Ennätyksellinen hintojen nousu ja kunnissa tehtävät leikkaukset kurittavat sijaisperheitä Britanniassa. Vaikeimmassa asemassa ovat läheissijaisvanhemmat, joista moni ei saa mitään yhteiskunnan tukea.
– Kävin vähän aikaa sitten tapaamassa naista, joka oli ryhtymässä sijaisäidiksi. Kerroin hänelle, että maksamme noin 550 puntaa kuussa vauvasta. Kysyin häneltä, pärjääkö hän sillä summalla. Ensimmäistä kertaa koskaan koin, että sijaisvanhempi epäröi, kertoo sosiaalityöntekijä Jane*.
Hän tekee töitä noin 250 000 hengen kaupungissa Keski-Englannissa, ja on työskennellyt sosiaalityöntekijänä yli parikymmentä vuotta. Hänen työnsä koostuu sijaisvanhemmiksi ryhtyvien perheiden valmennuksesta ja arvioinnista sekä sijaisperheiden tukemisesta.
Elintarvikkeiden ja energian hinta on noussut viime vuoden aikana kaikkialla maailmassa. Britanniassa inflaatio on ennätyksellisen korkea. Talouskriisi on saanut kunnat kiristämään rahankäyttöään. Näiden ilmiöiden yhteisvaikutus sijaisperheisiin on erittäin suuri.
– Ennen minun oli mahdollista ohjata harkinnanvaraista rahaa esimerkiksi lapsen urheilu-, tai musiikkiharrastukseen, kertoo Janen kollega Olive*.
– Saatoin myöntää rahaa esimerkiksi pimennysverhoihin pikkuvauvan huoneeseen tai painopeittoon autistiselle lapselle. Nyt näiden maksaminen ei ole enää mahdollista.
Olivella on niin ikään yli parinkymmenen vuoden kokemus sosiaalityöntekijänä, ja hän työskentelee läheissijaisvanhempien parissa.
Oliven työhön kuuluu sen selvittäminen, löytyisikö huostaanotetun lapsen lähipiiristä henkilö, joka voisi ottaa hänet hoitoon, läheissijaisvanhemman arviointi ja tiettyihin juridisiin kategorioihin kuuluvien läheissijaisvanhempien tuki ainakin lapsen täysi-ikäisyyteen asti.
Sekava järjestelmä
Britanniassa noin kolme neljäsosaa kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista elää sijaisperheissä. Koko Britanniassa tämä tarkoitti viime vuonna yli 70 000 lasta, jotka elivät lähes 56 000 sijaisperheessä. Britanniassa alle puolet sijaisvanhemmista käy muissa töissä, joten sijaisvanhemmille maksetuilla tuilla on erittäin suuri merkitys.
Noin puolet läheissijaisvanhemmista on isovanhempia.
Järjestelmä on sekava: osa sijaisvanhemmista – esimerkiksi Englannissa noin kolme viidestä sijaisperheestä – toimii suoraan paikallishallinnon alaisuudessa, kuten ne perheet, joita Jane ja Olive tukevat.
Loput toimivat yksityisten sijaispalveluita tuottavien järjestöjen tai yritysten kautta. Sijaisvanhempia edustavat järjestöt puhuvat arpajaisista: sijaisvanhempien saama taloudellinen ja käytännöllinen tuki kun on täysin kunta- ja yrityskohtaista.
Lain mukaan Englannissa ja Walesissa sijaisvanhemmille tulisi maksaa lapsen iän mukainen minimikorvaus, vähintään noin 630–1100 euroa kuussa.
Skotlannissa minimitasoa ei ole. Fostercare Network -järjestön selvityksen mukaan muuallakaan kaikki kunnat eivät maksa edes lakisääteistä minimitasoa. Suomessa maksettavan kaltaista aloitusmaksua ei tunneta.
Sen sijaan noin 60 prosenttia sijaisvanhemmista saa järjestön selvityksen mukaan kokemukseen ja lapsen erityisvaatimuksiin perustuvan kuukausittaisen lisämaksun, jonka suuruus vaihtelee alle 100 eurosta yli 1700 euroon.
Lisäksi läheissijaisvanhemmat saavat verohelpotuksia. Systeemin sisäisen suuren vaihtelun vuoksi sijaisvanhempien tilannetta on hankala yleistää.
Osa sijaisvanhemmista on saanut viimeisen vuoden aikana lisätukea taloustilanteen vuoksi, mutta Fostertalk-yrityksen tuoreessa kyselyssä 90 prosenttia vastaajista sanoi, ettei lisä vastaa kasvaneita hintoja.
Suurempi hätä edessä
Myös olive on voinut tarjota ylimääräistä tukea sosiaalituilla eläville läheissijaisvanhemmille, jotka ovat kertoneet talousvaikeuksista.
– Olen vierailuillani hienotunteisesti kysynyt, onko läheissijaisvanhemmilla vaikeuksia energia- ja ruokamaksujen kanssa, hän kertoo.
Raha tulee Britannian hallituksen kunnille jakamasta potista vaikeassa tilanteessa olevien tukemiseen. Hallituksen tuki on kertaluonteinen. Olive epäilee, ettei lisää ole luvassa.
Suurempi hätä on vasta tulossa vuoden 2023 aikana, sekä Jane että Olive pelkäävät. He kertovat pohtivansa asiaa paljon kollegoiden kesken.
Samaa ennustaa Fostertalkin kesällä 2022 tekemä kysely. Siihen vastanneista sijaisvanhemmista 18 prosenttia kertoi velkaantuneensa jo hintojen nousun vuoksi, ja 31 prosenttia lisää pelkäsi velkaantuvansa seuraavan vuoden aikana.
Kaksi kolmesta sijaisvanhemmasta kertoi suunnittelevansa lämmittävänsä talvella kotiaan normaalia vähemmän kustannusten kasvun vuoksi. Useampi kuin yksi kymmenestä taas suunnitteli säästävänsä välttämättömissä menoissa, kuten ruoassa. Kolme prosenttia sijaisvanhemmista oli jo hakenut ilmaista ruokaa ruokapankista.
Huostaanotettujen lasta määrä kasvaa
Toistaiseksi Jane ja Olive eivät ole joutuneet purkamaan sijaisvanhemmuuksia talousahdingon vuoksi, mutta he huolehtivat tulevasta.
– Mitä me teemme, jos saavumme kotiin, jossa vastasyntynyt vauva elää kylmässä, kun lämmitystä ei ole varaa käynnistää? Työskentelimme aiemmin lastensuojelun parissa, ja siellä otimme kylmissään ja nälissään olevia lapsia huostaan. Emme tietenkään halua rankaista ketään siitä, ettei heillä ole varaa perusasioihin. Mutta totuus on, että en tiedä, mitä silloin käy, enkä usko esihenkilönikään tietävän, Jane sanoo.
Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että huostaanotettujen lasten määrä on heidän kaupungissaan kasvanut jo koronan aikana, mutta sijaisperheitä ei ole tullut lisää.
Järjestelyn taustalla usein kuntien tarve säästää rahaa.
Ilmiö on tuttu maanlaajuisesti: Fostering Network -järjestön edustaja arvioi sanomalehti Guardianin haastattelussa, että tarve olisi Britanniassa tällä hetkellä noin 9000 uudelle sijaisperheelle. Paine tuskin hellittää lähiaikoina: Professional Social Work -lehden sosiaalityöntekijöille tekemässä tuoreessa kyselyssä 75 % vastanneista näki, että nykyinen talouskriisi kasvattaa huostaanotettujen lasten määrää entisestään.
Läheissijaisvanhemmat vaikeimmassa asemassa
Englannissa vaikeimmassa asemassa ovat läheissijaisvanhemmat. Heitä on paljon: läheissijoitukset ovat Englannissa ja Walesissa yleisin kodin ulkopuolella kasvavien lasten kasvuympäristö. Läheisten kanssa elää 162 400 lasta.
Se on kaksikertaisesti varsinaisiin sijaisvanhempiin verrattuna. Noin puolet läheissijaisvanhemmista on isovanhempia, loput ovat muita lapsen sukulaisia tai ystäviä.
Heistä vain pieni osa kuuluu Englannissa lain mukaan samaan lokeroon kuin vieraita lapsia luokseen ottavat sijaisvanhemmat. Enemmistö hoitaa läheistensä lapsia epämuodollisesti.
Lisäksi suuri ryhmä ihmisiä kasvattaa sosiaalihuollon tai oikeuden päätöksellä läheistensä lapsia, mutta kuuluu erilaiseen juridiseen kategoriaan kuin varsinaiset sijaisvanhemmat.
Järjestelyn taustalla on usein kuntien tarve säästää rahaa. Englannissa näihin ryhmiin kuuluville ei välttämättä makseta mitään tukia, eikä perheessä kasvava lapsi tai sijaisvanhempi saa tukea sosiaalityöntekijältä.
Englantilaisen läheissijaisvanhempia tukevan Kinship-järjestön viimeisimmässä kyselyssä vaille rahallista tukea kertoi jääneensä 36 % läheissijaisvanhemmista. Todellinen määrä on paljon suurempi, arvioi järjestön yhteiskuntasuhdejohtaja Sam Turner.
– On vain pidetty itsestäänselvyytenä, että kriisitilanteessa perheenjäsenet tukevat omiaan, hän sanoo.
Ruokajonoja ja pikavippejä
Tilanne on tällä hetkellä erittäin karu monessa läheissijaisperheessä. Kinshipin kyselyyn elokuussa 2022 vastanneista läheissijaisvanhemmista lähes 60 prosenttia oli joutunut turvautumaan rahan lainaamiseen, pikavippeihin ja luottoon arkisten kulujen maksamiseksi vuoden aikana.
Seitsemän kymmenestä kertoi käyttäneensä säästöjään tai eläkesäästöjään. 40 prosenttia kertoi jättävänsä aterioita väliin, hakevansa ilmaista ruokaa ruokajonoista tai ostavansa tarvitsemaansa vähemmän ruokaa.
Lähes 60 prosenttia kertoi, että ei aio lämmittää kotiaan talvella.
Peräti yli kolmasosa vastanneista kertoi pelkäävänsä, että joutuisi tuen puutteen vuoksi luopumaan sijaislapsestaan. Luopumistapauksessa lapsi päätyy joko tuntemattomien sijaisvanhempien luokse tai lastenkotiin, Sam Turner sanoo.
Kinship kampanjoi sen edestä, että erityisesti läheissijaisvanhempia tuettaisiin nykyisessä kriisitilanteessa. Pidemmällä tähtäimellä se vaatii, että läheissijaisvanhemmat saisivat kuukausittain samat minimituet kuin varsinaiset sijaisvanhemmat.
Toivoa antaa hallituksen teettämä itsenäinen selvitys lasten sosiaalihuollosta Englannissa, joka julkaistiin kesällä 2022. Siinä suositeltiin tukia myös läheissijaisperheille.
– Olemme todella toiveikkaita. Tämä oli ensimmäinen tämän tason selvitys, jossa läheissijaisvanhempien merkitys todella tunnustettiin. Olemme optimistisia, että se johtaa toimiin hallitukselta, Turner sanoo.
– Raportin suosituksissa tuki rajattiin kuitenkin niihin perheisiin, joilla on sijoituksesta juridinen päätös. Me olemme erityisen huolissamme epämuodollisesti läheistensä lapsista huolehtivista.
* Jane ja Olive eivät esiinny jutussa omilla nimillään työn luonteen vuoksi.
Kati Pietarinen
