Kun henkilöstöpula vaivaa, joutuvat päiväkodit keksimään luovia ratkaisuja, jotta päiväkotien sulkemisilta kesken päivän vältytään. Helsingissä apuun hyppää nopean avun ‑ryhmä ja yksityisissä Touhulan päiväkodeissa käytössä on sijaiskoordinaattori ja pariryhmämalli.
Henkilöstöpula on ajanut useiden kaupungin varhaiskasvatuksen kriisiin. Päiväkoteja on jouduttu sulkemaan ja vanhemmat ovat joutuneet hakemaan lapsia pois päiväkodista kesken päivän.
Jos päiväkoti on kiinni tai se suljetaan kesken päivän, on tilanne hankala vanhemmille. Lasten hoitaminen ja työnteko – tai opiskelu – on hankala yhdistelmä. Useissa ammateissa kotona työskentely ei ole edes mahdollista eikä kaikilla perheillä ole lähiverkostoa, jolta pyytää hoitoapua.
Entä lapset sitten? Varhaiskasvatus on lapsen etu ja oikeus, vaikka se helpottaa aikuisten elämää.
Tietoa on siitä, että henkilöstöpulan vuoksi esimerkiksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ei pystytä käymään kunnolla läpi tai hallinnollista työtä tekevä hyppää hätätilanteessa lapsiryhmään. Jatkuva epävarmuus, ja vaihtuvat tilanteet ja sijaiset eivät myöskään ole lapsen edun mukaisia.
Palvelut pyritään aina järjestämään
Helsingissä on käytössä ohjeistus, niitä tilanteita varten milloin toiminta-aikaa joudutaan supistamaan, päiväkoti sulkemaan tai keskittämään toimintaa vain tiettyihin toiminnassa pidettäviin yksiköihin.
Työvoimapula syö varhaiskasvatusalan houkuttelevuutta.
Tilanteesta tiedotetaan päiväkodin kaikkia perheitä ja huoltajille annetaan samalla tiedoksi, missä mahdollisesti tarvittava varhaiskasvatus järjestetään.
Kaupungilta kerrotaan, että palvelu pyritään aina järjestämään, jottei ketään velvoiteta hakemaan lapsia kesken päivän päiväkodista.
Ennen sulkemista edeltää monia vaiheita, joissa varmistetaan henkilöstön saatavuus. Suunnitelmallisuutta haetaan joka käänteessä.
– Helsingin varhaiskasvatuksessa toimii sijaistus- ja vajaustilanteissa yksikkökohtaisia varahenkilöitä, ja vuoden alussa on perustettu uusi 20 työntekijän nopean avun ryhmä, kertoo kaupungin varhaiskasvatusjohtajana heinäkuun lopulla aloittanut sosionomi (YAMK) Miia Kemppi.
Kaupungissa toimii noin 300 kaupungin omaa suomenkielistä päiväkotia ja noin 50 ruotsinkielistä päiväkotia. Lisäksi varhaiskasvatusta tarjotaan yksityisissä päiväkodeissa, erilaisissa perhepäivähoidon muodoissa ja kerhoissa, jotka toimivat usein leikkipuistoissa.
Kaikkea ei voi ennakoida
Äkillisiä henkilöstövajaustilanteita ei voida täysin ennakoida, mutta toimintatavat on Helsingissä käyty henkilöstön kanssa läpi ja johtajat noudattavat annettua ohjeistusta. Lakia ja työehtosopimuksia noudatetaan.
Liikkumista ja siirtoja tapahtuu. Varahenkilöt siirtyvät sinne, missä henkilöstötarve on, varhaiskasvatusyksikössä voidaan antaa ylityömääräyksiä, työntekijät siirtyvät sovituksi ajanjaksoksi auttamaan ryhmiin, johtaja tai varajohtaja voi kysyä apua toisesta päiväkodista.
Hyvin vaativissa tilanteissa päällikkö voi siirtää tilapäisesti alueen S2-opettajan ja kiertävän varhaiskasvatuksen erityisopettajan lapsiryhmään. Erityisavustaja voidaan siirtää, jos avustettava lapsi on poissa.
– Jos mikään toimenpide ei auta tilanteeseen, päällikkö voi tehdä päätöksen toiminta-ajan supistamisesta, jatkaa Kemppi.
Vuonna 2022 toimintaa on määräaikaisesti supistettu henkilöstövajeen vuoksi 30 kertaa päiväkodissa, kerran ryhmäperhepäiväkodissa, viisi kertaa perhetalossa ja kolme kertaa leikkipuistossa.
Kokonaan määräaikaisiin sulkemisiin on päiväkodissa turvauduttu kaksi kertaa ja yhden kerran se on kohdistunut päiväkodin ryhmään, kerran ryhmäperhepäivähoitokotiin, 15 kertaa päiväkodin kerhoon, kaksi kertaa perhetaloon ja 14 kertaa leikkipuistoon.
Päiväkotien määräaikaiset sulkemiset ovat koskeneet vuorohoitoa. Vuonna 2022 tehdyt toiminnan supistamiset ja sulkemiset vastaavat noin prosentin kymmenystä kaikista hoitopäivistä.
Helsingissä varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden kerrotaan heikentyneen hiljalleen. Koulutusmäärät ovat liian pieniä, ja lapsia osallistuu varhaiskasvatukseen aiempaa enemmän.
Monen tasoisiin toimiin on ryhdytty, jotta keskeisten varhaiskasvatuksen henkilöstöryhmien saatavuus, määrä sekä veto- ja pitovoima kohentuvat. Helsingissä toimii pormestarin koordinaatioryhmä, kaupunkistrategiassa linjataan henkilöstön saatavuuden parantamisesta, ja luottamushenkilöt etsivät ratkaisuja.
Kaupunki tekee yhteis- ja vaikuttamistyötä kouluttajien, ministeriön, pääkaupunkiseudun sekä kuutoskaupunkien kanssa.
Nopean avun joukkojen lisäksi paukkuja on laitettu perehdytykseen ja johtamiseen. Tarjolla on myös monimuotokoulutuksia ja tukea henkilöstön pätevöitymiskoulutuksiin.
Yhteistyö auttaa
Yksityisessä päiväkoti Touhulassa poikkeustilanteisiin on valmistauduttu tukemalla päiväkotien ja ryhmien yhteistyötä. Kun kasvattajat ovat arjessa tutustuneet toisenkin ryhmän lapsiin, liikkuminen ryhmien ja päiväkotien välillä on turvallista ja luontevaa.
Touhulassa on käytössä sijaiskoordinaattorin palvelut ja niin sanottu pariryhmämalli.
– Pariryhmä tarkoittaa kahden ryhmän, tiimin tai useamman tiimin muodostamaa pienryhmätoiminnan kokonaisuutta. Koko päivän toiminta on suunniteltu näiden ryhmien kesken kokopäiväpedagogiikan näkökulmasta, kertoo Touhula-päiväkotien toimitusjohtaja Sari Saari.
– Olennaista on toiminnan, päivärytmin ja tilojen käytön monipuolinen hyödyntäminen yhteistyössä koko päiväkodin kesken. Päiväkotien sisäisellä yhteistyöllä varmistamme sen, että lapsilla on aina läsnä tuttuja, mutta myös ammattitaitoisia varhaiskasvatuksen aikuisia.
Touhula on yksityinen varhaiskasvatusta tarjoava yritys, jolla on useita päiväkoteja eri puolilla maata. Touhulan päiväkodit painottuvat joko liikuntaan, seikkailuun tai luontoon, kieleen, tieteeseen tai taiteeseen.
Tällä hetkellä Touhula on henkilöstönsä omistama.
– Tämä antaa meille hyvän perustan laadukkaan pedagogiikan toteuttamiseen ja vastuulliseen työnantajatoimintaan, Sari Saari toteaa.
Yrityksellä on päiväkodeissa useita paikkoja auki, muun muassa varhaiskasvatuksen opettajille. Lisäksi haetaan osa-aikaisia ja määräaikaisia sijaisia.
Uusi varhaiskasvatuslaki pahentaa työvoimapulaa.
Sari Saaren mukaan etenkin koronan kiihkeimmässä vaiheessa he joutuivat tarkastelemaan päiväkotien aukioloaikoja. Koronan leviämisen estämiseksi ja suursiivousten ajaksi päiväkoteja jouduttiin sulkemaan.
Erityisesti sijaistavan henkilöstön saatavuus oli ja on haastavaa ja aukioloaikojen supistukset liittyvät lähinnä näihin yllättäviin ja laajoihin sairauspoissaoloaaltoihin.
– Joskus pyysimme myös perheitä noutamaan lapsia aikaisemmin, jos se on ollut heille mahdollista. Meillä on onneksi tilanne, että monella paikkakunnalla on useita Touhula-päiväkoteja, jolloin henkilöstön siirtyminen toiseen päiväkotiin auttamaan on mahdollista, sanoo Saari.
Monta asiaa ratkaistavana
Sari Saari sanoo, ettei henkilöstöpulaa ratkaista muutamalla konstilla. Monia asioita pitäisi tehdä yhtä aikaa. Ylipäätään koulutettua ja pätevää henkilöstöä on Suomessa liian vähän. Puute kuormittaa jo työssä olevia.
Palkkatasoa ei liioin koeta riittävän hyväksi.
– Sosionomien urapolun rajaaminen vähentää sosionomitaustaisten hakeutumista alalle. Meistä uusi varhaiskasvatuslaki pahentaa entisestään työvoimapulaa, kun sosionomitaustaiset eivät enää valmistuttuaan saa varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyttä.
– Touhulassa on paljon sosionomitaustaisia varhaiskasvatuksen opettajia ja arvostamme heidän osaamistaan. Toivoisimme, että varhaiskasvatuksen sosionomit saisivat jatkossakin varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden, Saari toteaa.
Työvoimapula syö itsessään varhaiskasvatusalan houkuttelevuutta ja alalla pysymistä, koska arjessa joutuu tekemään paljon säätöä työvoimapulasta johtuen, sanoo Saari.
– Esimerkiksi pätevän opetushenkilöstön puuttuessa määräaikaisia työsopimuksia solmitaan tavallista enemmän ja se aiheuttaa vaihtuvuutta. Tämä ala, jos mikä, tarvitsee vakiintunutta henkilöstöä lapsen kasvun tueksi.
Helena Jaakkola
