Nyt on mahdollisuus korjata niitä tehtäväkohtaisia palkkoja, jotka ovat tehtävän vaativuuteen nähden liian alhaisia ja haittaavat myös osaavan työvoiman rekrytointia.
Omatoimisuutta tarvitaan siksi, että kunta-alan sopimuksiin sovittu paikallinen järjestelyerä ei tule kaikille automaattisesti.
Nyt on mahdollisuus korjata niitä tehtäväkohtaisia palkkoja, jotka ovat tehtävän vaativuuteen nähden liian alhaisia ja haittaavat myös osaavan työvoiman rekrytointia.
Kunta-alan sopimukseen (KVTES) 2018–2020 sovittu paikallinen vähintään 1,2 prosentin järjestelyerä tulee maksettavaksi 1.1.2019 alkaen.
Parhaillaan luottamusmiehet kartoittavat edustettaviensa tilannetta ja paikallisia palkkauksen epäkohtia. Ole myös itse aktiivinen. Ole yhteydessä luottamusmieheesi, ja kerro hänelle perustelut, miksi järjestelyerä kuuluu sinulle.
Kohdentamisen ansiosta yksittäisen työntekijän kokonaispalkka voi nousta noin 5 prosenttia.
Luottamusmiehiä on ohjeistettu erityisesti ottamaan huomioon tehtävä- tai organisaatiorakenteiden uudistuksista syntyneet tehtävien vaativuuksien muutokset, joiden vuoksi palkkoja tulisi korottaa. Järjestelyerällä voidaan myös kehittää palkkausjärjestelmiä, tukea tuloksellisuutta tai tehtävien uudelleen järjestelyitä.
Millaisista summista on kyse?
Paikallisen järjestelyerän suuruus on 1,2 prosenttia KVTES:n palkkasummasta. Palkkasumma lasketaan sellaiselta tavanomaiselta kuukaudelta, johon ei osu merkittäviä loma-ajan palkkaeriä tai pitkien pyhien jaksoja.
Järjestelyerä voidaan kohdentaa tehtäväkohtaisten palkkojen, henkilökohtaisten tai vastaavien lisien korotuksiin. Tavoiteltavin vaihtoehto on, että erällä korjataan tehtäväkohtaisten palkkojen vinoumaa ja työnantaja käyttäisi henkilökohtaisiin lisiin muuta rahaa.
Kuinka paljon paikallisen järjestelyerän saavan palkka voi sitten nousta? Järjestelyerän laskentatapa on monimutkainen. Aikaisimmilta vuosilta kuitenkin tiedetään, että juuri kohdentamisen ansiosta yksittäisen työntekijän kokonaispalkka voi nousta noin 5 prosenttia.
Pääluottamusmies neuvottelee jäsenten puolesta
Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat järjestelyerän käyttämisestä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, päättää työnantaja erän käytöstä.
Ensi vuoden alussa jaettavaksi tuleva 1,2 prosenttia on vähimmäismäärä, mikä työnantajan on käytettävä järjestelyerään. Palkkaepäkohtien korjaaminen ja palkkausjärjestelmien toimivuus edellyttävät usein järjestelyeriä suurempaa rahamäärää, ja monet kunnat ja kuntayhtymät ovatkin käyttäneet palkkausjärjestelmien kehittämiseen enemmän rahaa.
Tähän työntekijäpuolella pyritään tälläkin kertaa.
