, mutta hän ei pohdi niitä enää työajan jälkeen.

– En suostu ottamaan tästä omaa elämäntapaa. Vaatii kylmähermoisuutta tunnustaa, että tämä on vaan työtä. Vapaa-aikana käyn kylän naisten kanssa jumpalla ja aloitin uudestaan kuntonyrkkeilyn.

Kun tulee pieneen kuntaan, missä työnkuva on laaja ja lavea, luovuus on välttämätön. Mitä isompi organisaatio, sitä tiukemmat normit, joista ei lipsuta.

– Olen luova ihminen ja minulla oli Helsingissä koko ajan paniikinomainen tunne, että milloin huomaan luovuuden loppuvan, Karttunen toteaa.

Hän uskoo, että juuri se ajoi hänet pois Helsingistä.

– Jos luovuus tapetaan, et pysty enää vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Sinusta tulee jäykkä ja arka, jolloin työn tekeminen muuttuu hirvittävän raskaaksi ja uuvuttavaksi. Asiakas tuntee sen nahoissaan. Jos työntekijät ajetaan nurkkaan, on asiakkaita vaikea kohdata ja moni uupuu.

Mikä pahinta, silloin vältellään koko ajan jotain oletettua virhettä.

– Virheitä ei saa tehdä, silloin viimeistään rippeet luovuudesta ja työn tekemisen ilosta on tapettu, Salmivaara jatkaa.

Kaikki professionaalinen viisaus ei ole heidän mielestään isoissa tai erikoistuneissa organisaatioissa.

– Esimiesten suuntaan sanon, että ottakaa työntekijät mukaan oikeasti tekemään eikä vaan näennäisesti! On mieletön voimavara, jos organisaatio kunnioittaa työntekijöitä ja antaa heidän loistaa ja tehdä sitä, missä he ovat hyviä. Meidän alamme ammattitaito on pitkälle vietyä osaamista, näkemystä ja kokemusta.

Henkilöstöjohtaminen on tärkeää kaiken ikäisten keskuudessa, jotta ihmiset pysyvät uteliaina ja ote omaan tekemiseen pysyy hyvänä.

– Olen ollut 33 vuotta sosiaalialalla töissä ja se, miksi halusin Hailuotoon, liittyy solidaarisuuteen. Haluan sanoa, että olkaa solidaarisia ja ajatelkaa toisianne. Kun menemme kohti hyvinvointialuetta ja puhumme koko ajan leveämmistä hartioista, ajattelen sitä vahvasti osana ammatillista solidaarisuutta. Ajattelen, että minulla voisi nyt olla varaa antaa aikaa sille hyvälle, mitä itse olen saanut, Salmivaara sanoo.

Työpäivän jälkeen Salmivaaran on oltava lauttarannassa 10 minuuttia ennen lautan lähtöä.

– Vaikka lauttamatkasta voi tulla mieleen kesä ja loma, on siitä myrskyisellä säällä romantiikka kaukana. Lauttamatkat on tehtävä, oli sää millainen hyvänsä, Salmivaara sanoo.

Vilkasta saarielämää

Oulun edustalla sijaitseva Hailuoto on Perämeren suurin saari ja vajaan 1 000 asukkaan kunta. Kesäisin saaren asukasluku tuplaantuu.

Saari on tunnettu myös perinneneule luotolaisesta sekä Bättre folk ‑festivaaleista. Saari on valittu ainoana kokonaisena kuntana yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Saaren maapinta-ala on noin 200 km², koko pinta-ala merineen on noin 1 000 km².

Maksuton autolautta liikennöi ympärivuotisesti Oulunsalosta Hailuotoon.

Hailuodossa on yksi peruskoulu ja päiväkoti. Kunnan kirjasto järjestää ympärivuotisesti teatteria, elokuvia, tuolijumppaa, digineuvontaa, peli-iltoja ja kesäjuhlia. Kirjastosta saa myös lainata lenkkikaveriksi Muru-koiran kerran viikossa. Liikuntatoimi järjestää liikuntakerhoja.

Terveydenhuollon palvelut saarella tuotetaan yhteistyössä Pihlajalinnan kanssa.

Hailuoto kuuluu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, joka on väestöpohjaltaan Suomen viidenneksi suurin hyvinvointialue. Siellä työskentelee noin 18 000 työntekijää.

Riitta Ahonen