Nuoret pitävät Zekki-palvelua hyödyllisenä, kertovat Zekki-tiimiläiset Liisa Vallin, Reetta Alanko, Jenna Tikka, Sarlotta Siimeslahti, Emilia Schwarz, Sakari Kainulainen, Essi Laitinen ja Reija Paananen. Kuva: Annika Rauhala
Nuorten hyvinvointia tukeva Zekki-digipalvelu helpottaa tuen hakemista ja auttaa ammattilaisia tuen tarpeiden arvioinnissa.
Nuorten hyvinvointia tukeva Zekki-digipalvelu sai Talentian tämän vuoden Hyvä käytäntö -palkinnon. Maksuton palvelu on kehitetty Diakonia-ammattikorkeakoulun Nuorten digitaaliset tukipolut – 3X10D -hankkeessa.
Zekki-palvelu sisältää kymmenen hyvinvointiin liittyvää kysymystä, joihin vastaamalla saa yhteenvedon omasta elämäntilanteestaan. Zekki ohjaa vastausten perusteella sopiviin matalan kynnyksen palveluihin ja lisätiedon äärelle. Palveluun ei tarvitse kirjautua, vaan kyselyyn vastataan nimettömänä.
– Zekki auttaa nuorta pohtimaan omaa elämää ja tulevaisuutta. Palvelu on helppo, nopea ja visuaalisesti nätti. Nuoret ovat antaneet Zekistä hyvää palautetta, sitä pidetään hyödyllisenä. Se madaltaa tuen hakemista ja lisää tietoa tarjolla olevista tukipalveluista, kertoo Reija Paananen, joka toimii projektipäällikkönä Nuorten digitaaliset tukipolut – 3X10D -hankkeessa.
Zekki on suunniteltu 15–25-vuotiaille nuorille sekä nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten työkaluksi.
– Ammattilaiset voivat käyttää Zekkiä puheeksi oton välineenä tai hyödyntää tarvittaessa myös nuorten hyvinvoinnin ja tuen tarpeiden arvioinnissa. He saavat Zekistä myös tietoa nuorille tarjolla olevista palveluista, Paananen sanoo.
Taustalla pitkäjänteinen tutkimustyö
Palvelu otettiin käyttöön 2020. Tämän vuoden maaliskuuhun mennessä sitä oli kokeillut jo yli 100 000 käyttäjää eri puolilta Suomea.
Zekin taustalla on pitkäjänteinen tutkimustyö. Palvelun kehittäminen lähti huomiosta, että nuorten on vaikea löytää heille tarkoitettuja tukipalveluita.
– Nuorten löytäminen oikeaan tukipalveluun takkuaa jo alkuvaiheessa. Nuoren pitäisi tietää hyvin tarkkaan, mihin asiaan hän tarvitsee tukea ja mistä hän lähtee sitä hakemaan. Kun se on nuorelle epäselvää, ei hän välttämättä osaa sanoittaa omaa tilannettaan tai tuen tarvettaan, Paananen sanoo.
Tukipalveluita, joista olisi nuorille hyötyä siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat vielä pieniä, on paljon. Mutta tukipalvelut ja nuoret eivät kohtaa.
– Tätä ongelmaa me lähdimme ratkomaan.
Tekoäly apuna
Nuorten lisäksi Zekkiä ovat kehittäneet nuorten hyvinvoinnin ja tukipalveluiden asiantuntijat 12 järjestöstä ja yhdestä kaupungista.
Nuoret löytävät Zekkiin usein suoraan verkossa. Palvelua tuodaan esille 150 verkkosivustolla, joista on linkitykset Zekkiin. Yli puolet tulijoista tulee suoraan Zekki.fi-sivustolle ja noin kolmasosa eri verkkosivustoilla olevien linkitysten kautta.
Tietoa nuorille levittävät lisäksi yhteistyökumppanit ja esimerkiksi Ohjaamot. Palvelua markkinoidaan myös somessa. Porissa ja Jyväskylässä on kolme nuorta jalkautunut oppilaitoksiin kertomaan Zekistä.
– Kaksi kolmasosaa zekki.fi-sivulle tulevista tekee zekin eli vastaa 10 kysymykseen. 20 prosenttia siirtyy vastaamisen jälkeen niiden palveluiden sivuille, joita vastaajalle suositellaan, Paananen kertoo.
Zekissä hyödynnetään kansallista tekoälyohjelmaa AuroraAI:ta. Tekoälyä käytetään kohdennettuun palvelusuositteluun, eli se suosittelee sopivia lähipalveluita käyttäjän antaman kuntatiedon mukaan.
Zekki jatkaa Hyvä käytäntö -palkinnon myötä voittoputkeaan. Vuosi sitten se voitti THL:n TerveSos-palkinnon. Se myös pääsi Paras suomalainen oppimisratkaisu -kilpailun finaaliin.
2021 Zekki valittiin voittajaksi Euroopan sosiaalisten innovaatioiden kilpailussa 565 ehdokkaan joukosta. Palvelua on nyt tarkoitus lähteä pilotoimaan kansainvälisesti.
– Meihin on otettu yhteyttä eri puolilta Eurooppaa. Tekemistä riittää kuitenkin myös kotimaassa. Kehittämistyö ei ikinä lopu. Olemme miettineet esimerkiksi hyvinvointialueille omia zekkejä, joissa voisi paremmin huomioida aluekohtaiset palveluketjut ja -kokonaisuudet, Paananen sanoo.
Yhteiskunnallisesti vaikuttava palvelu
Hyvä käytäntö -palkintoraati pitää Zekkiä yksinkertaisuudessaan nerokkaana. Palvelu on lisäksi yhteiskunnallisesti vaikuttava. Se tavoittaa hyvin kohderyhmäänsä, myös syrjäseuduilla asuvia nuoria.
– Zekki tuottaa ajantasaista tietoa nuorten hyvinvoinnista. Palvelussa kerättyä tietoa voi hyödyntää tiedolla johtamisessa ja nuorten palvelujen sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä, sanoo palkintoraadin jäsen, Talentian erityisasiantuntija Marja Marttila.
Yksi hyvän käytännön tunnusmerkeistä on, että sitä voi helposti soveltaa eri käyttäjäryhmiin – ja myös muualla kuin Suomessa. Oleellista on myös se, että käytäntöä on arvioitu monipuolisesti ja sitä kehitetään koko ajan.
Palkintoraati toivoo, että Zekin menestyskulku jatkuu ja sitä lähtevät soveltamaan muutkin kuin nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Hyvä käytäntö -palkintoraati koostui Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ja sen yhdistysten, Innokylän, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen kaupungin, Oulun kaupungin ja Globex Oy:n edustajista.
Talentia järjestää Hyvä käytäntö -kilpailun vuosittain. Kilpailu järjestettiin nyt 16. kerran, ja siihen osallistui 27 esitystä.
Kilpailun pääpalkinto on 1000 euroa ja matka sosiaalialan konferenssiin esittelemään käytäntöä.
Myös suuri yleisö pääsi äänestämään suosikkiaan Hyvä käytäntö -palkintoehdokkaista Talentian verkkosivuilla. Voittajaksi äänestyksessä nousi Väkivallaton Vantaa ja Kerava – Lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana Perhekeskustoimintamallin kehittämistä.
Hyvä käytäntö -palkinnon tavoitteena on levittää tietoa toimivista ja tuloksellisista sosiaalialan ammattikäytännöistä.
