Sosionomiopinnot avasivat vihdoin oven suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo turvapaikkaa hakenut irakilainen Ahmed Mesaedy. Kuva: Laura Vesa
Ahmed Mesaedy ihmettelee, miksi turvapaikanhakijoita ei kannusteta heti opiskelemaan tai hakemaan töitä. Se tulisi paljon halvemmaksikin.
Ahmed Mesaedy opiskelee kolmatta vuotta Tampereen ammattikorkeakoulussa ja valmistuu sosionomiksi (AMK) ensi kesänä. Hän tuli Irakista Suomeen turvapaikanhakijana syyskuussa 2015. Ennen lähtöään hän oli työskennellyt viisi vuotta juristina. Oikeustieteiden tutkinnon hän suoritti Al-Mustansiriyahin yliopistossa Bagdadissa.
Oleskeluluvan Mesaedy sai maaliskuussa 2017 ja haki sosionomiopintoihin.
– Sanon aina, että muutin Suomen yhteiskuntaan vasta heinäkuussa 2017, koska siihen asti asuin vastaanottokeskuksessa, jossa emme tavanneet suomalaisia eikä meille opetettu kunnolla kieltä eikä kotoutumiseen liittyviä asioita.
Kun Mesaedy ennen sosionomiopintoja pääsi TAMK:in järjestämään kokemusasiantuntijakoulutukseen, hän osasi vain suomen kielen perusteet. Sen jälkeen hän oli töissä kahdeksan kuukautta maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapaikassa Kototorilla.
Ahmed Mesaedy puhuu lähes virheetöntä ja kaunista suomen kieltä, jota hän opiskelee koko ajan lisää.
– Kun pääsin sosionomiopintoihin, aloin vihdoin oppia kieltä paremmin, kun sain ympärillä kuulla suomalaisten puhuvan sitä. Olen luokkani ainoa maahanmuuttajataustainen opiskelija.
Sosiaalialan työ tuntui heti omalta
Opiskelu on Mesaedyn intohimo. Häntä kannustettiin siihen aina kotonakin. Myös hänen vanhemmillaan ja kaikilla sisaruksillaan on korkeakoulututkinnot.
Suomessa Mesaedy pyrki opiskelemaan sosiaalialaa, koska haluaa tehdä töitä maahanmuuttajien kotoutumisen hyväksi. Sosionomiopintojen ensimmäisen harjoittelujakson hän teki monikulttuurisessa nuorisotyössä Kölvissä ja toisen Nuorten Ystävien tukiasunoissa, joissa asuu pääasiassa kantasuomalaisia.
– Halusin tehdä toisen harjoittelun kantasuomalaisten kanssa, koska sillä tavoin tutustuu paremmin suomalaiseen kulttuuriin ja saa monipuolisempia tietoja ja taitoja. Nyt työskentelen Kansalaistalo Mattilassa.
Suomalaisen sosiaalialan työn Mesaedy kokee itselleen sopivaksi, sillä siinä on paljon samaa kuin hänen lakimiehen työssään Irakissa.
Sosionomiopinnoissa hän on tutustunut suomalaisen rakenteellisen rasismin ilmiöihin erityisesti työ- ja vuokra-asuntomarkkinoilla.
– Toivoisin, että suomalaiset sosiaalityöntekijät puuttuisivat työssään rohkeammin siihen, sillä se näyttää olevan valitettavan yleistä.
Nopeammin osaksi yhteiskuntaa
Mesaedy ihmettelee Suomen kotouttamispolitiikkaa. Hänen mielestään turvapaikanhakijoita pitäisi kannustaa enemmän opintoihin tai työnhakuun. Hän itse luuli Suomeen tultuaan pääsevänsä heti opiskelemaan, mutta toisin kävi. Hän asui vastaanottokeskuksessa yli vuoden ilman kunnollista opiskelu- tai työpaikkaa tai edes vapaaehtoistyötä.
– Jos olisin heti saanut alkaa opiskella, valmistuisin ammattikorkeakoulusta jo nyt.
Jos kotoutumistoimia alettaisiin järjestää heti, se tulisi Mesaedyn mielestä Suomelle halvemmaksi, ja turvapaikanhakijatkin voisivat paljon paremmin. Kotoutumissuunnitelmissa tulisi huomioida kunkin tulijan lähtökohdat, yksilölliset taustat ja tavoitteet.
– Jotkut haluavat oppia vain suomen kielen perusteet ja jonkin perusammattitutkinnon, mutta tulijoissa on myös paljon korkeakoulutettuja, jotka haluavat mahdollisesti opiskella pidemmälle tai täydentää oman alansa tutkintoa.
Yhdellä kädellä ei voi taputtaa.
Mesaedy toivoo suomalaiselta yhteiskunnalta vahvempia kotoutumistoimia. Hän muistuttaa, että kotoutuminen on kahdensuuntainen prosessi. Siihen tulee maahanmuuttajien sitoutua kunnolla, mutta myös kantasuomalaisten olisi autettava heitä aktiivisemmin, eikä jäädä ihmettelemään, miksi maahanmuuttajat eristäytyvät omiin ympyröihinsä, eivätkä kotoudu ja opi puhumaan suomea.
– Arabiaksi sanotaan, että ei voi taputtaa yhdellä kädellä. Teidän täytyy ottaa meidät mukaan teidän elämäänne. Mitä tehokkaammin yhteiskunta ottaa maahanmuuttajan vastaan, sitä nopeammin hän kotoutuu.
Kulttuurien tuntemuksesta on apua
Asiakastyötä tekevän sosiaalityöntekijän pitäisi Mesaedyn mielestä tuntea perusasiat maahanmuuttaja-asiakkaansa kulttuurista. Kaikkia kulttuureja ei tietenkään voi tuntea, mutta esimerkiksi vuoden 2015 tuloryhmästä valtaosa tulijoista oli Lähi-Idästä, joten sosiaalityöntekijöiden kannattaisi tutustua islamin perusasioihin, kuten ramadaniin ja Eid-juhlaan.
– Jos toivotat asiakkaallesi hyvää Eid-juhlaa, se antaa hänelle turvallisuuden tunteen, ja sinä annat hänelle viestin, että hän on tervetullut tähän maahan, Mesaedy vinkkaa.
Mesaedy myöntää, että joissakin tilanteissa asiakkaan kulttuurin tai uskonnon vaatimukset voivat olla ristiriidassa suomalaisen lainsäädännön kanssa. Jos vaatimukset ovat Suomen lain vastaisia, on ilman muuta selvää, että on toimittava lainsäädännön mukaan.
– Pidän itseäni uskonnollisena ihmisenä, mutta olen sitoutunut noudattamaan Suomen lakia sataprosenttisesti.
Mesaedy toivoo pääsevänsä heti töihin, kun hän valmistuu ensi kesänä. Muutaman työvuoden jälkeen hän saattaisi vielä pyrkiä yliopistoon, sillä hän haluaisi täydentää oikeustieteiden tutkintoaan ja työskennellä ihmisoikeuksien puolesta. Opiskelujen jatkaminen arveluttaa kuitenkin hieman, sillä kotoutumissuunnitelman päätyttyä hänen olisi otettava jatko-opintoja varten laina.
– Ymmärrän, että täällä toimitaan niin, mutta toivoisin, että saisin yhteiskunnalta pidempään tukea opintoihini, joiden ansiosta Suomi saisi minusta hyvän veronmaksajan.
