Hyvä käytäntö ‑palkinto nuorten väkivaltatilanteiden ehkäisyyn

Turvallisuutta yhdessä toimien ‑malli sai Hyvä käytäntö ‑palkinnon Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Tampereella.

Perhekuntoutuskeskus Lausteen palkittu toimintamalli on suunnattu sijaishuollossa oleville päihdekuntoutettaville nuorille, joille opetetaan itsesäätelyä ja taitoja vuorovaikutustilanteisiin. Tavoitteena on vähentää konflikteja ja lisätä turvallisuutta sijaishuollossa.

– Toimintamalli on yksinkertainen ja luotu olemassa olevilla resursseilla. Se on myös helposti siirrettävissä muualle, kiittää palkintoraadin jäsen, Talentian työelämäasioiden päällikkö Marjo Varsa.

Palkintoraati kiittää myös siitä, että toimintamallin vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Seurannan mukaan nuorten väkivaltaisuus on vähentynyt selvästi.

– Viime vuonna meidän yksikössä oli viisi kiinnipitoa, kun aikaisemmin työntekijät ovat joutuneet fyysisesti rajaamaan aggressiivisesti käyttäytyviä nuoria useammin, kertoo Lausteen päihdekuntoutusyksikön esimies Kristiina Helenius.

Turussa sijaitsevassa Perhekuntoutuskeskus Lausteen päihdeyksikkö Riihelässä on kuusi asiakaspaikkaa noin 14–17-vuotiaille, paljon päihteitä käyttäville, vaativahoitoisille nuorille. Nuoret ovat sijoitettuna yksikössä keskimäärin kuusi kuukautta.

– Uskomme, että osallistamalla nuoria väkivallattomuuteen ja olemalla aidosti läsnä, onnistumme luomaan turvallisuuden tunnetta ja välttämään fyysisiä konflikteja. Nuoret kokevat, että me olemme oikeasti heitä varten ja heitä kuunnellaan, kertoo ohjaaja Katja Rantanen.

Jokaisen nuoren kanssa tehdään aluksi turvallisuussuunnitelma. Nuori osallistuu viikoittain moniammatillisen työryhmän tapaamisiin yksikössä. Tapaamisissa nuori tulee kuulluksi ja pääsee aktiivisesti osallistumaan oman hoitonsa suunnitteluun.

Nuori suunnittelee yhdessä työntekijöiden kanssa oman kuntoutuksensa tavoitteet ja tarvittaessa arvioi yhdessä aikuisten kanssa, mistä väkivaltainen käytös johtuu ja miten voisi toimia toisin konfliktitilanteissa.

Suoraa puhetta ja yhdessä tekemistä

Kristiina Helenius pitää heidän toiminnassaan keskeisenä avoimuutta.

– Usein saattaa olla vaikeaa puhua itselle hankalista asioista. Jos nuorella ilmenee aggressiivista käytöstä, niin puhumme hänen kanssaan siitä hyvinkin suoraan. Olemme saaneet tästä positiivista palautetta niin nuorilta kuin heidän vanhemmiltaan. Vanhemmat ovat todenneet, että te sanoitte sen, mitä kukaan ei ole aiemmin uskaltanut ottaa puheeksi.

Perhekuntoutuskeskus Lausteella panostetaan yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen.

– Kaikilla näillä keinoilla yritämme ehkäistä mahdollisia konfliktitilanteita, niin ettei väkivaltatilanteisiin päädyttäisi ja löydettäisiin yhdessä vaihtoehtoisia tapoja toimia, Rantanen sanoo.

Hänen mukaansa kaikki lähtee siitä, että työntekijöillä on aito, luottamuksellinen suhde nuoreen.

Niin nuoret kuin työntekijät pitävä toimintamallia hyvänä. Nuorta kuunnellaan, ja hän pääsee aidosti vaikuttamaan omiin asioihinsa.

Toimintamalli on yksinkertainen ja luotu olemassa olevilla resursseilla.

– Aina puhutaan osallisuudesta, mutta meillä on tullut konkreettisesti esiin, kuinka paljon sillä on oikeasti merkitystä, kun nuoret pääsevät itse suunnittelemaan ja kertomaan, mitä haluavat. He sitoutuvat työskentelyyn paremmin, toteaa Rantanen.

– On käynyt niinkin, että uuden nuoren tullessa meille muut nuoret ovat kertoneet hänelle, että me ei haluta, että täällä riehutaan. Tällainen palkitsee.

Henkilökunta on mahdollisimman paljon läsnä nuorten arjessa.

– Esimerkiksi sohvalla istuminen ja television katsominen nuorten kanssa rauhoittavat osaltaan ilmapiiriä, vaikka tämä saattaa vaikuttaa tehottomalta työn tekemiseltä. Mahdollisimman tavallinen arki nuorten kanssa rauhoittaa ja luo turvallisuuden tunnetta, pohtii Helenius.

– Parasta on nuorilta saatu palaute, että he kokevat olonsa meillä turvalliseksi. Jopa niin turvalliseksi, että jo täytettyään 18 vuotta osa heistä haluaisi tulla takaisin, nauraa Rantanen.

Minna Jerrman