Huomio ikääntyvien mielen hyvinvointiin  

Osaatko tukea ikääntynyttä elämän muutoksissa?  Osaatko vahvistaa mielen taitoja? Ikäinstituutin hankkeessa etsitään ammattilaisille työkaluja. 

Kirsi Sihvo ja Tiina Mattila etsivät keinoja vahvistaa muutostilanteissa elävien ikääntyneiden mielen hyvinvointia. Kyse on Ikäinstituutin kolmevuotisesta hankkeesta, jossa kehitetään keskusteluryhmätoimintaa ja luodaan malli myös yksilöllisille voimavarakeskusteluille. Hanke tuottaa materiaaleja sekä iäkkäille että ammattilaisille hyödynnettäväksi. 

Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Kampin palvelukeskus Helsingissä, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, Uudenmaan Muistiluotsi, Muistiliitto ry ja MIELI Suomen Mielenterveys ry. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö järjestöavustuksilla. 

Kirsi Sihvo ja Tiina Mattila ovat hyvä työpari edistämään hanketta. Sihvolla on monipolvinen koulutuspolku sosiaaliohjaajasta erikoissosiaalityöntekijäksi ja kokemusta gerontologisesta sosiaalityöstä ohjaajana ja sosiaalityöntekijänä 90-luvulta alkaen. Sosionomi (YAMK) Tiina Mattila on aloittanut kotisairaanhoidossa ja tehnyt vanhustyötä järjestöissä ja julkisella puolella erilaisissa hankkeissa muun muassa ikääntyneiden maahanmuuttajien parissa.  

Molemmat tietävät, etteivät ole kehittämistyössä ainoita: monenlaista vanhustyön kehittämistä on tehty ja tehdään parhaillaan. 

Jokainen tarvitsee keskustelutukea

Hankkeen Taustan voi kiteyttää seuraavasti: Jokainen kohtaa elämässään vastoinkäymisiä. Jokaisella on myös voimavaroja ja tapoja selviytyä vaikeista tilanteista. Elämänkokemus tuo lisää näitä kyvykkyyksiä. Yksi kyvykkyys on, että osaa pyytää apua. Yhdessä on helpompi löytää toiveikkuutta, joka auttaa eteenpäin. 

– Toiminta perustuu positiiviseen psykologiaan ja ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan sekä ikäihmisten äänen ja elämänkokemuksen kuulemiseen, Kirsi Sihvo kertoo. 

Keskeistä on huomioida ikäihmiset yksilöinä.

Tähän mennessä hankkeessa on toteutettu kolme keskusteluryhmää: yksi omaisensa menettäneille, toinen muistisairaiden omaisille ja kolmas muistisairauteen sairastuneille. Keväälle on tulossa vielä yksi ryhmä, johon tulee mukaan uutena tekijänä vertaisohjaaja. 

– Ryhmissä olemme tavanneet hyvin aktiivisia senioreja, joilla on valtavasti viisautta ja kokemusta. Silti keskustelutukea tarvitsee ihan jokainen riippumatta taustasta tai toimeentulosta. Joskus ammattilaiset voivat harhautua ajattelemaan, että elämässä hyvin pärjänneillä ikäihmisillä ei ole tarvetta keskustella elämästään ja selviytymisestään. Kun elämään tulee yllättävä muutostilanne, olemme kaikki yhtä haavoittuvia, toteaa Sihvo. 

Näkökulmat avartuvat

Ryhmä tapaa kuusi kertaa. Osallistujat ryhmiin tavoitettiin yhteistyökumppaneiden kautta ja ryhmään kutsuttiin 6–8 henkilöä. Ryhmässä oivallutetaan osallistujia tunnistamaan tunteitaan, säätelemään stressiä ja kuormitusta ja tutkimaan kuinka toimii vuorovaikutuksessa toisten kanssa. 

– Autamme avartamaan näkökulmaa, huomaamaan esimerkiksi, että et ole yksin kokemustesi kanssa, mitä hyvää elämässä on ja huomaamaan myös, mikä itsessä ja toisissa on hyvää. 

Keskusteluissa osallistujat voivat kertoa elämänmuutostilanteesta, jonka keskellä he elävät. Hyödynnämme keskustelujen johdattelussa erilaisia teemoja kuten luonteenvahvuudet, tunteet, elämänkokemus ja arki ja itsestä huolenpito. Keskusteluja syvennetään ratkaisukeskeisesti käyttäen teemoihin liittyviä apukysymyksiä. Tarkoituksena on oivalluttaa osallistujia tunnistamaan itse omat voimavaransa, löytää myönteisyyttä ja vahvistaa omia mielen taitoja, Kirsi Sihvo kuvaa. 

Vanhanakin kannattaa unelmoida.

Ryhmässä hyödynnetään positiivisen mielenterveyden mittaria*. 

– Helppokäyttöinen mittari täytetään ensimmäisellä ja viimeisellä tapaamiskerralla. Emme laske pisteitä, vaan mittari auttaa osallistujia jäsentämään ja arvioimaan mielensä hyvinvointia ja näkemään siinä tapahtuvat muutokset. Ammattilaisia tulokset taas auttavat suuntaamaan huomiota kunkin osallistujan kannalta oleellisiin asioihin, Sihvo toteaa. 

Ennaltaehkäisyä ei unohdeta

Ryhmäkeskustelun lisäksi on kehitteillä voimavarainen yksilökeskustelumalli. Kaikki eivät koe voivansa puhua ryhmässä tai kaipaavat ryhmän lisäksi yksilökeskustelua. Konsepti käsittää kolmen tapaamiskerran keskustelurungon apukysymyksineen. Kukin tapaaminen kestää puolitoista tuntia. 

– Koskettaa, kun ikääntynyt sanoo, ettei ole puhunut jostakin asiasta koskaan kenellekään, Kirsi Sihvo toteaa. 

Tähän mennessä on käyty 20 yksilökeskustelua.  

– Yksilökeskusteluissa on myös ennaltaehkäisyn näkökulma. Monelle riittää, että pääsee keskustelemaan luottamuksellisesti ulkopuolisen ammattihenkilön kanssa. Yksi osallistuja kuvasi, että on kuin puoli taakkaa pois itseltä, kun toiselle jakaa. 

Sekä ryhmäkeskusteluissa että yksilökeskusteluissa käytetään tilanteen mukaan välitehtäviä orientoimaan seuraavan tapaamiskerran aiheeseen. Tehtävät eivät ole hankalia, eivätkä vaadi paljon työtä. Niitä käydään yhdessä läpi tapaamisissa. 

Tietoa tarvitsevat myös ammattilaiset

Tietoa ikäihmisten mielen hyvinvoinnista ja konkreettisia keinoja sen vahvistamiseen tarvitsevat sekä ammattilaiset että ikäihmiset itse. Pilottien kokemukset jalostetaan ensi vuonna podcasteiksi, joiden kohdejoukkona ovat sekä ikäihmiset että ammattilaiset. Ikäihmisille tuotetaan vinkkivihko. Ammattilaisille järjestetään verkkovalmennusta ja tehdään opas keskustelumallien käytöstä. 

–Hankkeessamme onkin yhteiskehittämisen eetos: ensin saamme itse kokemuksia ja palautetta iäkkäiltä teemojen soveltuvuudesta iäkkäiden ryhmä- ja yksilökeskusteluihin. Ammattilaisille tuotetaan verkkovalmennus, johon osallistuvat kokeilevat teemoja tai keskustelumallien osia omassa työssään, Kirsi Sihvo kertoo ylpeänä.  

–Toivottavasti keskustelumalleista tulee olemaan apua ja niitä voi hyödyntää erilaisissa iäkkäiden auttamis- ja kohtaamistyössä. Kaikilla ammattilaisilla ei välttämättä ole mahdollisuutta toteuttaa ryhmätoimintaa tai yksilökeskusteluprosessia, vaikka näille olisi tarvetta.  

Elämänkokemusta kannattaa hyödyntää voimavarana.

–Ehkä materiaalimme auttavat ammattilaisia ottamaan omassa työssään herkemmin puheeksi ikäihmisen mielen hyvinvoinnin ja oivaltamaan, miten heidän omia voimavarojaan otetaan käyttöön, lisää Tiina Mattila. 

*Positiivisen mielenterveyden mittari Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale (WEMWBS) kehitettiin Warwickin ja Edinburghin yliopistoissa ja siitä on olemassa kaksi versiota: pitkä 14-osioinen (WEMWBS) ja lyhyt 7-osioinen versio (SWEMWBS). Molemmat mittarit on kaksoiskäännetty suomen kielelle. Mittari on myös ruotsin kielellä. Käyttölupa haetaan Warwickin yliopistolta. Lisätietoja thl.fi 

Ikäinstituutin sivuilta löytyy maksutonta materiaalia ammattilaisille ja ikäihmisille. ikainstituutti.fi