TYP-mallissa sosiaaliohjaajan koordinoiva rooli korostuu erityisesti palvelujen alussa, kertoo Maiju Valkama. Kuva: Jyrki Komulainen
Palveluiden täytyy olla asiakkaalle mahdollisuus, ei pakko, korostaa TYP-sosiaaliohjaaja Maiju Valkama.
Sampolan palvelukeskuksessa työskentelevän Maiju Valkaman työhuoneesta näkyy suoraan Keravan rautatieasemalle. Asiakkaat, joita TYP-sosiaaliohjaaja Valkama huoneessaan tapaa, kertovat usein, että mikään ei enää auta heidän tilanteessaan.
– Usein asiakkaalla voi olla työttömyyttä takana jopa 20 vuotta. Osa ei ole koskaan ollut työsuhteessa, Valkama kertoo.
Työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu eli TYP on tarkoitettu heitä varten, joiden tilanne ei muissa palveluissa ole edistynyt eikä opiskelu- tai työpaikkaa ole löytynyt.
Toimintamallissa työ- ja elinkeinotoimisto, kunnat ja Kela arvioivat yhteistyössä, mitä palveluita työtön asiakas tarvitsee, ja räätälöivät ne hänelle. Palvelut voivat olla työvoimapalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluita tai esimerkiksi kuntoutuspalveluita.
Toimintamalli perustuu verkostotyöhön. Alueellisia verkostoja on tällä hetkellä 31. Sen lisäksi TYP-lakia toimeenpannaan 25 kuntakokeilualueella.
Yksilöllistä tukea
Paikallisesti moniammatillisessa TYP-tiimissä toimii TE-toimiston asiantuntija tai kuntakokeilun omavalmentaja, terveydenhuollon ammattilainen, Kelan asiantuntija ja sosiaalialan ammattilainen. Palvelut määräytyvät sen mukaan, mitä kyseisellä alueella tarjotaan.
Tiimissä kartoitetaan asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti.
– Kartoitusjakson aikana selvitämme, onko asiakkaalla esimerkiksi terveydellisiä haasteita, mitä ei ole diagnosoitu, asunnottomuutta tai esimerkiksi sosiaalisen tilanteiden pelkoa. Siinä käydään läpi myös hänen koulutustaustansa ja ammatillinen osaaminen, Valkama kertoo.
Palvelupolku tyssää nopeasti, jos asiakas ei ymmärrä palvelun sisältöä.
Sen jälkeen asiakkaalle tehdään monialainen työllistymissuunnitelma. Ennen varsinaisia työllistämistoimia tarvitaan usein erilaisia kuntouttavia toimenpiteitä. Pääpaino on yksilöllisessä tuessa.
Asiakkaan asioiden edistämistä auttaa se, että tiimin työntekijät pystyvät vaihtamaan asiakkaan tietoja toistensa kanssa ja varaamaan hänelle suoraan ajan esimerkiksi terveydenhuoltoon, Valkama kertoo.
– Asiat eivät jää pelkästään asiakkaan harteille ja hänen aloitteensa varaan.
Työ on vaativaa verkostotyötä. Valkaman rooli tiimissä on ohjata työ- ja toimintakykyyn liittyvät asiat.
– Aikaisemmin hoidin myös sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja. Nyt hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen ne kuuluvat suunnitelmallisen aikuissosiaalityön puolelle. Jos asiakkaalla on ongelmia asumisen tai toimeentulon kanssa, ohjaan hänet aikuissosiaalityöhön. Siellä asiakkaalle tehdään laajempi arvio hänen tarvitsemistaan palveluista tai täydentävän toimeentulotuen taloudellisen tuen yksikköön, jossa arvioidaan yksilöllisesti täydentävän toimeentulotuen mahdollisuutta.
Valkama painottaa ohjauksen ja neuvonnan tärkeyttä. Mitään ei saa koskaan pitää itsestään selvyytenä. Palvelupolku tyssää hänen mukaansa nopeasti, jos asiakas ei ymmärrä palvelun sisältöä.
– Minun roolini on toimia asiantuntijana ja kertoa asiakkaalle mitä sosiaalipalvelut pitävät sisällään.
Valkama myös seuraa, että asiakas todella aloittaa saamansa palvelun.
– Jos saan viestiä, että asiakasta ei ole näkynyt, olen häneen yhteydessä.
Masennusta, elämänhallinnan ongelmia ja velkaantumista
Valkama tapaa asiakkaita yleensä omassa toimistossaan. Monilla on taustalla masennusta, elämänhallinnan ongelmia, ja esimerkiksi velkaantumista.
– Jos asiakkaalla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa, voin lähteä hänen mukaansa terveyskeskukseen, tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden tapaamisiin.
Eniten Valkama nauttii työssään siitä, että pystyy konkreettisesti auttamaan ihmisiä eteenpäin. Keskusteluissa asiakkaan kanssa voi käydä esimerkiksi ilmi, että hän kärsii keskittymiskyvyn puutteesta, mitä ei ole aikaisemmin huomattu. TYP:in kautta asiakas voi päästä tutkimuksiin, saada diagnoosin ja lääkityksen esimerkiksi neuropsykiatriseen häiriöön.
– Ja lääkityksen myötä asiakas pystyykin opiskelemaan itselleen ammatin. Tunne on mahtava, kun asiat lähtevät sujumaan. Kun asiakas alkaa luottamaan itseensä ja saa tarvitsemiaan palveluja, Valkama kertoo.
Yksikään päivä ei ole samanlainen
Sosiaaliohjaajaksi Maiju Valkama päätyi sattuman kautta. Kun yliopiston ovet eivät ensimmäisellä kerralla avautuneet, päätti hän kokeilla kepillä jäätä syksyn ammattikorkeakoulun haussa.
Opinnot sosiaalialla osoittautuivat niin mielenkiintoisiksi, että yliopisto-opinnot unohtuivat. Harjoittelupaikan löytyminen Keravan aikuissosiaalityöstä oli enne.
Valmistumisensa jälkeen Valkama työskenteli hetken mielenterveyskuntoutujien parissa ja asumispalveluissa. Kun tuttu sosiaaliohjaaja entisestä harjoittelupaikasta soitti ja kysyi töihin, oli valinta helppo.
– Työskentelin ensin määräaikaisessa virassa aikuissosiaalityössä. Vuonna 2020 sain viran TYP-sosiaaliohjaajana, Valkama kertoo.
Viime aikoina on keskusteltu paljon sosiaalialalla työskentelevien nuorten työntekijöiden uranvaihtohaluista. Valkamalla sellaisia ajatuksia ei ole.
– Alaa en ole vaihtamassa. Mutta tähtäimessä on psykoterapiaopinnot. Minua kiinnostaa erityisesti neuropsykiatriset haasteet, joita kohtaan työssäni paljon.
Valkama kuvaa työnsä olevan kuin tetriksen pelaamista: palveluita ja toimijoita on valtava määrä. On hallittava suuri määrä pieniä yksityiskohtia, ja soviteltava niitä yhteen.
– Kun asiakas saadaan kiinnittymään palveluihin, homma lähtee vierimään eteenpäin. Mutta puskemista se alussa vaatii, hän myöntää.
Yksikään päivä ei ole samanlainen.
– Ainoa muuttumaton elementti on kahvitauko, Valkama nauraa.
Ristiriitaisia lakeja
Haasteita työssä aiheuttaa se, että TYP-mallissa sovelletaan yhtä aikaa useampaa lakia, jotka ovat toisilleen ristiriitaisia. Kyse on usein kontrollin ja tukipalveluiden ristiriidasta esimerkiksi tilanteissa, joissa asunnottomalle asiakkaalle pitäisi määrätä työnhakuvelvollisuus.
– Lakiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta on jätetty liikaa tulkinnanvaraa sen suhteen, mitkä ovat sosiaalisen tuen tarpeet, minkä nojalla työnhakuvelvoitetta ei aseteta, Valkama kertoo.
Asian puolustaminen on sosiaalialan ammattilaisen vastuulla.
– Eri ihmiset tulkitsevat lakia eri tavalla. TE-hallinnossa ei välttämättä ole sitä ymmärrystä, että työnhaku asunnottomana on vaikeaa, hän pohtii.
Valtakunnallisilla TYP-ohjaajien päivillä Valkama on huomannut, että linjaukset voivat olla erilaiset eri puolella maata.
– Itse pidän kynsin ja hampain kiinni sosiaalihuollon palveluista.
Valkama peräänkuuluttaa asiakkaan kokonaisvaltaista huomioimista ja inhimillisiä arvoja.
– Kun haastattelemme asiakasta, selvitämme, kuinka sitoutunut hän on vastaanottamaan palveluita.
Palvelut voidaan aloittaa ilman asiakkaan suostumusta, mutta Valkama kyseenalaistaa onko se mielekästä.
On mahtava tunne kun asiakkaan asiat lähtevät sujumaan.
– Mitään ei saada aikaiseksi, jos asiakasta yritetään työllistää pakolla. Palvelun pitää olla asiakkaalle mahdollisuus, ei pakko.
Asiakas voi alussa suhtautua negatiivisesti TYP-malliin. Yhteistyökyky löytyy yleensä nopeasti.
– Kun asiakas ymmärtää mistä hänen ongelmansa elämässä johtuvat ja hän saa niihin apua, alkaa hän uskoa oman tilanteensa paranemiseen. Kun me tulemme asioissa vastaan, tulee myös asiakas. Siitä syntyy luottamus, Valkama kertoo.
Hän myös muistuttaa, että asiakkaita ei pidä nähdä pelkkinä numeroina, joilla on tietty määrä työttömyyspäiviä.
– Kun me näemme asiakkaan kokonaistilanteen, asiakas luottaa meihin ja uskaltaa itse lähteä kokeilemaan omia siipiään.
Muutos voi olla myös mahdollisuus
Tällä hetkellä Maiju Valkama on Keravan ainut TYP-sosiaaliohjaaja.
– Tiimi on pieni. Yksi sosiaaliohjaaja, yksi omavalmentaja, 50 prosenttista työaikaa tekevä sairaanhoitaja. Vantaan kanssa jaamme yhteisen Kelan asiantuntijan.
Jos joku tiimistä on sairaana, jäävät asiat odottamaan. Hyvinvointialueiden tulo sekoitti pakkaa entisestään.
– Työnkuviin tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä muutoksia. Työyhteisöt yhdistyivät ja sitä kautta tuli uusia kollegoja. Aikaa meni paljon myös siihen, että saimme toistemme puhelinnumerot ja tutustuimme toisiimme, Valkama luettelee.
Valkamalle Vantaan ja Keravan yhdistyminen yhteiseksi hyvinvointialueeksi tarkoitti myös kollegiaalisen tuen lisääntymistä. Mutta muutos on silti suuri. Valkaman mukaan jokainen muutos pitää sisällään pienen kaaosteorian.
– Joskus joudumme kysymään asioita ministeriöstä asti. Sitten kun kaikki palikat on saatu järjestykseen varmasti helpottaa ja päästään nostamaan porkkanoita pellosta. Nyt vasta myllätään porkkanapeltoa, hän havainnollistaa.
Muutoksiin Valkama tottui jo työllisyyden kuntakokeilun aikana 2021. Lisää muutoksia on tulossa, kun TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana. Samalla uudistuu myös JTYP-laki.
– Totta kai isot muutokset väsyttävät. Nyt osaan kuitenkin olla itselleni jo armollinen. Muutos voi aina olla myös mahdollisuus.
Tulevilta uudistuksilta hän toivoo palveluiden selkeytymistä.
– Tämän työn luonne itsessään on kuitenkin jo semmoinen, että kaikkea ei voi hallita. Keskeneräisyys täytyy hyväksyä. Ja epävarmuutta sietää.
Työn mielekkyydestä sen sijaan ei ole epäselvyyttä.
– Meidän asiakkaamme ovat pitkäaikaistyöttömiä, joilla on elämässään paljon haasteita. Jos saamme yhden viidestäkymmenestä työmarkkinoille, niin se on jo skumppapullon paikka, Valkama kertoo.
