Ilmeinen ihmisoikeusongelma

Suomeen ilman huoltajaa alaikäisinä tulleiden ja jo oleskeluluvan saaneiden parissa työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset ovat huolestuneita. Täysi-ikäistyvien nuorten oleskelulupien jatkuminen on epävarmaa, vaikka ne on alun perin myönnetty jatkuvina.

Kielteisiä päätöksiä oleskelun jatkolupiin on jo tullut. Vaikka Maahanmuuttoviraston (Migri) päätös ei vielä ole lainvoimainen ja valituksia on vireillä hallinto-oikeuksissa, pelkäävät juuri täysi-ikäistyneet nuoret palautuslentoja tuntemattomiin maihin.

− Pelkoja on jo heitä nuoremmilla, sillä nyt seurataan tarkasti, millaisia päätöksiä jatkolupiin saadaan eri puolilla Suomea, kertoo sosiaalityöntekijä Ilona Tapanainen.

− Stressistä ja epävarmuudesta huolimatta nuorilla on valtava halu selviytyä, käydä koulua ja luottaa tulevaisuuteen.

Tapanainen työskentelee Joensuussa ja Kontiolahdella toimivan Lukkarila Kodit Oy:n palveluksessa sosiaalityöntekijänä. Lukkarila Kodit koostuu perheryhmäkodista ja kahdesta tukiasuntoyksiköstä sekä erityisen huolenpidon yksiköstä. Lisäksi se toteuttaa jälkiseurantaa 18−21-vuotialle Lukkarilasta itsenäistyneille nuorille.

Eniten alaikäisiä tuli yksin turvapaikanhakijaksi vuonna 2015, yli 3 000. Sitä ennen ja sen jälkeen määrät ovat olleet satoja vuosittain. Tavallisesti yksin tulleet ovat olleet 15−17-vuotiaita. Osalle tulleista oleskelulupia myönnettiin vuodeksi tai kahdeksi vuodeksi. Joillekin siihen asti, kun täyttää 18 vuotta.

Epävarmuus koskee erityisesti niitä jatkolupaa hakeneita, jotka saivat oleskeluluvan alaikäisinä ulkomaalaislain 52 §:n perusteella yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Jatkolupahakemuksia oleskelulle on Migrissä käsiteltävänä noin 600−700.

− Haluamme sosiaalialan ammattilaisina tuoda esiin palautusten inhimilliset seuraukset näille nuorille. He ovat pärjääjiä. Tämä ei silti tarkoita, että he nuorina ihmisinä pärjäisivät missä tahansa maailman kriisipesäkkeessä, sanoo jälkihuollon sosiaaliohjaaja Salla Korhonen.

Epävarmuudesta huolimatta nuorilla on valtava halu selviytyä, käydä koulua ja luottaa tulevaisuuteen.

− Poliitikot ja Migri varmasti miettivät, mihin rajat asetetaan, jotta houkuttelevuutta tulla maahan ei lisätä. Meidän mielestämme rajan vetäminen näihin juuri täysi-ikäistyneisiin nuoriin on hyvin kyseenalaista, Korhonen lisää.

Salla Korhonen työskentelee sosiaaliohjaajana kotoutumistyössä Tampereen kaupungin Satakielen jälkihuoltoyksikössä. Hänen asiakkaitaan ovat Satakielen perheryhmäkodista tai ryhmäkodista itsenäistyneet nuoret. Asiakkaina on lisäksi muita 18−21-vuotiaita oleskeluvan saaneita nuoria, jotka ovat tulleet Tampereelle esimerkiksi opiskelun vuoksi.

Laki ei ole muuttunut, soveltaminen on

Määräaikaisten, mutta jatkuvien oleskelulupien jatkoluvissa linja muuttui, vaikka lainsäädännöllisiä muutoksia ei ole tullut. Aikaisemmin yksin tulleilla alaikäisillä oleskeluluvan saaneilla ei ole ollut epävarmuutta siitä, etteikö oleskelulle saisi jatkoa.

− Näiden A‑lupien lähtökohta on, ettei jatkoluvan myöntämisessä enää arvioida uudelleen perusteita olla maassa, vaan sitä onko oleskeluluvan saanut hoitanut asiansa hyvin. Täysi-ikäistyminen ei ole aiemmin ollut syy kieltää jatkolupaa, toteaa Salla Korhonen.

Lain soveltamislinja muuttui vuoden 2017 alussa, kun oleskeluluvan jatkamiseen ja EU-kansalaisen oleskeluun liittyvät asiat siirtyivät Migrille. Aiemmin luvat myönsi poliisi. Migrissä linjamuutos ulkomaalaislain soveltamisessa myönnetään. Poliisin tekemissä jatkoluvissa on viraston mukaan ollut alueellisia eroja, ja tätä halutaan yhdenmukaistaa. Virasto haluaa katsoa tapauskohtaisesti, onko tiettyjen alaikäisinä saatujen oleskelulupien kriteerit yhä voimassa.

Lain mukaan jatkolupa voidaan myöntää enintään neljäksi vuodeksi. Tämän jälkeen voi hakea pysyvää oleskelulupaa. Sitä ei tarvitse uusia, mutta se voidaan peruuttaa erityisistä syistä.

− Tilanne on jälkihuollossa uusi. Vastaanottotyössä ja ryhmäkodeissa pelko palauttamista on olemassa, koska turvapaikanhakuprosessi on kesken. Meidän työssämme näin ei ole ollut, vaan tehtävämme on tukea nuoria, että he löytävät oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, sanoo Salla Korhonen.

Kielteisen jatkoluvan saaneet nuoret ovat nyt joutuneet eriarvoiseen asemaan verrattuna ikätoveriensa. Migri kohtelee heitä tiukasti täysi-ikäisinä, vaikka lainsäädännöllisesti tukea kasvuunsa tarvitsevan nuoren ja täysi-ikäisen raja on liukuva.

− Kotoutumislaki pitää juuri 18 vuotta täyttäneitä edelleen nuorina ja nuorisolain mukaan kaikki alle 29-vuotiaat ovat nuoria. Myös YK määrittelee nuoriksi kaikki 15−24-vuotiaat. Sosiaalihuoltolain mukaan he ovat nuoria, ja perustellusti erityisen tuen tarpeessa, toteaa Korhonen.

Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä

Määräaikainen oleskelulupa myönnetään tilapäisenä tai jatkuvana Suomessa oleskelua varten.

Jatkuva oleskelulupa on määräaikainen oleskelulupa (tunnus A). Lupa myönnetään ulkomaalaiselle, joka on tullut Suomeen pysyvässä maahanmuuttotarkoituksessa. Lupa on uusittava ennen sen vanhenemista.

Tilapäinen oleskelulupa (tunnus B) myönnetään ulkomaalaiselle, jonka tarkoituksena ei ole jäädä Suomeen pysyvästi. Lupa myönnetään esimerkiksi silloin, kun turvapaikan myöntämiseen ei ole perusteita, mutta henkilöä ei tilapäisesti voida käännyttää terveydellisistä syistä, tai hänen maasta poistamisensa ei ole tosiasiassa mahdollista. Lupa on voimassa vuoden kerrallaan, ja se voidaan uusia vain kerran.

Pysyvä oleskelulupa (tunnus P) myönnetään henkilölle, joka on oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti jatkuvalla oleskeluluvalla (A‑lupa) neljä vuotta. Oleskelun syy tai muut erityiset syyt voivat aiheuttaa poikkeuksia. Lupa myönnetään toistaiseksi, eikä sitä tarvitse uusia.

Koska kotoutuminen on riittävää?

Jatkolupaa käsitellessään Migri tutkii muun muassa sitä, millaiset siteet hakijalla on syntynyt Suomeen.

− Ongelma on tällä hetkellä se, että vaikka nuori olisi toiminut erittäin mallikkaasti kotoutumisessaan, oppinut suomen kielen, hänellä on opiskelupaikka, harrastuksia ja ystäviä eikä hän ole syyllistynyt rikoksiin, kielteinen jatkolupapäätös on silti annettu, kertoo Salla Korhonen.

Kun päätöksestä on ryhdytty valittamaan, on huomattu, että Migri on vedonnut päätöksessään virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin esimerkiksi opiskelujen etenemisen tai kotoutumisen suhteen. Myös Suomeen syntyneitä siteitä on saatettu vähätellä.

− Kun hallinto-oikeus on antanut Migrille mahdollisuuden päivittää antamiaan tietoja, sellaisia muutoksia ole tehty, että niillä olisi ollut nuoren tilanteeseen vaikutusta, jatkaa Korhonen.

− Seuraamme näiden nuorten elämää läheltä ja tunnemme heidän arkensa. Toivomme, että meitä kuultaisiin asiantuntijoina, kun näin merkittäviä päätöksiä tehdään.

Jatkolupapäätöksistä valitusaika hallinto-oikeuteen on 30 päivää. Jos nuori on jälkihuollon piirissä tai hänellä on muita tukihenkilöitä ohjaamassa oikeusavun piiriin, valituksen teko voidaan varmistaa. Jälkihuoltoa ei kuitenkaan ole joka kunnassa, sillä kunnat voivat järjestää palvelua halutessaan. Nyt on huolena, ovatko kaikki tietoisia valitusmahdollisuudesta, osaavatko he tehdä sen ajoissa. Kuka kertoo heille heidän oikeuksistaan ja ohjaa oikeus-aputoimistoon.

Migri viranomaisena soveltaa olemassa olevaa lainsäädäntöä ja hakee soveltamiskäytännölleen linjaa − ja laillisuuden rajoja. Yksittäistapauksissa päätösten laillisuus selvitetään ja muutosta päätökseen haetaan hallinto-oikeudesta ja tarvittaessa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Migri on ilmoittanut, että se päivittää soveltamisohjeitaan oikeuskäytännön perusteella.

Tiettävästi yksikään Migrin kielteisistä jatkolupapäätöksistä ei ole vielä käynyt läpi kaikkia valitusasteita.

− Meillä ei liioin ole tällä hetkellä varmaa tietoa siitä, kuinka kauan käsittelyt hallinto-oikeuksissa kestävät, kolme kuukautta vai kymmenen kuukautta. toteaa Korhonen.

Epävarmuus syö pärjäämistä ja vaikeuttaa arkea

Migrin muuttunut linja jatkoluvissa vie pohjan kotoutumistyöltä, jota tehdään kotoutumislain perusteella, sanovat sosiaalialan ammattilaiset.

− Nämä nuoret ovat monella tapaa jo asettuneet Suomeen. Kielteinen päätös vie pohjan pois kotoutumiselta. Tällainen on linja epäinhimillistä ja radikalisoitumisen näkökulmasta myös riski, sanoo Ilona Tapanainen.

− Nuorille on yleensä jo maksettu muutama vuosi koulua Suomessa, ja he todennäköisesti siirtyisivät melko pian työelämään ja veronmaksajiksi. Lisäksi valitusprosessi hallinto-oikeuteen on kallis, sanoo Tapanainen.

Taloudellisesti toiminta ei ole järkevää, ja paljon työtä menee hukkaan.

Valitusten käsittelyaika tuo nuorten elämään monia käytännön ongelmia. Heiltä otetaan passi pois, joka on monelle ainoa tapa todistaa henkilöllisyys asioidessa. Liikkeellä on myös ollut huhuja, että muiden Kelan tukien paitsi toimeentulotuen maksatus lakkaa.

− Meistä tukien lakkauttaminen ei pitäisi olla mahdollista, sillä kielteinen jatkolupa, josta on valitettu, ei ole lainvoimainen, sanoo Korhonen.

Pitkän linjan maahanmuuttotyön ammattilaisten usko turvapaikkaprosessin oikeudenmukaisuuteen on koetuksella. Nyt 18 vuotta täyttäneet joutuvat aloittamaan koko prosessin uudelleen, vaikka asiansa hoitaneella tämän vaiheen piti olla takanapäin ja painopisteen olla kotoutumisessa.

− Jos nuoret pitkän valitusprosessin perusteella saavat myönteisen oleskeluluvan, voi vain kysyä miten paljon heidän luottamuksensa suomalaiseen oikeusjärjestelmään tai viranomaisiin kärsii, pohtii Korhonen.

− Arkea yritämme jatkaa normaalisti. Nuorten henkiselle voinnille tilanne on raskas, sillä he joutuvat palaamaan takaisin turvapaikkahakemuksen aikaiseen epävarmuuteen, jonka piti olla jo takana.

Helena Jaakkola

Kuva: Jayanta Shaw / Lehtikuva

Afganistan ei ole turvallinen

Vuonna 2015 alaikäisiä ilmanhuoltajaa tulleita turvapaikanhakijoita tuli etenkin Afganistanista. Heitä tuli myös naapurimaasta Iranista, minne monet afgaanit olivat paenneet kotimaansa vuosia kestäneitä levottomuuksia ja sekasortoista tilannetta. Sosiaalialan ammattilaiset ovat erittäin huolestuneita nuorten asiakkaidensa mahdollisista palautuksista etenkin Afganistaniin. Maa ei ole turvallinen. Suomen ulkoministeriö pitää Afganistanin turvallisuustilannetta kriittisenä tai heikkona. Kaikkea matkustamista maahan kehotetaan välttämään, vaikka maassa on alueellisia eroja. Väkivallan uhka on erittäin korkea.

Amnesty International on vedonnut kaikkiin Euroopan maihin, ettei ihmisiä palauteta maahan. Amnestyn mukaan vuonna 2016 Afganistanissa kuoli tai loukkaantui enemmän siviilejä kuin kertaakaan sitten vuoden 2009, jolloin siviiliuhreja alettiin järjestelmällisesti tilastoida. Pommit, itsemurhaiskut, uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuva vaino, pakkoavioliitot, lapsisotilaiden pakkovärväys, naisiin kohdistuva väkivalta ja kidutus ovat päivittäisiä vaaroja. Amnesty sanoo, että pääkaupunki Kabul on tällä hetkellä maan vaarallisin paikka siviileille. Suomi palauttaa ihmisiä juuri Kabuliin.

Maahanmuuttoviraston kesäkuussa julkaisemassa tilannekatsauksessa Afganistanin epävakaa tilanne todetaan, mutta linjataan ettei tämä ole automaattisesti peruste kansainvälisen suojelun saamiselle. Sosiaalialan ammattilaiset kertovat, että kielteisissä jatkolupapäätöksissään maahanmuuttovirasto on arvioinut, ettei yksilöön kohdistu merkittävää uhkaa Kabulissa.

− Meillä tulisi keskustella vakavasti siitä, onko palautuspäätös inhimillisesti oikein − Afganistaniin tai muihin turvattomiin maihin, toteaa Salla Korhonen.

− Meidän nuortemme tilanne on se, ettei heillä välttämättä ole ketään syntymämaassaan. Sukulaiset, jos heitä on, ovat jossain muualla. He itse ovat usein vain syntyneet Afganistanissa ja jo pieninä lapsina lähteneet pakomatkalle. Maa on heille tuntematon.