Suunnitelmalliselle sosiaalityölle on entistä suurempi tarve, kun talouskriisi tuo sosiaalihuoltoon uusia asiakkaita.
Sosiaalihuolto saa uusia asiakkaita sähkölämmittäjistä, sanoo johtava tutkija Anna-Maria Isola Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdenvertaisuusyksiköstä.
– Sähkön hinnan nousu asettaa suomalaiset hyvin eriarvoiseen asemaan. Sähkölämmitteisessä talossa maalla asuvien tilanne on ihan toinen kuin niiden, jotka asuvat kaupungissa vuokralla.
Isola tietää tutkimuksensa perusteella, että huoli taloudellisesta pärjäämisestä syö paljon voimavaroja ja siinä tilanteessa ihmiset voivat unohtaa, että apua on saatavana.
– Ne, jotka ovat jo sosiaalihuollon piirissä, saattavat osata toimia, mutta niille, joille asia on uusi, voi olla ahdistavaa, hankalaa ja vaikeaa hakea apua, Isola pohtii.
Hän arvioi, että alkuvuodesta alkaa vähitellen tulla esiin, mihin kaikkeen elinkustannusten ja energian hinnan nousu vaikuttaa.
Leipäjonot kasvavat
– Eläkeläisissä saattaa olla joukko väliinputoajia, joiden pieni eläke on sen verran suuri, että he eivät saa toimeentulotukea. Eläkeläiset eivät myöskään usein hae apua, eivät osaa tai uskalla.
Inflaatio kurittaa Isolan mukaan kaikkia tulotasosta riippumatta. Ahtaimmalla ovat kuitenkin pienituloiset. Leipäjonot kasvoivat jo syksyllä, Isola huomauttaa.
– Pitkään pienituloisten kurjuus syvenee erityisesti ruuan hinnan nousun takia. He ovat nipistäneet jo kaikesta muusta. Nyt säästöpaine kohdistuu yksinomaan ravintoon.
Laajemmin toimeentulon haasteet näkyvät vasta keväällä.
Ennakointi on olennaista pienituloisten hyvinvoinnin kannalta, Isola sanoo.
– Jos he eivät tiedä, milloin tukipäätös tulee tai tukien maksaminen viivästyy, voi se aiheuttaa väliaikaista nälkää tai kipua, jos tuensaajalla ei ole varaa esimerkiksi kipulääkkeisiin.
Isolan mukaan ihmiset säästävät nyt myös sellaisista asioista, jotka eivät ole hyväksi heidän terveydelleen tai omaisuudelleen.
– Säästämisen vaikutukset purkautuvat vasta useiden vuosien päästä.
Toistaiseksi Suomessa on hyvä työllisyystilanne, mutta sekin voi muuttua.
– Emme voi tietää, minkälainen taantuma inflaatiosta seuraa. Sosiaalihuollossa pitää varautua siihenkin, että työvoimapula kääntyy työttömyydeksi.
Vaikutukset näkyvät myöhemmin
Asiakkaina jo olevien vaikeudet ovat kasvaneet inflaation myötä, kertoo sosiaali- ja perhepalveluiden toimialajohtaja Mika Forsberg Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta.
– Kulujen kasvaessa he saattavat jättää terveydenhuollon käyntejä väliin, tinkiä ruuasta ja jättää laskuja hoitamatta. Arki on monelle tasapainoilua ja kasautuvat haasteet vievät voimia.
Forsbergin mukaan suunnitelmalliselle sosiaalityölle on nyt aiempaa enemmän tarvetta.
– Me suomalaiset pyrimme sinnittelemään mahdollisimman pitkään itsenäisesti. Asioita olisi kuitenkin hyvä pohtia ammattilaisen kanssa ennen kuin ne ajautuvat umpikujaan.
Yhteistyötä Kelan kanssa Forsberg kiittelee toimivaksi.
– Kela on kyennyt kompensoimaan kustannusten nousua ohjeistuksillaan. Sähkölaskuista on esimerkiksi huomioitu aiempaa suurempi osa ja toimeentulotuen perusosaa on korotettu.
Laajemmassa mittakaavassa toimeentulon haasteet näkyvät vasta keväällä, Forsberg arvioi.
– Iso kysymys on, onko kotitalouksilla taloudellisia puskureita, millaisia tukiverkostoja ihmisillä on ja onko sähkölämmitteisen talon sähkösopimus katkolla vai ei.
Kaikki eivät tukia hae
Elinkustannusten nousu tuntuu eniten yksinhuoltajien ja yksinasuvien kukkarossa.
– Heille tulee toimeentulovaikeuksia, arvioi Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Joulukuussa lapsiperheet saivat ylimääräisen lapsilisän, ja vuoden alusta hallitus nosti muun muassa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta viidellä eurolla.
– Euroina korotukset eivät ole suuria, mutta pienituloiselle pienikin korotus on tärkeä.
Kelan puhelinpalvelussa kuuluu asiakkaiden huoli elinkustannusten noususta, ja erityisesti eläkkeensaajat ovat huolissaan pärjäämisestään.
– Meillä on jonkun verran ihmisiä, joilla olisi oikeus tukiin, mutta he eivät hae niitä. Nyt kun menot kasvavat, he eivät välttämättä enää pärjää.
Kela varautui jo syksyllä hakemusmäärien kasvuun palkkaamalla lisää väkeä. Marraskuun tilastoissa hintojen nousu ei kuitenkaan vielä näy.
– Toimeentulotukihakemusten määrä oli tavanomaisella tasolla, ja tuen saajia oli edelleen vähemmän kuin edellisvuonna.
Tukea niitä eniten tarvitseville
Energian hinnan voimakkaan nousun takia valtio tarjoaa tukea nyt myös sähkökuluihin. Kela tiedotti marraskuussa, että ensisijainen tapa on hakea sähkövähennystä verottajalta. Se kuitenkin edellyttää, että sähkönkäyttäjällä on varaa maksaa laskunsa ja odottaa korvausta.
Niille, jotka eivät saa täysimääräistä sähkövähennystä pienten vuositulojensa takia, Kela maksaa väliaikaista sähkötukea. Sen omavastuu tosin on 400 euroa kuukaudessa.
Lehden mennessä painoon hallitus suunnitteli myös kertakorvauksena maksettavaa sähkötukea. Se perustuisi marras-joulukuun sähkölaskuihin ja korvausta saisi neljältä kuukaudelta. Omavastuun osuudeksi on suunniteltu 90 euroa kuukaudessa ja kuukausittainen tukikatto olisi 700 euroa. Tukiprosentti täsmentyy lainvalmistelun yhteydessä.
Suuret sähkölaskut näkyvät jo sosiaalihuollossa.
Sähköyhtiöt hyvittäisivät kertakorvauksena maksettavan tuen tulevista laskuista aikaisintaan maaliskuusta alkaen. Kertakorvaus ei sulje pois sähkövähennystä eikä Kelan maksamaa sähkötukea, kerrotaan työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Lisäksi sähkön myynnistä perittävää arvonlisäveroa laskettiin tilapäisesti joulukuun alusta huhtikuun loppuun 24 prosentista kymmeneen prosenttiin.
Jauhiainen olisi uusien etuisuuksien sijaan vahvistanut entisiä, koska ne kohdentuvat nimenomaan tukea tarvitseville.
– Kertakorvauksena maksettava tuki kohdistuu myös hyvätuloisille, joilla ei ole sille tarvetta. Nähtäväksi jää, saako hallitus valmisteltua mallin, joka huomioisi kotitalouden tulot.
Yllätyksiä edessä
Suuret sähkölaskut näkyvät jo sosiaalihuollossa Kainuun hyvinvointialueella, kertoo aikuissosiaalipalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Tony Nummi.
– Työssäkäyviäkin on jo tullut hakemaan apua sähkölaskuissa. Jännityksellä odotan kylmiä talvikuukausia. Sieltä voi tulla vielä yllätyksiä.
Etenkin Sotkamossa ja Kajaanissa asiakkailla oli loppuvuodesta akuutteja tilanteita, joissa heiltä uhkasivat katketa sähköt, Nummi kertoo.
– Asiakkaille oli kasaantunut maksamattomia sähkölaskuja huhti-toukokuusta lähtien. Osalle velkaa oli ehtinyt kertyä jo iso summa ennen kuin tilanne räjähti käsiin.
Lain mukaan sähkölämmitteisen asunnon sähköt saa katkaista lokakuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana vasta, kun laiminlyödyn laskun eräpäivästä on kulunut neljä kuukautta.
– Olemme sopineet Kelan kanssa, että jos sähkön kulutus ei ole noussut aikaisemmasta, myös entistä korkeampi sähkölasku on yleensä hyväksytty.
Yhteydenotot velkaneuvontaan lisääntyvät
Ihmisten huoli rahojen riittämisestä näkyy myös talous- ja velkaneuvontaa antavassa Takuusäätiössä, kertoo neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä.
– Inflaation ja korkojen nousun vuoksi yhteydenottojen määrä nousi loppuvuodesta yli kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna, Hölttä sanoo.
Hänen mukaansa yhteyttä ottavat nyt erityisesti naiset, eläkeläiset ja lapsiperheet.
– Ahtaimmalla ovat tulotasoon katsomatta kaikki ne, joilla on vähän taloudellista puskuria ja velkoja sinne tai tänne.
Sähkölämmittäjät ovat nyt kovilla. Asiakastiedon mukaan sähkölaskuista aiheutuneet maksuhäiriömerkinnät lisääntyivät viime vuonna kymmenisen prosenttia edellisvuodesta.
– Vähän hirvittää, mitä talvi tuo tullessaan, Hölttä sanoo.
Sähköyhtiöt ovat tihentäneet laskutusta, jotta laskut eivät olisi kerralla niin isoja, tehneet maksusuunnitelmia ja tarjonneet asiakkailleen mahdollisuutta maksaa erissä.
– Edellinen lasku pitää olla maksettu, jotta joustoa voi saada. Se tie on aika nopeasti käyty, jos seuraavakin sähkölasku on iso.
Osa ihmisistä ei pärjää
Nopeasti kohonneet korot kurittavat puolestaan asuntovelallisia. Lainanhoitokustannukset saattavat nousta satoja euroa kuukaudessa, jos velkaa on paljon, Hölttä sanoo.
– Yleisin asuntolainan korko on 12 kuukauden euribor, joten korontarkistuspäivä on monella vasta edessä. Huhtikuuhun asti on vielä asuntotovelallisia, jotka maksavat nollakorkoa.
Höltän mukaan ihmiset eivät ole varautuneet siihen, että korkojen lisäksi muutkin elinkustannukset nousevat samanaikaisesti ja ovat siksi nyt tiukoilla.
– Ylimääräisiä vastikkeita on jo nyt kerätty useissa taloyhtiöissä ja se yleistyy talven mittaan. Myös rahoitusvastikkeet nousevat.
Taloudellisen tilanteen korjaaminen lyhyellä aikavälillä on haastavaa, Hölttä sanoo.
– Omistusasunnosta luopuminen on yksi mahdollisuus, mutta jos sitä ei saa kaupaksi, se ei edistä tilannetta.
Jäljelle jäävät keinot ovat kulutuksen hillintä, maksujärjestelyistä sopiminen laskuttajien kanssa ja yhteiskunnan tuki, Hölttä listaa.
– Osa ihmisistä putoaa köyhyyteen ainakin väliaikaisesti, eikä nykyinen elintaso ei ole enää mahdollinen kaikille jatkossa.
Uusia asiakkaita
Harkinnanvaraisen toimeentulotuen hakemuksissa on uusia nimiä, kertoo perheiden ja työikäisten palveluiden palvelupäällikkö Tiina Kanniainen Lapin hyvinvointialueelta.
– Harkinnanvarainen maksusitoumus reseptilääkkeitä varten apteekkiin on melko tavallinen. Aika väljällä kädellä olemme hakemuksia katsoneet.
Alkuvuodelta Kanniainen odottaa lisää asiakkaita, jotka eivät ole asioineet aikaisemmin sosiaalihuollossa.
– He ovat kertaluonteisia kävijöitä, jotka eivät välttämättä hae tukea vain sähkölaskuihin, vaan esimerkiksi ruokaan ja talvivaatteisiin. Kyse on hintojen noususta yleisesti. Rahat eivät vain riitä. Kelassa ja sosiaalitoimessa kukaan ei Kanniaisen mukaan oleta, että uusi asiakas rupeaisi heti myymään omaisuuttaan. Lähtökohta kuitenkin on, että kakkosasunnon kuluihin tukea ei saa.
– Katsomme asiaa muutaman kuukauden aikavälillä. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea ei tosin voida myöntää, jos asiakkaalla on kohtuullisen helposti realisoitavaa omaisuutta, jolla hän voi taloudellisen tilanteensa korjata.
