FIT tarjoaa sosiaalialan ammattilaisille uudenlaisen välineen käydä keskustelua lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja sen muutoksista, kertoo kehittämispäällikkö Laura Yliruka. Kuva: Jyrki Komulainen
Lastensuojelu on asiakastyötä, mutta sitä ei voi verrata kuluttajapalveluihin. Voiko lastensuojelun vaikuttavuutta luotettavasti mitata kodinkoneliikkeistä ja ravintoloista tutuilla hymynaamoilla?
Miten tuottaa toimivia ja tuloksellisia sosiaali- ja terveyspalveluja yhä suuremmalle väestölle ja pienevillä resursseilla? Maailmanlaajuinen haaste koskee myös kotimaista lastensuojelua.
Yhtä täsmäratkaisua tuskin on tarjolla, vaan tilannetta pyritään helpottamaan monin keinoin. Yksi näistä on palautetietoinen FIT-työskentely eli Feedback informed treatment. FIT on vakiintunut psykoterapiatyössä, mutta lastensuojelussa Suomessa se on vielä melko uutta.
– FIT tarjoaa sosiaalialan ammattilaisille uudenlaisen välineen käydä keskustelua lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja sen muutoksista eri ulottuvuuksilla, kertoo kehittämispäällikkö Laura Yliruka Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Yliruka on ollut vahvasti mukana tuomassa FIT-mallia osaksi suomalaista lastensuojelutyötä.
Palautetietoisessa FIT-työskentelyssä seurataan lapsen tai nuoren ja hänen perheensä hyvinvoinnin kehitystä sekä kokemuksia yhteistyöstä lastensuojelun asiantuntijoiden kanssa.
FIT vahvistaa asiakkaan kohtaamista ja purkaa jännitteitä.
Jokaisella tapaamiskerralla lapsi ja hänen huoltajansa täyttävät kaksi lomaketta, hyvinvointia kartoittavan tapaamisen aluksi ja yhteistyön sujumista koskeva tapaamisen lopuksi.
– FIT on asiakkaalle nopeatäyttöinen, siinä ei ole kymmenien kohtien kysymyspatteristoa.
Kyse ei ole mekaanisesta asiakaspalautteen keräämisestä, vaan työskentelytapojen kehittämisestä, jossa asiakkaan näkökulma toimii palvelun lähtökohtana.
– FIT on puheeksi oton väline, oikein käytettynä se vahvistaa asiakkaan kohtaamista ja purkaa jännitteitä. Lomakkeiden täyttö on dialogin avaus, olennaista on se keskustelu, joka lähtee käyntiin, Yliruka luonnehtii.
Välineistöä tiedolla johtamiseen
Säännöllisessä käytössä tapaamisista kertyy graafi, josta voi seurata, miten hyvinvointi ja työskentelytavat kehittyvät.
– Näin kertyy myös tiedolla johtamisen välineistöä johdon käyttöön, Yliruka sanoo.
Olennaista Ylirukan mukaan on, että sen täytyy tuntua työntekijälle omalta tavalta työskennellä, muuten se ei toimi.
FIT-työskentely tarvitsee siis tueksi kollektiivisia rakenteita ja organisaatiotason tukea. Palautetietoinen työskentely on omaa toimintaa korjaavaa. Yliruka kertoo, että lähtökohtaisesti graafeja katsotaan ja tulkitaan yhdessä tiimin työnohjaajan tai vaikkapa johtavan sosiaalityöntekijän kanssa.
– Yhdessä tarkastellaan, miltä meidän toimintamme näyttää. Tulkintaprosessi on yhteinen, ei yksilöön menevä.
Avainasemassa luottamus
Lastensuojelussa suojelunäkökulma on vahvasti läsnä, eikä asiakasperheiden toiveita voi aina täyttää, joskus täytyy jopa toimia niiden vastaisesti.
– Työn luonne ja jännitteet ovat varmasti hidaste sille, että FIT ei ole itsestään selvästi levinnyt lastensuojeluun, Yliruka pohtii ja jatkaa: – Palautetietoisessa työskentelyssä haetaan sitä, että, vaikka asioista voidaan olla eri mieltä, on tärkeää antaa asiakkaille se viesti, että ollaan kiinnostuneita lapsen ja perheen hyvinvoinnista. Ja että vaikeuksista huolimatta halutaan kuulla, miten voitaisiin työskennellä paremmin.
Koko juttu voi kaatua, jos asia esitellään väärällä tavalla.
Lastensuojelun asiakassuhteissa avainasemassa on luottamus, vaatimus siitä kohdistuu paitsi yksittäisiin kohtaamisiin, mutta myös koko palvelujärjestelmään ja oikeusturvaan.
– FIT perustuu siihen, että asiakkaan pitäisi voida rehellisesti antaa palautetta osana työskentelysuhdetta. Toki tässä on haasteita, Yliruka myöntää ja korostaa, että palautetietoisen työskentelyn pyrkimys on luoda luottamusta.
Laura Ylirukan mukaan olennaista onkin perustella ja sanoittaa, miksi tietoja kerätään ja kertoa palautetietoisen työskentely perusteista lyhyesti.
– Koko juttu voi kaatua, jos asia esitellään väärällä tavalla, tyyliin ”täytätkö tuon lomakkeen”. On tärkeää muistuttaa, että huonoakin palautetta saa antaa.
FITin avulla voidaan vahvistaa lapsilähtöistä työskentelyä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pilotoi Ylirukan johdolla FITiä lastensuojelussa vuosina 2021–2022. Pilottiin osallistui 11 yksikköä kuudelta paikkakunnalta.
– Tulokset tukevat oletusta, että FITin avulla voidaan vahvistaa lapsilähtöistä työskentelyä, palautetietoista kohtaamista ja asiakkaan kuulluksi tulemista lastensuojelussa, Yliruka tiivistää.
– Innostavia esimerkkejä on saatu myös Tanskasta ja olemme tehneet heidän kanssaan hyvää yhteistyötä.
Yliruka kertoo, että FIT-työskentelyn jatko näyttää lupaavalta ja kiinnostusta aiheeseen on.
– Ensimmäinen pilotti tehtiin lomakkeilla, ja seuraava askel on satsaaminen sähköiseen alustaan ja lisensseihin.
Paperiversioiden käyttö on maksuton yksittäiselle ammattilaiselle, mutta organisaatio maksaa lisenssistä. Sähköisen alustan käyttöön liittyy luonnollisesti myös maksuja.
Lähteet:
FIT-mittarin pilotointi lastensuojelussa − ensimmäiset askeleet, Työpaperi 20/2023, Ann-Mari Tippett ja Laura Yliruka
Jonna Köpilä: ”FIT auttaa eteenpäin, vaikka aina ei löytyisikään konsensusta”
JONNA KÖPILÄ työskentelee monimuotoisen perheterapian (MDFT) avainterapeuttina lastensuojelun ja perhesosiaalityön yksikössä Helsingin kaupungilla. Hän on peruskoulutukseltaan sosionomi. MDFT tulee sanoista Multidimensional Family Therapy.
Köpilän tiimi osallistui viime syksynä FIT-koulutukseen, ja suurin piirtein samalla kertaa hän ryhtyi itsekin opiskelemaan FIT-kouluttajaksi.
– Aloitin nykyisessä työssäni syksyllä 2023. Ennen aloittamista tuleva esihenkilöni kysyi, olisinko kiinnostunut opiskeleman FIT-kouluttajaksi. Vastasin oitis kyllä, vaikka en käyttänyt FITiä vielä itsekään. Olin kuullut siitä paljon hyvää ja jo pidempään miettinyt, että kunpa tässä työssä olisi sellainen palautejärjestelmä, joka on helppo käyttää, pohjautuu tutkittuun tietoon ja vastaa paremmin palveluntarpeeseen.
Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yksikössä Helsingin kaupungilla työskentelevän Jonna Köpilän mukaan FIT on tuonut palautteen käsittelyyn järjestelmällisyyttä ja systemaattisuutta. Kuva: Jyrki Komulainen
Helsingin kaupungilla on Köpilän mukaan kokeiltu FITiä ensimmäisen kerran jo vuonna 2018. Sosiaalihuollossa sitä pilotoitiin vuosina 2021–2022. Nyt FIT tekee tuloaan laajempaankin käyttöön.
– Tavoitteena on, että kaikki nuorten palvelut käyttäisivät johdonmukaisesti FITiä omassa työssään. Osa tiimeistä on nyt implementointivaiheessa ja osa on juuri käynyt koulutuksen. Näillä näkymin FIT on tulossa sosiaalityöntekijöiden käyttöön perhesosiaalityössä syksyllä.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen
Köpilä kertoo aina ensimmäisellä tapaamisella, että FITin tärkein tavoite on, että asiakas ja hänen perheensä hyötyvät siitä.
– Alku ei ollut lupaava, Köpilä naurahtaa ja jatkaa:
– Ensimmäinen asiakkaani ei halunnut täyttää lomakkeita, mutta se johtui varmasti siitä, että en osannut itse kertoa siitä niin hyvin. Nyt kaikki täyttävät lomakkeet mielellään. Koulutuksessa opimme hyvän ja selkeän tavan, miten FITistä kerrotaan perheelle.
Moni Köpilän asiakkaista on lastensuojelun piirissä vasten tahtoaan käytös- ja päihdehäiriöiden takia.
– Nuori voi itse kokea oman hyvinvointinsa aika korkeaksi, mutta vanhemmat ovat huolissaan ja näkevät lapsensa hyvinvoinnin eri tavalla. FIT tuo hyvin esille näitä ristiriitoja ja pääsemme keskustelemaan niistä.
Tilannekohtaisesti vanhemmat toimivat lastensa rinnakkaisarvioijina ja/tai arvioivat omaa tilannettaan.
– Perheessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vanhempien oma jaksaminen voi olla kortilla, kun lapsi oireilee vakavasti.
Palautetta tulee päivittäin
Aiemmassa työssään Köpilälle tuli nuorilta toisinaan palautetta, että hän esitti liian vaikeita kysymyksiä.
– FITin avulla saan palautetta päivittäin. Uskon, että kiinnitän omaan työskentelyyni aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi juuri sen suhteen, miten muotoilen kysymykseni, Köpilä pohtii.
Köpilän mukaan FIT on tuonut palautteen käsittelyyn järjestelmällisyyttä ja systemaattisuutta.
– Saan rehellistä ja konkreettista palautetta niistä asioista, joihin voin vaikuttaa. Lastensuojelun asiakkaalle voi olla iso kynnys antaa rehellistä palautetta, koska työntekijän ja asiakkaan välillä vallitsee valtasuhde. Mielestäni FIT madaltaa kynnystä antaa palautetta, sillä tapa pyytää palautetta on johdonmukainen.
Jonna Köpilä kertoo aiemmin jääneensä usein miettimään, miten asiakas on mahtanut kokea tapaamisen.
– Nyt jos tulee katkos kommunikaatioon, niin pääsemme heti keskustelemaan siitä. Se poistaa epävarmuutta siitä, missä mennään.
Tiukasti resursoidussa työtilanteessa uuden oppiminen voi tuntua kuormittavalta. Jonna Köpilä uskoo, että kun FITin käyttöön tulee rutiini ja sitä käyttää oikein, oman työskentelyn teho ja laatu kasvavat.
Köpilän tiimillä on käytössä OpenFit -sovellus. Halutessaan ja tarpeen vaatiessa voi käyttää myös paperilomakkeita.
Köpilä kiittelee ohjelman helppokäyttöisyyttä.
– Pienen harjoittelun jälkeen käyriä on helppo tulkita.
Hän kertoo, että FITin avulla olennaiset asiat nousevat nopeammin pöydälle.
– Uskon, että jokainen asiakas ja perhe ovat autettavissa. FIT auttaa löytämään ne asiakkaat, joiden hyvinvoinnissa muutos tapahtuu hitaammin ja pohtimaan keinoja heidän auttamisekseen.
– FITin taika on siinä, että sen avulla ei pyritä etsimään vikaa asiakkaasta tai työntekijästä, vaan lähtökohta on löytää yhdessä ratkaisuja.
Mikä FIT?
Palautetietoiseen FIT-työskentelyyn kuuluu kaksi mittaria.
Muutosarviointiasteikko Outcome Rating Scale (ORS) on neljästä̈ janasta koostuva mittari, jossa vastaaja merkitsee kokemuksensa omasta hyvinvoinnistaan, läheisistä ihmissuhteistaan, sosiaalisista suhteistaan ja yleisestä tunteesta hyvinvoinnistaan viimeisen viikon osalta janalle välillä 0–10. Täytetään tapaamisen alussa.
Toinen mittareista, Session Rating Scale (SRS) keskittyy työskentelysuhteeseen ja mittaa yhteistyösuhteen eli allianssin toimivuutta.
Asiakas vastaa tapaamisen päätteeksi neljään kysymykseen: 1. Olenko kokenut tulevani kuulluksi, ymmärretyksi ja kunnioitetuksi? 2. Olemmeko työstäneet asioita, jotka ovat olleet minulle tärkeitä̈? 3. Kuinka työntekijöiden työtapa sopi minulle? 4. Yleisarvio tapaamisesta? Omaa kokemusta arvioidaan suhteessa kuhunkin kysymykseen kymmenen senttimetrin pituisella asteikolla. Täytetään tapaamisen loppupuolella.
Lapsille ja nuorille on omat versionsa (CORS), pikkulasten kanssa käytetään mittaria, joissa on hymynaamoja.
Lomakkeiden sijaan käytössä myös maksullisia sovelluksia.
