Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat. Talentia haluaa osaltaan olla mukana ratkaisemassa ongelmaa.
Ilmastonmuutos aiheuttaa sen, että yhteiskunnan pitää muuttua monilla tavoin. Muutos koskee muun muassa tapaa, jolla ihmiset asuvat, liikkuvat ja tekevät työtä, miten asunnot lämmitetään, miten rakennukset rakennetaan ja kaupungit suunnitellaan.
Ammattiliitot ovat vahvasti lähteneet tukemaan kansallista ja kansainvälisiä työtä ilmaston muutoksen hillitsemiseksi. Talentialaisten kattojärjestö Akava sekä STTK ja SAK ovat julkaisseet oman ohjelman, jonka tavoitteet ovat jopa kunnianhimoisemmat mihin Suomi on sitoutunut.
– Akava haluaa olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta Suomelle ja myös globaalisti. Ilmastonmuutos on yksi suurista kysymyksistä, joka pitää ratkaista. Siihen liittyy muutoksia työssä, työn tekemisessä ja elinkeinoelämässä. Sitä kautta asia kytkeytyy palkansaajien asemaan ja tilanteeseen, sanoo Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski.
Palkansaajajärjestöjen yhteinen sanoma on, että muutoksen pitää olla reilu sekä globaalisti että Suomessa eri ihmisryhmille. Jos esimerkiksi elinkelpoisten alueiden määrä maapallolla vähenee, se aiheuttaa paineita Suomeen esimerkiksi ruoantuotannon muutosten ja ilmastopakolaisuuden vuoksi.
Reiluuden vaatimus liittyy myös ay-liittojen omien jäsenten edunvalvontaan. Muutokseen sopeutuminen vaatii koulutusta ja osaamisen päivittämistä. Kaikkien mukana pysyminen pitää turvata, Vuorenkoski sanoo.
Vahva sosiaalinen vaikutus
TIekarttoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on tehty etenkin rakennusalalla, liikkumisessa ja ruokahuollossa. Sosiaali- ja terveysalalla asiaan vasta heräillään. Niin toteaa esimerkiksi Sosten vuonna 2020 julkaisema Ilmastonmuutos ja sosiaali- ja terveyssektori ‑raportti.
Kansainvälisesti huoli kohdistui kauan lähinnä alkuperäisasukkaiden aseman turvaamiseen. Nyt on huomattu, että ilmastonmuutoksen vaatimat toimet kohdistuvat epätasa-arvoisesti yhteiskunnan eri ihmisryhmiin.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksilla on vahva sosiaalinen ulottuvuus, raportti huomauttaa.
Ilmastokysymys koskee kaikkea ja ja kaikkia, ja se kytkeytyy erityisesti sosiaalialaan.
Muutoksen suoria vaikutuksia ovat muun muassa äärimmäiset sääolot ja ruokaturvan heikentyminen. Niitäkin merkittävämpiä ovat epäsuorat vaikutukset. Niitä ovat toimeentulon muutokset, turvallisuuden tunteen järkkyminen, talouden taantumat, pakolaisuus tai poliittinen epävakaus, Sosten raportti luettelee.
Sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat raportin mukaan herkimmin fyysisesti, sosiaalisesti tai taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin. Heitä ovat iäkkäät, maahanmuuttajat, lapset, vammaiset ja sosioekonomisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat. Heillä on heikko kyky varautua ja sopeutua muutoksiin.
Nämä ryhmät myös saavat äänensä kuuluviin keskustelussa ilmastotoimista muita huonommin.
Oma ilmastoliite
Suomessa ei ole vielä keskusteltu paljoa siitä, miten suuri eri väestöryhmien hiilijalanjälki on. Pienituloiset eivät pysty tekemään ilmaston kannalta fiksuja valintoja samalla lailla kuin varakkaat. Esimerkiksi kasvisruoka maksaa enemmän. Sähköauto on monelle liian kallis.
Toisaalta pienituloisten hiilijalanjälki on pienempi kuin varakkailla. Suurituloisten jalanjälki on jopa kaksi kertaa suurempi kuin pienituloisten. Ero syntyy, koska pienituloisilla ei ole rahaa kuluttaa yhtä paljon kuin rikkaammilla.
Talentia tarttuu ilmastoteemaan laatimalla oman ilmasto-oppaan. Se tehdään liiton eettisten ohjeiden liitteeksi.
Ilmastoliite valmistuu näillä näkymin keväällä 2022. Työtä ohjaa Talentian ammattieettinen lautakunta.
Ilmastoliite on vastaus liittovaltuustossa 2019 tehdylle aloitteelle. Siinä toivottiin Talentialta eettistä ja ekologista toimintaa ilmastonmuutosta vastaan. Liitteen valmistelu alkaa syksyllä, jolloin järjestetään ilmastoseminaari. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki ilmastoasioista kiinnostuneet Talentian jäsenet.
Lisää tietoisuutta
Talentia haluaa osaltaan olla mukana ratkaisemassa yhtä nykyhetken tärkeintä ongelmaa, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
– Sosiaalialan työ kietoutuu tähän äärimmäisen tärkeään elämän ja kuoleman kysymykseen ilmastosta.
Muutoksen pitää olla reilu.
Karsio näkee ilmastotyössä kolme tasoa. Yksi on globaali taso, jossa työtä on tehtävä oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden puolesta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Muut näkökulmat ovat oman jäsenistön edunvalvonta sekä asiakkaiden tilanteen tunnistaminen ja heidän puolestaan toimiminen.
– Olen pohtinut, miten Talentian kaltainen edunvalvontajärjestö asettuu miettimään asiaa omasta näkökulmastaan ja mitä se ammattijärjestöille tarkoittaisi. Talentia tekee jäsenten edunvalvontaa ja jäsenet tekevät työssään ikään kuin yhteiskunnan heikko-osaisempien edunvalvontaa. Ne kietoutuvat yhteen sosiaalialan työssä.
Karsion mukaan sosiaalialan työntekijöiden pitää olla mukana luomassa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on mahdollisuus kestävämpään elämään.
– Voimme tuoda esiin sen näkökulman ja ymmärryksen, että se ei ole kaikille suomalaisille ihan yksinkertainen asia.
Ilmastoliite lisää talentialaisten tietoisuutta siitä, että ilmastokysymys koskee kaikkea ja kaikkia, ja se kytkeytyy erityisesti sosiaalialaan, hän kuvaa.
– Se herättää meitä pohtimaan, mitä ympäristönäkökulma tarkoittaa meidän jokaisen arjessa ja miten lähdemme sitä kehittämään. Se haastaa meitä myös kehittämään rakenteita, jotta jokainen voi tehdä arjessaan eettisiä valintoja.
Jaana Laitinen
