Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Päivitettyjen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden keskeinen muutos koskee lapsen saamaa tukea. Uusissa perusteissa määritellään aiempaa tarkemmin tuen tasot ja muodot sekä miten tukea annetaan.
Lapselle annettavan tuki jaotellaan kolmitasoisen tuen mallin mukaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Lapsen tarvitseman tuen tarve arvioidaan yksilöllisen tarpeen perusteella. Lapsella on jatkossa muun muassa oikeus apuvälineisiin, joita varhaiskasvatukseen osallistuminen edellyttää. Uudistus näkyy myös jokaiselle lapselle tehtävässä henkilökohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa.
Muita pienempiä muutoksia on tehty muun muassa laaja-alaisen osaamisen osuuteen.
– Hyvinvoinnin tukeminen tulee nähdä laajasti. Sen toteuttamiseen tarvitaan erilaiseen tietopohjaan perustuvaa osaamista perinteisesti ajatellun pedagogiikan ja erityispedagogiikan lisäksi myös sosiaalipoliittisesta näkökulmasta, sanoo Talentian erityisasiantuntija Marjo Katajisto.
– Oikea-aikaisella tuella voidaan paitsi edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, myös ehkäistä lapsen ongelmien kasvamista, Katajisto korostaa.
On ensiarvoisen tärkeää, että lapsi ja perhe saavat varhaiskasvatuspalveluiden piirissä ajoissa tukea. Näin voidaan estää ongelmien paheneminen. Yhtenä varhaiskasvatuksen tehtävänä on juuri edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.
Talentiasta on tärkeää, että nyt varataan aikaa ja resursseja paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien päivittämiseen. Asialla on jo kiire, sillä paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat tulevat voimaan elokuussa.
– Henkilöstö tulee ottaa laajasti mukaan suunnitelmatyöhön, koska he sitä arjessa toteuttavat. Ei riitä, että osa henkilöstöstä on mukana, korostaa Katajisto.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tekemä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arviointiraportti vuonna 2019 osoitti, että niin henkilöstön perehtyneisyys varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin kuin perusteiden konkretisointi paikallisen tason suunnitelmiksi oli puutteellista. Merkittävä osa henkilöstöstä arvioi, että paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma jätti henkilöstön harteille liikaa vastuuta varhaiskasvatussuunnitelman tulkitsemisesta. Samalla sitä ei koettu hyödylliseksi työvälineeksi.
Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmatyössä kannattaa hyödyntää taustamateriaaleja uudistettujen perusteiden lisäksi. Kehittämis- ja muutostarpeita saattaa nousta esiin muun muassa pedagogisessa arvioinnissa, asiakaspalautteista, henkilöstökyselyistä tai muista palautekanavista.
Suunnitelmaan on hyvä kirjata, keitä prosessiin osallistetaan, miten varmistetaan henkilöstön sekä lasten ja huoltajien osallisuus sekä millaisia täydennyskoulutustarpeita henkilöstöllä on. Lisäksi voidaan pohtia, millaisia materiaaleja tarvitaan jokapäiväisen työn tueksi.
Opetushallitus järjestää keväällä 2022 infotilaisuuksia varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden muutoksista. Tiedot niistä löytyvät opetushallituksen sivuilta.
Varhaiskasvatuksen sosionomi osallistuu varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluihin tarvittaessa. Tarve arvioidaan aina perhekohtaisesti.
Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Siihen kirjataan:
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt, eli opettajan lisäksi varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Varhaiskasvatussuunnitelma on tehtävä yhteistyössä perheen kanssa. Lasta on kuultava.
Helmikuu: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden julkaisu.
Elokuu: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lakimuutokset voimaan. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat käyttöön.
Lue lisää: www.oph.fi
Minna Jerrman