Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ‑ohjelmassa hyvinvointialueet kehittävät toimintaansa. Jokainen alue rakentaa omalle alueelle sopivaa versiota sotesta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Sote-uudistuksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Uudessa sote-mallissa kaikki asiakkaan tarvitsemat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon peruspalvelut järjestyvät sujuvasti yhdeltä luukulta.
Hyvinvointialueita on 21. Niiden lisäksi Helsinki vastaa edelleen omista palveluista.
Alueilla kehitetään nyt kuntoon toimintamalleja, palvelupolkuja ja yhteistyötä tulevien sote-keskusten varalta.
STM rahoittaa kehittämistyötä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ‑ohjelman kautta. Jokaisella hyvinvointialueella on oma kehittämishanke. Hankkeisiin sisältyy useita pienempiä kehittämiskokonaisuuksia, jotka alueet päättävät itse.
Tulossa siis ei ole yhtä valtakunnallista sotekeskuksen toimintamallia, jota kaikki hyvinvointialueet aikanaan noudattavat.
Jokainen alue luo oman toimintamallin, joka sopii alueen tarpeisiin parhaiten, kuvaa kehittämispäällikkö Heidi Muurinen THL:n Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ‑ohjelman hanketoimistosta.
THL tukee alueiden kehittämistyötä ja tarjoaa siihen asiantuntijoita avuksi.
– Alueet ovat erilaisia. Siellä on paras tieto alueen tarpeista ja ymmärrys siitä, miten siellä pitää toimia, Muurinen sanoo.
Myös hankejohtaja Anu Muuri THL:sta pitää hyvänä, että tulossa ei ole ylhäältä ohjattu yhtenäinen malli koko maahan.
– Nyt lähdetään siitä, mitä omia, hyviä käytäntöjä alueilla jo on. Niitä voi ja saa kehittää eteenpäin. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.
Kehittäminen vasta alussa
Ensimmäisen vaiheen rahoitus kehittämishankkeilla on vuosille 2020–22. Lokakuussa päättyneellä täydentävällä hakukierroksella jaettiin 141 miljoonan lisärahoitus. Kaikkien hankkeiden aika piteni vuoden 2023 loppuun.
Jokainen alue luo oman sote-keskus-mallin, joka sopii alueen tarpeisiin parhaiten.
Miten pitkällä hyvinvointialueet ovat toimintansa kehittämisessä, se vaihtelee suuresti, Anu Muuri kuvaa.
– On alueita, joissa ollaan pitkällä. Toiset ovat vielä lähtöviivalla. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ‑ohjelman tarkoitus oli antaa potku, jotta kaikki alueet pääsevät kehittämisen alkuun.
Valtio patistaa ohjelmassa hyvinvointialueita etenkin toimijoiden integraatioon ja monialaiseen yhteistyöhön. Keskiössä on soten peruspalvelujen kehittäminen, Muuri sanoo.
– Tavoitteet ovat kirkkaita. Kaikilla alueilla on niissä yhä työtä. Mikään alue ei ole vielä maalissa.
– Näin suuri muutos vie useita vuosia. Nyt ollaan kehittämisen alkutaipaleella.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ‑ohjelman kehittämishankkeissa kehitetään eteenpäin jo olemassa olevaa toimintaa tai rakennetaan täysin uusia toimintamalleja ja ‑tapoja, Heidi Muurinen kuvaa.
Hankkeissa korostuu monialainen yhteistyö ja millaisia työkäytäntöjä siinä tarvitaan. Niissä mietitään esimerkiksi, miten asiakkaalle saadaan järjestettyä terveysaseman, sosiaalipalvelun yksikön, fysioterapian, päihdetyön ja mielenterveystyön palvelut, jotka hän tarvitsee. Tarvitaan sujuvia palvelupolkuja, vaikka palvelut toimisivat eri rakennuksissa.
Ratkaisuja haetaan myös asiakas- tai hoitosuunnitelmien tekemiseen yhteistyössä. Moni hanke miettii asiakkuuksien segmentointia. Sote-keskuksissa pitää osata tunnistaa asiakasvirrasta ne asiakkaat tai potilaat, jotka tarvitsevat toisen alan ammattilaisten apua.
Vertaiskehittäminen tärkeää
Alueilla kehitetään monia uusia työskentelytapoja. Kehitteillä on esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa ihmisten ongelmiin päästään kiinni varhaisessa vaiheessa: painopistettä siirretään raskaista palveluista kevyempiin.
Iso juttu ovat digitaaliset ja monikanavaiset palvelut, Muurinen sanoo.
Kehitttämishankkeisiin linkittyy myös lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE. Hankkeissa kehitetään lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukea sekä lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja.
Ohjelman hankkeissa edistetään myös sosiaalihuollon kehittämisohjelman teemoja. Niissä kohteina ovat sosiaalityön menetelmät, rakenteellinen sosiaalityö sekä monialainen yhteistyöhön ja sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointi.
Näin suuri muutos vie useita vuosia. Nyt ollaan kehittämisen alkutaipaleella.
Kahdeksan hyvinvointialuetta pilotoi asiakassuunnitelmien laatimista monialaisessa yhteistyössä. Ne testaavat hankkeissaan uusia sosiaalihuollon työikäisten asiakasasiakirjoja. Niihin on nyt lisätty vaikuttavuutta arvioiva mittari.
– Pilotissa testataan, miten asiakirjapohjat toimivat ja miten niistä saadaan vaikuttavuustietoa ulos. Aiemmin käytössä on ollut Avain-mittari, johon tiedot piti naputella erikseen. Se oli työlästä. Tulevaisuudessa samat tiedot saadaan irti suoraan asiakasasiakirjoista, Heidi Muurinen kertoo.
Tarkoitus on, että työikäisten asiakasasiakirjat otetaan käyttöön koko maassa. Niin sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta saadaan kertymään tietoa.
– Sitä on ollut tähän asti käytössä vähän.
Anu Muuri sanoo, että sotea eri puolilla maata kehittävät työntekijät pitävät tärkeänä vertaistukea ja vertaiskokemuksia. THL järjestää työpajoja, joissa he voivat kertoa omista malleista ja vaihtaa kokemuksia.
Kehittämishankkeissa jo saatuja tuloksia on koottu verkkoon Innokyla.fi-sivuille.
Sieltä voi käydä katsomassa, mitä eri puolilla maata tehdään.
Kymenlaakso luottaa puhelimeen ja sähköpostiin
Kymenlaakson kehittämishankkeissa pannaan paukkuja etenkin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyön kehittämiseen.
Kymsoten projektityöntekijä, sosiaalityöntekijä Jenni Pyötsiä sanoo, että yhteistyö on jo hyvällä pohjalla. Nyt sitä hiotaan vielä paremmaksi.
– Meillä on konsultaatiokäytäntöjä. Selkeät ohjeet niiden käyttämiseen kuitenkin puuttuvat.
Kehittämistyö alkoi kyselyllä, joka tehtiin sosiaalihuollon koko kentälle ja perusterveydenhuollon vastaanottojen työntekijöille.
Kentältä pyydettiin tietoa siitä, miten suureksi konsultaatioiden tarve nähdään ja millaisissa asioissa sitä tarvitaan. Työntekijät saivat kertoa, miten he ottivat yhteyttä puolin ja toisin.
– Yhteydenotto koettiin ylipäänsä haastavaksi. Ei tiedetty, miten yhteyttä voi ottaa ja kenelle tai mihin numeroon soitetaan. Terveydenhuollossa oli vaikea tietää, mihin sosiaalihuollon sektoriin asia kuuluu. Sitä ei voi päätellä asiakkaan iästä.
Nyt kanavia on reivattu selkeämmiksi. Uudessa mallissa perusterveydenhuolto soittaa sosiaalihuoltoon puhelimella. Lisäksi potilastietojärjestelmässä on linkit Omapalveluun.
Se on sosiaalihuollon käyttämä sähköinen kanava asiakastietojärjestelmien välillä. Siellä voi täyttää erilaisia lomakkeita, joilla voi ilmoittaa sosiaalihuollolle asiakkaan palvelujen tarpeesta.
Ikääntyneiden palveluissa on käytössä erillinen viranomaislinja terveydenhuollosta sosiaalihuoltoon.
Myös sosiaalihuolto saa kaksi väylää, joiden avulla se voi ottaa yhteyttä perusterveydenhuoltoon.
Sosiaalialan ammattilaiset voivat lähettää sähköpostia terveysaseman yhteissähköpostiin.
Käyttöön tulee myös puhelinnumero, josta he tavoittavat terveydenhuollon ammattilaiset. Ammattilaiset pääsevät jonojen ohi ohivalintanumerolla.
Vanhoja työtapoja muutettava
Uutta systeemiä kokeillaan pilotissa tänä syksynä. Tietoturvasta ja asiakkaan yksityisyydestä halutaan huolehtia joka vaiheessa.
– Suora yhteydenotto potilastietojärjestelmästä tai suojatun sähköpostin kautta on turvallisin tapa, Pyötsiä sanoo.
– Jos asiasta ei ole pakko kysyä asiakkaan nimellä, konsultoidaan yleisellä tasolla kysyen miten tällaisessa tilanteessa kannattaa toimia.
Kymsotessa kehitetään samaan aikaan myös terveydenhuollon asiakasohjausta. Sen tulokset eivät ehdi syksyn pilottiin. Ne voivat vielä muuttaa yhteydenpidon suunniteltua mallia, Pyötsiä sanoo.
Sote-uudistuksen läpivienti vaatii koulutusta ja vanhojen työtapojen muuttamista, hän painottaa.
– Monialaisuus on sikäli haastavaa, että vaikka asiakas hyötyisi siitä, se voi unohtua kiireessä. Se voi tuntua työläältä, kun ei oikein tiedetä, mihin ja keneen pitää olla yhteydessä. Niitä esteitä tässä nyt poistetaan.
– Tarvitaan selkeät keinot, joilla yhteyttä pidetään. Niitä pitää uskaltaa käyttää.
Eri puolilla maata kehitetään myös toisenlaisia sosiaali- ja terveyshuollon yhteistyön malleja.
Joissakin malleissa sosiaalityöntekijä tai ‑ohjaaja työskentelee pysyvästi osana terveysasemaa. Toisissa malleissa sosiaalihuollon ammattilaiset tarjoavat terveysasemalla vastaanottoaikoja.
Sosiaalialan ammattilainen selvittelee asiaa vastaanotolla ja tarjoaa ohjausta ja neuvontaa. Osa asioista voi ratketa jo siinä. Muussa tapauksessa asiakkaalle varataan aika esimerkiksi sosiaalityön yksikköön.
Jaana Laitinen
