Henkilökohtainen budjetointi muuttaa sosiaalityötä
5.2.2018
Eksotessa vuonna 2016 henkilökohtaiseen budjetointiin käytettiin 33 245 euroa. Palvelun käyttäjiä oli vuosina 2012–2016 yhteensä 14. Englannissa vuosina 2013–2014 suoramaksuihin käytettiin 1,4 miljardia puntaa. Henkilökohtaisen budjetin käyttäjiä on 500 000.
Henkilökohtainen budjetointi on ollut käytössä Isossa-Britanniassa jo kymmenen vuotta. Suomessa sitä käytetään pienimuotoisesti vammaispalvelussa Eksotessa. Saadut kokemukset ovat myönteisiä. Britanniassa ollaan kriittisempiä.
On ollut ilo nähdä onnellisia palveluiden käyttäjiä ja innostuneita työntekijöitä, kertoo Eksoten vammaispalvelujen johtaja Merja Heinonen.
– Henkilökohtainen budjetointi on ollut myönteinen kokemus sosiaalityössä. Se on innostanut kaikkia sekä lähentänyt asiakkaita ja työntekijöitä.
Eksotessa on käytössä henkilökohtainen budjetointi vammaispalvelussa. Asiakas voi ehdottaa itselleen henkilökohtaista budjetointia palvelun järjestämistavaksi. Tällöin hän vaihtaa lakisääteisen palvelunsa suuruisen summan johonkin toiseen itse valitsemaansa palveluun. Rahoja on käytetty esimerkiksi ohjaukseen silloin kun asiakkaat ovat siirtymässä työtoiminnasta muualle tai musiikkiterapiaan ja ratsastukseen.
Asiakas: Ostin jammailua.
Palvelun käyttäjä tekee itse tukisuunnitelman oman lähipiirinsä kanssa ja tuo sen sosiaalityöntekijälle, joka valmistelee päätöksen vammaispalvelujen päällikölle. Palvelun käyttäjän tulee ymmärtää budjetoinnin idea ja olla motivoitunut toimimaan itsenäisemmin.
Iso-Britannian malli
Isossa-Britanniassa henkilökohtaista budjetointia on tarjottava kaikille palvelun saamisen edellytykset täyttäville palvelun käyttäjille. Siellä on käytössä kaksi erilaista tapaa järjestää budjetointi: suoramaksu (direct payment) omalle tilille ja hallinnoitu budjetti (managed budget) palvelun käyttäjän toiveiden mukaan, jolloin hallinnoija voi olla sosiaalityöntekijä, läheinen tai luotettu henkilö palveluntuottaja.
Britanniassa ohjausta, neuvontaa ja asianajoa budjetin hakemisessa, tukisuunnitelman laatimisessa, palveluiden valinnassa ja ostamisessa saa järjestöiltä. Palveluita välittävät myös siihen erikoistuneet yksityisyritykset. Virallinen linja suosii suoramaksuja, mutta niitä käyttää keskimäärin noin viides osa palvelun käyttäjistä. Loput henkilökohtaisista budjeteista ovat hallinnoituja budjetteja.
Alussa kävin jammailemassa kaverini kanssa hänen studioillaan. Sen lisäksi olen päässyt konsertteihin.
Kun sosiaalityöntekijä hallinnoi budjettia, voi työn luonne muuttua palveluiden välittämisen suuntaan. Byrokratia ei vähene, vaan muuttuu. Sosiaalityöntekijä hyväksyy tukisuunnitelman, jonka palvelun käyttäjä ja tämän lähipiiri ovat tehneet, laatii alustavan budjetin ja päättää millainen budjetointi myönnetään. Sosiaalityöntekijä selvittää palvelun käyttäjän kanssa, mitä palveluita on saatavilla ja budjetin käyttöä.
Yksilökohtainen suunnittelu
Kehittäjäsosiaalityöntekijä Katriina Kunttu Eksotesta kertoo, että yksilökohtaisessa suunnittelussa työskennellään asiakkaan kanssa tasavertaisena kumppanina.
– Tämä on erittäin mukava tapa tehdä työtä. Asiakas on oman elämänsä, toiveidensa ja tarpeidensa paras asiantuntija, ja työntekijä lainsäädännön, palveluiden ja muun virallisen tiedon asiantuntija, sanoo Kunttu.
– Henkilökohtaisen budjetin käyttö on lisännyt asiakkaan omaa toimijuutta niin palveluntarpeen arvioinnissa kuin siinä, miten palveluihin vastataan, kertoo Eksoten perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja Riitta Hakoma.
Asiakas keskiöön ‑periaate korostaa palvelun käyttäjien itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Sosiaalihuollossa se perustuu Isossa-Britanniassa kehitetylle itseohjatuvalle tuelle (self-directed support, SDS), yksilökohtaiselle suunnittelulle (person-centred planning, PCP) sekä palvelun käyttäjien ja työntekijöiden yhteistoimijuudelle (co-production). Niiden avulla on tarkoitus tukea palvelun käyttäjän valinnanmahdollisuuksia ja omien palveluiden hallintaa.
Tarvitsen avustajan ja kuljetuspalvelua mennäkseni konsertteihin.
Isossa-Britanniassa jotkut tutkijat ovat sanoneet, että palveluiden henkilökohtaistamisessa on kyseessä jopa vallansiirto työntekijöiltä palveluiden käyttäjille. Toisaalta on tuotu julki, että yksilökohtainen suunnittelu ei tuo juuri mitään uutta sosiaalityöhön. Tämän voi jokainen työntekijä punnita itse. Jotkut kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet henkilökohtaista budjetointia siitä, että työntekijät tekevät edelleen kaikki päätökset.
Henkilökohtainen budjetointi ja yksilökohtainen suunnittelu vaativat joka tapauksessa paljon aikaa ja resursseja. Innostuksen ja resurssien välinen ristiriita on havaittu sekä Isossa-Britanniassa että Eksotessa.
Henkilökohtainen budjetointi kaikille?
– Luova ajattelu on levinnyt myös muuhun työn tekemiseen. Aina ei suinkaan tarvita henkilökohtaista budjetointia, vaan asiakkaan itsensä näköisiä ratkaisuja voi löytyä ja tehdä muutenkin, sanoo Katriina Kunttu.
Isossa-Britanniassa suoramaksujen käyttäjät ovat olleet tyytyväisimpiä. Ne sopivat itsenäisille asiakkaille, jotka osaavat kertoa tarpeistaan, vertailla ja ottaa selvää erilaista palveluista joko itsenäisesti tai tuetusti. Tutkijat ovat sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa havainneet, ettei budjetointi sovi kaikille ikääntyneille henkilöille.
Käyn erityisesti heavy rock -konserteissa.
Eksoten työntekijät vahvistavat, että henkilökohtainen budjetointi on hyvä lisä palveluntarjonnassa, mutta se ei sovi kaikille.
Eksotessa kuitenkin toivotaan, että henkilökohtaista budjetointia kehitettäisiin valtakunnallisesti muun muassa verotukseen, lainsäädännöllisiin ja budjetin määräytymiseen liittyvissä kysymyksissä.
Eriarvoisuuden vähentäminen
Henkilökohtaisen budjetoinnin ja yksilökohtaisen suunnittelun avulla ei ratkaista eriarvoisuuteen ja köyhyyteen liittyvään rakenteellista syrjintää ja epätasa-arvoa, toteavat tutkijat Britanniassa.
Heidän mukaansa budjetointi perustuu nykyään liikaa kaupalliseen konsumerismiin ja individualismiin, kun sen alkuperäinen idea oli kansalaisuuden vahvistaminen.
Ennen sairastumistani olen itsekin soittanut bändissä tämän genren musaa.
– Eksotessa on kuitenkin tapahtunut käänne organisaatiolähtöisyydestä asiakkaan tarpeista lähteväksi. Asiakkaita otetaan mukaan myös kehittämiseen ja palveluiden hankintaan. Tämä voi muuttaa koko organisaation käytäntöjä, myös johtamista, kertoo Riitta Hakoma.
Palvelun käyttäjä keskiössä ‑ajattelun ja yhteistoiminnan avulla on mahdollista kaventaa palvelun käyttäjien ja työntekijöiden aseman eriarvoisuutta sekä muuttaa organisaation kulttuuria.
Tämä ei kuitenkaan riitä yhteiskunnallisen köyhyydestä, syrjinnästä ja osattomuudesta johtuvaan eriarvoisuuden vähentämiseen. Tarvitaan rakenteellista sosiaalityötä – sitäkin yhdessä palvelun käyttäjien kanssa.
Lähteet House of Commons Committee of Public Accounts, Personal budgets in social care, Second Report of Session 2016–17. Marjaana Kirjavainen: Henkilökohtaistaminen Ison-Britannian aikuisten sosiaalihuollossa vuosina 2007–2014 – systemaattinen kirjallisuuskatsaus 2016. Personal Social Services: Expenditure and Unit Costs, England 2015–2016, National statistics, NHS Digital. Spending on adult social care statistics published, katsottu 27.3.2017.
