Hyvällä johtamisella asiakasturvallisuus osaksi työn arkea  

Asiakasturvallisuus on sosiaalihuollossa usein käytetty ilmaisu. Mutta siitä mitä se tarkoittaa ja mitä se edellyttää on puhuttu verrattain vähän.  

Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden edistäminen on keskeinen maaliskuussa 2016 voimaan tulleen sosiaalihuollon ammattihenkilölain tarkoitus. Potilasturvallisuuden rinnakkaiskäsitteeksi tarkoitettu asiakasturvallisuus jäi tuolloin kuitenkin vaille tarkempaa sisältöä, vaikka määrittelyn puuttuminen laissa vajeeksi todettiin. 

Sittemmin asiakasturvallisuutta on määritelty, mutta varsinaista tutkimusta käsitteestä ei juuri ole kuten ei asiakasturvallisuudesta muutoinkaan. Potilas- ja asiakasturvallisuuden kansallisessa tilannekuvassa vuodelta 2021 asiakasturvallisuus kuvataan moniulotteiseksi ja sen keskeisiksi osiksi nimetään ammatillinen osaaminen, vastuu ja ammattitaito sekä julkisen vallan käyttö.  

Julkaisussa Muuttuvat rajat ja vastuut – globaali ja lokaali sosiaalityössä esitetään puolestaan, että asiakasturvallisuudella voidaan tarkoittaa myös asiakkaan oikeutta parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon ja osaamiseen perustuviin palveluihin. 

Sosiaalialan ammattilaiset tarvitsevat työhönsä johdon vahvan tuen.

Ammattihenkilölain säätämisen jälkeen Valvirassa määriteltiin asiakasturvallisuus toimintana, jossa asiakkaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen turvallisuus eivät vaarannu. Myös Talentia on tuota määritelmää käyttänyt. Nyt määritelmä on päätynyt osaksi sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa vuosille 2022–2026.  

Myös tutkimustietoa tarvitaan

Kansallisessa strategiassa aktiivinen johtaminen on nostettu yhdeksi tavoitteeksi asiakasturvallisuuden edistämisessä myös hyvinvoivien ja osaavien ammattilaisten pysyvyyden ja saatavuuden näkökulmasta. Valinta on viisas, sillä sosiaalialan ammattilaiset tarvitsevat työhönsä johdon vahvan tuen. Kehittyvässä turvallisuuskulttuurissa työntekijät ja heidän osaamisensa sekä ammattietiikka ovat keskeisessä roolissa. 

Asiakasturvallisuuden johtamisen ja varmistamisen tulee ulottua rakenteista, prosesseista ja ohjesäännöistä myös työhyvinvoinnin tukemiseen. 

Lisäksi tarvitaan työn arkeen asettuvaa yhteisöllistä omavalvontakulttuuria. Eikä asiakastyytyväisyyttä ja asiakkaiden osallisuutta pidä sivuuttaa. Kaikkiaan tietoa asiakasturvallisuudesta ja turvallisuuspoikkeamista tulisi kerätä, analysoida ja hyödyntää jatkuvasti kehittyvänä prosessina. Ja luonnollisesti tarvitaan myös tutkimustietoa.  

Asiakasturvallisuustyöhön meillä on kansainvälisen vertailun hyvin kestävät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tekemistä vailla valmiina.  

Toteuttamisen haasteet paikantuvat pulaan niin rahasta, tekijöistä kuin ajasta. Asiakasturvallisuuteen panostamisen osana johtamista tulee näkyä tekoina ja tulevaisuusinvestointina: panostuksena niin palvelujen laatuun kuin työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen, jolloin lopputuloksena ovat niin laadukkaammat palvelut kuin parempi työelämä. 

Jaana Manssila