Isyys koskettaa jokaista ihmistä tavalla tai toisella, mutta miesten keskustelukulttuurissa se on aiheena vieras. Miessakit ry:n MASI-hanke kokoaa isät yhteen keskustelemaan masennusoireista uudessa elämäntilanteessa.
Kulttuurisesti isien masennus on aihe, josta ei ole kovin helppo jutella miesten kesken, kertoo MASIn hankekoordinaattori Henri Hyttinen. Elämänmuutokseen liittyvät kuormitustekijät koettelevat parisuhdetta ja altistavat masennusoireille, mutta vertaistukea voi olla vaikea löytää.
MASIn hanketyöntekijä Ilmo Saneri huomasi saman epäkohdan tehdessään isätyötä Miessakkien Isyyden tueksi ‑hankkeessa.
– Masennus oli toistuva teema kahdenkeskisissä keskusteluissa. Todella usein puhuimme myös puolison masennuksesta, joka heijasteli muuhun perheeseen.
Saneri alkoi pohtia, voisiko Miessakit erikoistua paremmin masennusoireisiin ja niiden käsittelyyn isien kanssa. Uusi hanke sai alkunsa.
Molemmat miehet kertovat, että oma isyys on suuri voimavara ja innostaja isätyötä tehdessä. Heitä yhdistää myös sairaanhoitajatausta. Henri Hyttinen on tehnyt aikaisemmin työtä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien parissa. Ilmo Saneri on työskennellyt Miessakeissa vuodesta 2008. Sitä ennen hän toimi hoitajana lasten ja nuorisopsykiatrian vuodeosastolla.
Mielenterveystyön menetelmät käytössä yksilö- ja ryhmätyössä
Hyttinen ja Saneri ovat koonneet MASI-hankkeeseen useita erilaisia auttamisen muotoja. Valtaosa työstä koostuu kahdenkeskisistä yksilötapaamisista. Niissä osapuolet käyvät yhdessä läpi asiakkaan elämänhistoriaa, ihmissuhteita ja masennusoireita. Isyyttä tarkastellaan kolmessa sukupolvessa.
– Järjestötyö ei saa rinnastua julkisen sektorin toteuttamiin palveluihin, mutta työskentelyssä on mielenterveystyön menetelmät käytössä, Hyttinen sanoo.
Sukupolviajattelu kuuluu keskeisesti myös ryhmätyöskentelyyn. 6–8 hengen ryhmätapaamisilla teemoitettu keskustelu etenee yksilötasolta sukupolvien ketjuun ja omien voimavarojen hahmottelusta ihmissuhdetasolle.
– Ryhmässä menemme vähän syvemmälle aiheeseen. Miehet oppivat käymään yhdessä keskustelua isyyden ja masennuksen teemoista, mistä on hyötyä myös ryhmän ulkopuolella, Hyttinen uskoo.
Ruuhkavuosien arki ja taloushuolet kiristävät pinnaa
Hankkeen asiakkaista suurin osa on 30–50-vuotiaita miehiä. Monet ovat työelämässä, ja perheeseen kuuluvat pienet lapset sekä puoliso. Suurimmalla osalla asiakkaista lapset ovat alle kouluikäisiä.
– Elämänvaiheeseen voi liittyä monia kasaantuvia kuormitustekijöitä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on haastavaa. Pariskunta muuttuu perheeksi ja aikuinen vanhemmaksi, Hyttinen kertoo.
– Kulttuurisesti vanhemmuutta ei välttämättä nähdä voimavarana miesten elämässä, mikä on tietysti ikävää.
Hyttisen mukaan pienten lasten isät tekevät tilastollisesti pidempää päivää töissä. Työltä aletaan odottaa uusia asioita, kuten joustavuutta, joten monella työpaikka myös vaihtuu. Vapaa-ajan, parisuhdeajan ja oman ajan tarpeet eivät välttämättä täyty. Lapsiperheen arki vaikuttaa yöuneen, mikä voi kärjistää jo olemassa olevia ongelmia.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla mies.
– Asiakkaiden suusta kuulee, että taloudellinen tilanne on haastavampi kuin ennen, ja siitä koetaan painetta. Lisäksi on tyypillistä, että vanhemmalla aktivoituu muistoja omasta menneisyydestä ja lapsuudenkodista, Hyttinen sanoo.
– Tuoreiden perheiden elämässä on paljon tekeillä. Samanaikaisesti voi olla käynnissä merkittäviä kodin remontteja, työhön liittyviä muutoksia ja omiin ikääntyviin vanhempiin liittyvää huolta. Toisaalta tukiverkosto voi olla ohut etenkin kaupunkialueilla, jos sukulaiset asuvat kaukana.
Yksilö- ja ryhmäkäynneillä työskentely alkaa kartoituksesta. Tilanteen jäsentelyyn kuuluu ajankäytön, elämänhallinnan, parisuhteen tilan ja työelämän arviointia. Omien kasvatuskulttuurien yhteensovittaminen puolison kanssa on yleinen aihe.
– Useimmiten muutaman kerran jälkeen alkavat löytyä ne tekijät, joihin voi puuttua.
Toiveikkuutta ja avoimuutta – ei ole yhtä oikeaa tapaa olla mies
Sanerin mukaan asiakkaat ovat löytäneet hankkeen hyvin. Etenkin MASIn verkkoauttaminen on matalan kynnyksen tuki masennusoireiden kanssa kamppaileville, joten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen on helppo vinkata siitä omalle asiakkaalleen.
Miehet voivat keskustella ja kysyä neuvoa anonyymisti Tukinetin kautta toimivalla keskustelufoorumilla ja chatissa. Verkkokurssi sisältää itsenäisiä tehtäviä, videoita sekä hyödyllisiä linkkejä lisätietojen äärelle.
– Kokemukseni mukaan sosiaali- ja terveyspalveluista ohjataan tänne meille hakemaan spesifimpää apua johonkin ongelmaan. Se on hyödyksi, vaikka varsinainen hoitokontakti olisi jo olemassa muualla, Hyttinen sanoo.
Kaiken taustalla on vahva halu auttaa ja samalla muuttaa miesten keskustelukulttuuria avoimemmaksi.
– Päätavoitteemme on, että miesten hyvinvointi paranee ja että elämässä voi kokea toiveikkuutta. Sanomamme on, että ei ole yhtä oikeaa tapaa olla mies. MASIssa haluamme auttaa isyyden alkumetreillä ja tukea kulttuuria, jossa on monta hyvää tapaa olla isä.
