Itla selvitti keväällä koronan vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Ammattilaiset kantoivat huolta lasten kaverisuhteista, yksinäisyydestä ja mielekkään tekemisen puutteesta, eriarvoisuuden lisääntymisestä ja asioiden jäämisestä piiloon. Talentian jäsenetkin olivat mukana vastaamassa kyselyyn.
Koulun ja varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kasvuympäristönä ja sosiaalisen tuen sekä terveydellisen tuen paikkana tulivat selkeästi ilmi. Moni saattoi yllättyäkin, miten suuri merkitys koululla on lasten kaikinpuoliselle hyvinvoinnille.
– Koulun ja harrastusten mahdollistamat arjen rakenteet kannattelevat monen perheen arkea. Lasten oppimisen, kaverisuhteiden, terveellisen ruokailun ja merkityksellisen elämänsisällön ohella koulu ja harrastukset pitävät yllä sellaista elämän rytmiä ja järjestystä, joita ilman monet perheet ovat ongelmissa, todetaan Itlan raportissa.
Lasten näkökulmasta koronakriisi kasvatti eroja kasvuympäristöissä. Osalle perheitä koronakriisiaika tuotti positiivisia muutoksia ja ongelmia nousi esiin vähemmän kuin ennalta pelättiin. Korona-aika antoi perheille ”henkistä lisätilaa”, kun perheillä oli enemmän aikaa olla yhdessä. Koronarajoitukset panivat miettimään uusia tapoja viettää aikaa yhdessä. Toisissa perheissä taloudellisen tilanteen huonontuminen, työttömyys ja päihteiden käyttö kiristivat tunnelmaa ja lapset joutuivat olemaan tilanteen ”vankeina” kodeissa.
Perheiden valmiudet ja lähtökohdat etäopiskeluun olivat hyvin erilaisia ja tämä kasvatti osaamisen tasoeroja ja lasten eriarvoisuutta. Toisaalta osalla lapsista ja nuorista opiskeluun keskittyminen on ollut kriisin aikana helpompaa. Koulukiusaamisesta ei ole tarvinnut kärsiviä ja nepsyoireiset lapset ovat voineet keskittyä opiskeluun ilman hälisevää luokkaa.
Ei säästöpäätöksiä ilman lapsivaikutusten arviointia
Sosiaali- ja tervysministeriössä työryhmän selvittää parhaillaan koronan vaikutuksia lasten ja nuorten elämään ja etsimään keinoja . Työryhmä antoi väliraportin kesäkuun lopulla ja sillä on työskentelyaikaa lokakuun loppuun.
Nyt syksyn kynnyksellä työryhmän puheenjohtaja, MLL:n toiminnanjohtaja Esa Iivonen on huolissaan riskistä, että eriarvoisuuden kasvu jää pysyväksi ylisukupolviseksi ilmiöksi.
– Samanaikaisesti kun palveluiden tarve kasvoi, kasvoi myös palveluvaje koronarajoitusten vuoksi. Tästä vajeesta ei selvitä ilman taloudellista lisäpanostusta. Hallituksen neljäs lisätalousarvio toi kaivattua tukea, mutta nyt on tarpeen vaikuttaa valtion ensi vuoden budjettiin, Iivonen Iivonen toteaa.
Esa Iivonen korostaa, että on erittäin tärkeää arvioida budjettipäätösten vaikutuksia lasten ja nuorten elämään ennen kuin lähdetään tekemään säästöpäätöksiä.
– Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on vahvistettava moniammatillisuutta ja turvattava riittävä kuraattorien ja psykologien määrä. Käytännössä tämä tarkoittaa kuraattorien ja psykologien määrän lisäämistä, sillä oppilashuollossa on nykyisellään liian vähän resursseja.
– Varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen sosionomeilla on nyt tarvetta, toteaa Esa Iivonen.
Selvityksissä on kannettu huolta siitä, että järjestelmä ei tunnista lapsia ja nuoria, jotka ovat tuen ja avun tarpeessa.
– Ei riitä, että annetaan tietoa saatavilla olevista palveluista. Apua pitää myös tarjota aktiivisesti. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa lasten ja vanhempien kanssa on käytävä keskusteluja ja kartoitettava tuen tarve. Tämä vaatii opettajilta, kuraattoreilta, terveydenhoitajilta ja psykologeilta riittävästi aikaa kohdata lapsia ja vanhempia.
Kristiina Koskiluoma
