Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Päähenkilöksi nousee elämästään performanssin tehnyt amerikanjuutalainen Sheila Ruth Berkowitz, taiteilijanimeltään Shlomith-Shkhina. Hän painaa 28 kiloa, koska haluaa osoittaa, että juutalaisuus kulttuurina ja uskontona yllyttää anoreksiaan. Moskovalaisen teatterin pääkirjanpitäjän Polina Koljakovan yksinäisyyteen auttavat kissa Begemot, kirjat ja alkoholi. Hän saapuu romaaniin soopeliturkissaan, vain toinen talvisaapas jalassa.
Brasilialainen Rosa Imaculada on saanut uuden sydämen, mutta sen mukana vaivoikseen myös sydämen entisen omistajan isän. Hienostorouva Ninalla on kohdussaan kaksoset ja aviomies vieraissa, kun häntä olisi tarvittu. Hollantilainen Wlbgis sairastaa syöpää jaon menettänyt hiuksensa, kulmakarvansa ja silmäripsensä, mutta hänellä on uhkea oranssi peruukki.
Maimuna on mallinurasta haaveileva malilaistyttö, joka karkaa vaaralliselle matkalle. Ulrike saapuu paikkaan viimeisenä. Itävaltalainen 17-vuotias tyttö ei tiedä, kuinka kuoli.
Naiset ovat hämmentyneitä. He eivät ymmärrä, missä ovat ja miten ovat outoon aineettomaan tilaan joutuneet. He rakentavat vaatteistaan ja esineistään paikan, jossa jakaa toisilleen tarinansa. Oranssi peruukki on lämpöä tuottava takka, soopeliturkki sohva tai matto. Aina ei ole sopuista, mutta sisarellinen yhteys löytyy lopulta. Tarinoissa päästään lähelle kuoleman hetkeä, mutta vasta Rosa Imaculada keksii sanan, jolla päästään jatkamaan kuolemaan.
Laura Lindstedtin romaani koostuu monenlaisista tekstityypeistä, luennoista, lehtileikkeistä, runostakin. Tarina koukuttaa, vaikka on niin outo. Paikoin tarinankuljetus muistuttaa latinalaisamerikkalaista maagista realismia.
Lindstedtin kirjassa on myös monia eri teemoja: juutalaisuus, kibbutsien sosialistisjuutalainen kasvatus, anoreksia ja Emanuel Swedenborgin elämä. Swedenborg esitti ensimmäisenä teorian kuolemanjälkeisistä tiloista, jotka ovat henkien tila, helvetti ja taivas. Romaanin naiset ovat tulleet henkien tilaan, jonne Swedenborgin mukaan siirrytään jonkin asian yhdistäminä ryhminä. Minun arvaukseni on, että naita naisia yhdistävät pettymyksiä tuottavat miehet. Lindstedt on keksinyt sanan oneiron ja antanut sille merkityksen.
Kristiina Koskiluoma
Laura Lindstedt: Oneiron. Teos 2015.