Päivi Kuikka ja Jemina Nevala ovat työskennelleet yhdessä jo puolitoista vuotta. Työskentelyn aikana Jeminalle on selkeytynyt mitkä ovat hänen vahvuutensa. Kuva: Matias Honkamaa
Nuorten ammatillinen kuntoutus on nykyään monipuolista. Keskustelujen, työ- ja opiskelukokeilujen lisäksi kuntoutus voi sisältää vaikka virtuaalisen pakopelin pelaamista.
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin viitataan usein käsitteellä NEET. Se on lyhenne englannin kielen sanoista Not in Employment, Education or Training. Suomessa 15–24-vuotiaiden NEET-nuorten osuus on jokin verran korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Syrjäytymistä ja sen riskejä on onnistuttu Suomessakin viime vuosina vähentämään, mutta koronaepidemia käänsi suuntaa taas ylöspäin. Tilastojen mukaan vuonna 2020 NEET-nuoria oli 13 000.
THL:n selvityksen mukaan sijoitettuna olleiden lasten riski NEET-nuoruuteen on kaksinkertainen, mutta erityisen suuri se on niillä nuorilla, jotka on sijoitettu teini-iässä ja jotka ovat asuneet monissa laitoksissa.
Lastensuojelun jälkihuollon nuorista jopa 40 prosenttia oli vuonna 2021 työn, koulutuksen ja varusmiespalveluksen ulkopuolella.
Tunnistan missä olen hyvä.
Varkautelainen Jemina Nevala on yksi heistä. Sijaishuollossa 11-vuotiaasta asti elänyt 22-vuotias Nevala aloitti ammatillisen kuntoutuksen syksyllä 2020. Idea kuntoutuksesta tuli Varkauden Nuorten pajalta. Aikaisemmat nuorisoalan opinnot Mikkelissä olivat keskeytyneet, eikä tulevaisuuden suunta ollut selvillä.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa nuorta suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan ja löytämään suuntaa opiskelu- ja työelämään. Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti ja sen tavoitteet määritellään yhdessä kuntoutujan kanssa.
– Ennen kuntoutuksen aloittamista Jeminalle tehtiin ammatillinen kuntoutuselvitys. Se on lyhytkestoinen, enintään 12 päivää kestävä selvitysjakso, jossa pohditaan moniammatillisen tiimin kanssa, voidaanko kyseistä henkilöä tukea ammatillisen kuntoutuksen kautta, kertoo Verven Kuopion toimipisteen ammatillinen kuntoutusohjaaja, sosionomi (AMK) Päivi Kuikka. Verve tuottaa Kelan maksamia kuntoutuspalveluita ympäri Suomea.
Tiivistä yhteydenpitoa
Yhteistyö Kuikan ja Nevalan välillä alkoi vuoden 2020 joulukuussa.
– Jemina tuli tänne Kuopioon pariksi päiväksi lähijaksolle. Lähijakso koostuu yksilötapaamisista, ryhmäohjelmasta ja silloin kartoitetaan muun muassa nuoren sosiaalista tilannetta. Lähijaksolla jokaisella nuorelle on oma ohjaaja, ja siitä työskentely lähti käyntiin, Kuikka kertoo.
Nevala ja Kuikka ovat tavanneet siitä lähtien noin kerran kuukaudessa. Muuten yhteyttä pidetään viesteillä ja puhelimitse tiiviisti. Työskentelyn tavoitteena on löytää opiskeluala mikä Jeminaa kiinnostaisi.
– Tapaamisissa keskustelemme paljon Jeminan vahvuuksista, kiinnostuksen kohteista ja tunnistamme yhdessä minkälaista osaamista hänellä jo on, Kuikka kertoo.
Omaa alaa ei vielä ole löytynyt.
– Muutamia vaihtoehtoja minulla on mielessä, Jemina kertoo.
Eniten häntä kiinnostavat joko media- tai merkonomiopinnot.
– Minua kiinnostaisi ala missä voisin harrastaa kirjoittamista, Jemina kertoo.
Hän on käsitellyt oman menneisyytensä kipeitä asioita kirjoittamalla runoja.
Tuntumaa kaupalliseen alaan hän on saanut työkokeilusta Varkauden Citymarketissa. Asiakaspalvelukokemusta hänellä on jo aikaisemmista kesätyöpaikoista uimahallin kassalta.
Työkokeilun rinnalle Kuikka ja Nevala ovat suunnitelleet koulutuskokeilua.
– Se tarkoittaa, että nuorella on mahdollisuus käydä kokeilemassa miltä opiskelu tuntuu itseään kiinnostavalla alalla. Siinä opiskellaan 5–10 päivää muun oppilasryhmän mukana, ja sitä kautta voi saada vahvistusta onko ala oma, Kuikka kertoo.
He ovat miettineet yhdessä myös niin sanottua Nuotti-valmennusta opintojen rinnalle.
– Se on Kelan myöntämää ammatillista kuntoutusta, joka tukee yksilöllisesti myös arjen asioissa, jotta opiskelu etenisi mahdollisimman hyvin.
Työkokeilun loputtua suunnitelmana on jatkaa toimintaa Nuorten pajalla, missä koulutussuunnitelmia voi vielä edistää.
Molemminpuolinen luottamus tärkeää
Vaikka oma polku ei ihan vielä ole Jeminalle auennut, pitää hän kokemusta ammatillisesta kuntoutuksesta hyvänä.
– Itselleni on selvinnyt nyt tarkemmin mitä haluan tulevaisuudelta. Tunnistan myös missä olen hyvä. Työkokeilun kautta olen saanut tuntumaa työarkeen ja työkokemusta, hän kertoo.
Hyvä ohjaaja–kuntoutuja-työpari vaatii molempien mielestä luottamusta.
– Yksi isoimmista jutuista on sama kuin kaikenlaisissa ihmissuhteissa, eli täytyy pitää toinen ajan tasalla kaikesta. Olen pystynyt luottamaan Päiviin ja kertomaan hänelle kaikista asioista mitkä tilanteeseeni on vaikuttanut, Jemina kertoo.
Samaa mieltä on Kuikka.
– Olen kokenut, että meillä on ollut avoin suhde. Oma roolini on toimia tsempparina, valmentajana ja tukena niissä asioissa missä Jemina tarvitsee. Jos on joitain asioita, mitkä ovat Jeminalle vaikeita hoitaa, minä tartun toimeen. Mutta Jemina on ollut hyvin omatoiminen ja reipas.
Isoin asia Jeminalle on yhteistyössä ollut, että Päiviin on aina voinut olla yhteydessä.
– Jos on ollut joku asia missä olen tarvinnut apua, olen voinut sitä Päiviltä pyytää esimerkiksi WhatsAppilla. Olen kysynyt esimerkiksi Kelan etuuksiin liittyviä asioita, ja työhön liittyvistä vapaapäivistä.
Kuikka on muistuttanut Jeminaa myös siitä, että myös jatkossakin Kelalla on paljon palveluita mitä voi hyödyntää.
– Yksin ei nuoren tarvitse selvitä senkään jälkeen, kun kuntoutus loppuu.
Pelillisyyden kautta lähemmäs nuoria
Aina keskustelu ei ole paras keino selvitellä nuoren tilannetta. Siihen tarpeeseen syntyi virtuaalinen pakopeli Learning Life – Mysteeri 24/7 Kajaanin, Hämeen ja Laurea ammattikorkeakoulujen yhteisessä hankkeessa. Peli julkaistiin viime vuoden lopulla.
Pelin toteutuksesta vastasi Kajaanin ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoitti Kela.
Pelin tavoitteena on ammatillisessa kuntoutuksessa olevien 16–29-vuotiaiden nuorten opiskeluvalmiuksien sekä arjen hyvinvointiin ja hallintaan liittyvien valmiuksien parantaminen.
Peli voi toimia hyvänä keskustelun herättäjänä.
Virtuaalilaseilla pelattava peli sisältää kolme kenttää, joiden teemat ovat asunnon hankinta, opiskelu‑, tai työpaikan hankinta ja arjen hallinta. Pelissä nuori etenee virtuaalimaailmassa tilanteesta toiseen ja ratkoo ongelmia pakopelimäisellä tavalla. Ohjaaja seuraa peliä tietokoneen näytöltä ja on nuoren tukena pelin aikana. Pelaamisen jälkeen nuoren kanssa käydään ohjauskeskustelu, jossa tukena on hankkeen tuottama ammattilaisen käsikirja.
Peli on ammattilaisen työväline, Mysteeri 24/7 ‑hankkeen projektipäällikkönä työskennellyt Taina Romppanen Kajaanin ammattikorkeakoulusta painottaa.
– Peli voi toimia hyvänä keskustelun herättäjänä ohjaussuhteen alkuvaiheessa, kun nuori ja ohjaaja vasta tutustuvat tai piristysruiskeena kun tunnetaan jo hyvin.
Peli on hänen mukaansa menetelmä, jonka avulla ohjaaja voi päästä lähelle nuorta ihan uudella tavalla.
– Sen kautta voi tulla esimerkiksi esiin toimintaan liittyviä haasteita, mitä nuori ei muuten pysty sanoittamaan.
Yksi merkittävä tulos Romppasen mielestä oli, että pelin nähtiin lisäävän nuorten luottamusta viranomaisiin.
– Nuorten mielestä peli oli hausta ja motivoiva, ja sen kautta he näkivät, että eivät isot organisaatiot ja työvoimapoliittiset toimijat olekaan mitään ”mörköjä”.
Hankkeen aikana selvitettiin sekä nuorten, että ammattilaisten mielipiteitä pelin hyödyistä. Molemmat osapuolet olivat selkeästi sitä mieltä, että pelistä on hyötyä.
Pakopeliä käytetään tällä hetkellä pelin tuottaneiden ammattikorkeakoulujen sosionomien opetuksessa sekä eri puolella Suomea ammatillisessa kuntoutuksessa ja nuorten ohjaustyössä.
Mysteeri 24/7
Pakopeliä pelataan joko Oculus Quest ‑virtuaalilaseilla tai tietokoneversiona PC:llä. Peliä voivat hyödyntää Kelan toteuttamaa ammatillista kuntoutusta järjestävät palveluntarjoajat, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä alan koulutusorganisaatiot. Learning Life — Mysteeri 24/7 on ladattavissa ilmaiseksi Oculus Quest ‑kaupasta ja siihen kuuluu ammattilaisen käsikirja.
Vuoden 2019 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä 16—29-vuotias nuori, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve, voi saada Kelan järjestämää ammatillista kuntoutusta ilman sairaus- tai vammadiagnoosia. Kela ostaa kuntoutukset yksityisiltä palveluntarjoajilta. Kuntoutuksen ajan nuorten toimeentulo turvataan kuntoutusrahalla.
