− Meidän tavoitteemme on antaa asiakkaillemme sellaiset valmiudet, että he voivat hakea muuallekin töihin, kertovat Hanna Sannamo ja Jukka Vitikka. Kuva: Laura Vesa
Tikanmäen luomulammastilalla järjestetään kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa sekä asumispalveluja Green Care ‑periaatteiden mukaisesti.
Lampolasta raikuva määkiminen kertoo aamiaisen alkaneen. Työtoiminnan asiakkaat Janne Laurila, Riku Kippola ja Tommi Pulkkinen mättävät talikoilla säilörehua sisälle vietäväksi. Janne kertoo, että ensin lampolasta pitää kuljettaa vanhat rehut pois ja sitten vasta viedään uudet tilalle.
Lampolassa syntyi tänä keväänä 230 karitsaa 83 emolle. Kaikkiaan uuhia on karitsoiden lisäksi 110.
− Tuolla toisessa rakennuksessa on lisäksi muutama siitospässi, jotka ruokimme myös, Janne Laurila selvittää.
Lampaat asuvat talvikauden lampolassa, mutta ilmojen lämmettyä ne pääsevät tilaa ympäröiville laitumille.
− Me hoidamme laidunmaitakin, Janne kertoo.
Tikanmäen tilalla on työ- ja päivätoiminnassa kaikkiaan 13 asiakasta. Heidät on jaettu pienempiin työryhmiin. Yksi ryhmä hoitaa lampolan, toinen avustaa keittiöllä tai kesällä puutarhatöissä ja yksi on puutöissä. Jos on keskittymisen vaikeuksia tai haluaa muuten työskennellä yksin, voi tehdä haketta tai klapeja. Työpisteeseen on ohjaajalla aina näköyhteys, joten työ on turvallista.
Janne tykkää tehdä metsätöitä, mutta traktoria hän ei pääse ajamaan, koska hänellä ei ole korttia.
− Se on turvallisuus- ja vastuukysymys, Janne huomauttaa.
Janne rakastaa työtään, joka vastaa myös hänen koulutustaan. Hänellä on nimittäin Ahlmanin maatalous- ja kotitalousoppilaitoksesta maatilatalouden perustutkinto. Lisäksi hän on opiskellut Hämeenlinnassa maa-metsä-puutarhatutkinnon peruslinjalla.
− Minulla on ollut pitkään haave, että löytäisin tämmöisen paikan ja vihdoin se toteutui. Olen päässyt unelmieni työhön, ja olen siitä tosi, tosi kiitollinen, Janne hehkuttaa.
Työ- ja elämäntaitojen harjoittelua
Lempäälässä sijaitsevan Tikanmäen tilan toiminnanjohtaja ja emäntä Hanna Sannamo on koulutukseltaan sosionomi (YAMK). Hän on myös ammatillinen opettaja, jossa ammatissa hän toimi aikaisemmin Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston valmentavassa koulutuksessa.
Työ- ja päivätoiminnan lisäksi tilalla on mahdollisuus ohjattuun asumiseen ryhmäkoti Tikanmäen Torpassa. Asiakkaat ovat pääosin nuorehkoja miehiä. Ryhmäkodissa asuu viisi henkeä, jotka ovat tilalla työtoiminnassa. Päivätoiminnassa käy lisäksi kahdeksan henkeä lähikunnista sekä Lempäälän keskustasta.
Ohjaajien on hallittava substanssi eli eläintenhoito ja puutarhaviljely.
− Työ- ja päivätoiminnassa käyvien asiakkaiden tuen tarve ja toimintakyky vaihtelevat hyvin paljon, vaikka käytännön työtehtävät eivät juurikaan eroa toisistaan, Sannamo kertoo.
Työtoiminnassa olevilla asiakkailla on enemmän työtaitoja kuin päivätoiminta-asiakkailla, mutta myös hieman enemmän vastuuta. Päivätoiminta-asiakkailla on mahdollisuus harjoitella elämäntaitoja ja vuorovaikutustaitoja, mutta hekin osallistuvat töihin yksilöllisin tavoittein.
− Töitä tehdään pienryhmissä, joita ohjaa neljä ohjaajaa. Ohjaajista kaksi on kehitysvammatyöhön suuntautunutta lähihoitajaa. Yksi ohjaaja on eläintenhoitaja ja yksi puutarhuri, joka on opiskellut myös puutarhaterapiaa. Sannamo toimii itse vastaavana ohjaajana.
− Ohjaajien on hallittava substanssi eli eläintenhoito ja puutarhaviljely, koska teemme täällä oikeita töitä oikeilla työtavoilla ja työvälineillä, Sannamo täsmentää.
− Minulla on ollut pitkään haave, että löytäisin tämmöisen paikan ja vihdoin se toteutui. Olen päässyt unelmieni työhön, Janne Laurila kertoo.
Työnjako vaatii luovuutta
Kaikkien asiakkaiden kanssa työote on vahvasti kuntouttava ja oppimisen taitoja kehittävä. Haasteena Sannamon mukaan on se, että asiakkaat ovat hyvin eritasoisia. Monilla asiakkailla on kymmeniä vuosia pitkä laitos- tausta, jonka jälkeen he ovat siirtyneet avohuollon piiriin.
− Asiakkaidemme palvelutarpeet ovat hyvin moninaisia, mikä on huomioitava suunnitellessa heidän työtehtäviään.
Maatilan hajanaisessa toimintaympäristössä töiden järjestely ja hoitaminen vaativat Sannamon mukaan paljon luovuutta ja joustavuutta sekä nopeaa reagointia ja puuttumisia. Työt vaihtelevat hyvin paljon jo vuodenaikojenkin mukaan. Sisäruokintakaudella lampaat hoidetaan lampolassa, johon ne ruokitaan, hoidetaan karsinat ja kannetaan vedet. Kun lampaat ovat laitumella, vedetään laidunten ympärille sähköaitaa aina sitä mukaa, kun vanha laidun on syöty. Laitumet ovat tilakeskuksen ympärillä, ja ohjaaja kulkee laitumilla ryhmän mukana.
− Kesäisin viljelemme puutarhaa, jossa kasvatamme vihanneksia ja juureksia. Pyrimme mahdollisimman pitkälle omavaraisuuteen.
Vesisade saattaa yhtäkkiä muuttaa päivän työsuunnitelmat ja yksilölliset työtehtävät, ja jokaiselle on järjestettävä siksi päiväksi uudet työt sisälle.
− Tämän kokonaisuuden hallinta vaatii välillä jonkinlaista taiteilua, sillä täällä on monta tekijää, jotka vaikuttavat töiden järjestelyyn toisin kuin jossain toimintakeskuksessa neljän seinän sisällä, Sannamo sanoo.
Jos on huono päivä, saa lähteä kävelemään tai rapsuttamaan lampaita tai koiria.
Tilan isännän Jukka Vitikan mielestä on erittäin tärkeää huomioida asiakkaan yksilölliset tarpeet ja kyvyt tehtäviä räätälöidessä jo senkin vuoksi, että sopiva työtehtävä motivoi tekijäänsä. Kun asiakas saa oman vastuualueen, hänen on saatava kokea olevansa tärkeä juuri siinä työssä.
− Myönteinen tunnekokemus työnteosta tukee itseluottamusta ja myönteistä asennetta. Ja maatilaympäristö tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia uuden oppimiseen, Vitikka lisää.
Maatilatöiden lisäksi asiakkaita ohjataan ryhmäkodin puolella arjen askareissa, ruoan laitossa, siivouksessa ja vaatteiden pesussa. Jos ryhmäkotiin tulee uusi asukas, hänet otetaan ensin asumiskokeiluun, sillä on tärkeää, että ryhmädynamiikka toimii.
Eläimet lohduttavat
Yleisesti ottaen työ- ja päivätoiminnassa on Vitikan mukaan haasteena – kuten normaalistikin työelämässä – työntekijöiden motivointi. Oma haasteensa tulee toki myös siitä, että 12–13 hengen porukassa aina jollain on huono päivä, ja asiakkaat osoittavat sen avoimesti.
− Pyrimme kaikissa tehtävissä opettamaan työelämän taitoja ja edellytämme, että työt tehdään ohjeiden mukaisesti ja pidetään kiinni työajoista ja muista määräyksistä.
Jukka Vitikka on koulutukseltaan insinööri. Hanna Sannamon mielestä insinöörin logiikka toimii erityisesti autismipiirteisten asiakkaiden kanssa erittäin hyvin, kun on selkeät säännöt ja tietyt asiat tehdään aina tietyllä tavalla. Esimerkiksi työkalujen tunnistamisen helpottamiseksi Vitikka on merkinnyt ne värikoodeilla.
Lampaiden lisäksi tilalla on koiria, kissoja ja kaneja, joilla on selkeästi positiivinen ja rauhoittava vaikutus asiakkaisiin.
− Jos on huono päivä, saa lähteä kävelemään tai rapsuttamaan lampaita tai koiria, Vitikka sanoo.
Asiakkaiden läheiset ovat kiitelleet Tikanmäen tilaa siitä, että asiakkaissa on nähty selkeästi myönteinen muutos heidän alettuaan käydä tilalla. Vitikan mukaan positiivista palautetta on saatu myös siitä, että täällä tarjotaan kehitysvammaiselle vaihtoehtoista elämäntapaa, jossa huomioidaan hänen yksilölliset tarpeensa, toiveensa ja kiinnostuksen kohteensa.
− Meidän tavoitteemme on antaa asiakkaillemme sellaiset valmiudet, että he voivat periaatteessa siirtyä muuallekin töihin, vaikka se ei olekaan aina kaikkien kohdalla realistista.
Hanna Sannamo kertoo, että Green Care Finland ry yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Luonnonvarakeskuksen kanssa ovat julkaisseet laatumerkin. Se myönnetään palveluntuottajalle, joka tuntee Green Caren toimintatavat ja tuottaa palvelunsa ammatillisesti ja vastuullisesti.
Sannamo toivoo, että laatumerkki yhtenäistäisi vielä hajallaan olevaa toimintakenttää ja vahvistaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen Green Care ‑ammatillisuutta.
− Green Care ‑toiminta on meillä vielä kohtuullisen uutta, joten on hyvä saada yhtenäinen toimintaa selkeyttävä koodisto, Hanna Sannamo sanoo.
Green Care on tavoitteellista, vastuullista ja ammatillista luonto- ja eläinavusteista toimintaa.
Hyvinvointia luonnosta
Luonnonvarakeskuksen toteuttama valtakunnallinen Green Care ‑koordinaatiohanke alkoi vuoden 2015 syyskuussa. Tarkoituksena on muun muassa vahvistaa Green Care ‑brändiä lanseeraamalla toimijoiden käyttöön laatumerkki, joka on kehitetty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Green Care Finland ry:n kanssa. Tutkija Elina Vehmasto Luonnonvarakeskuksesta työskentelee hankkeen valtakunnallisena koordinaattorina.
− Olemme kehittäneet suomalaista Green Care ‑toimintaa noin kymmenen vuotta. Suomalainen Green Care ‑toimintatapa on määritelty yhteistyössä monialaisen toimijajoukon kanssa, Vehmasto kertoo.
Koordinaatiohanke hoitaa alan tiedotusta sekä ulospäin että alan toimijoiden kesken ja tukee toimijoiden ja eri hankkeiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa työskentelee myös aluekoordinaattoreita, joiden tehtävänä on muun muassa tukea alueellisten Green Care ‑hankkeiden käynnistämistä.
Green Care ‑termiä ei ole rekisteröity, joten periaatteessa kuka tahansa voi luonnehtia sillä toimintaansa.
− Mutta jos haluaa Green Care Finland ‑logon käyttöönsä, on oltava Green Care Finland ry:n jäsen, Vehmasto muistuttaa.
− Tällöin palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan yhdistyksen julkaisemia eettisiä ohjeita.
Nyt lanseerattavaa laatumerkkiä sen sijaan ei voi kuka tahansa saada, vaan hakijan on täytettävä tietyt edellytykset. Laatumerkkejä on kaksi: LuontoHoiva-merkki kertoo, että merkin omistaja on sosiaali- tai terveysalan ammattilainen. LuontoVoimamerkki taas merkitsee luontoavusteista virkistystoimintaa tai luontoliikuntaa ja esimerkiksi koira-avusteisia vierailuja hoivalaitoksissa. Tällainen toiminta ei edellytä sote-alan koulutusta, mutta toiminnan on oltava vastuullista ja tavoitteellista. Ensimmäiset neljä laatumerkkiä myönnettiin tämän vuoden huhtikuussa.
Green Care Finland ry:n kotisivuja on Vehmaston mukaan pyritty kehittämään valtakunnalliseksi portaaliksi, jonne kootaan laajasti ajankohtaista alan tietoa, yhdistyksen jäsenet, ja käynnissä olevat hankkeet. Parhaillaan on käynnissä parisen kymmentä Green Care ‑toiminnan kehittämishanketta eri puolilla Suomea.
Etelä-Suomen alueella toimii Työtehoseuran vetämä GreenCareLab-hanke, jossa autetaan Green Care ‑yritystoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä testaamaan yritys- tai tuoteideaansa ja verkostoitumaan muiden toimijoiden kanssa.
Jatkossa tullaan Vehmaston mukaan painottamaan luonto- ja eläinavusteisen toiminnan ehkäisevää luonnetta ja auttamaan pienten Green Care ‑toimijoiden kohtaamista julkisensektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen ostajien kanssa.
