–Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksessa tapaan myös muita sosiaalityöntekijöitä eri puolelta Suomea. On avartavaa kuulla heidän kokemuksiaan, kertoo sosiaalityöntekijä Miia Ståhlberg. Kuva: Esko Jämsä
Kaksi ja puoli vuotta kestävä erikoistumiskoulutus tarjoaa sosiaalityöntekijöille tilaisuuden syventää osaamistaan tutkimusperusteisesti.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutus avartaa ajattelua ja antaa uusia näkökulmia omaan työhön, sanoo lastensuojelun erikoistumiskoulutusta suorittava sosiaalityöntekijä Miia Ståhlberg.
– Olen saanut runsaasti ajankohtaista tietoa lastensuojelun tutkimuksesta. Siitä on ollut paljon hyötyä työssäni, Ståhlberg kertoo.
Hän työskentelee erityisasiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Barnahus-hankkeessa. Sen tavoitteena on tehostaa sekä lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja että väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa.
Erikoistumiskoulutus avartaa ajattelua.
Ståhlberg haki erikoistumiskoulutukseen syksyllä 2021, kun hänen silloinen työnantajansa lähetti aiheesta sähköpostia. Siinä kerrottiin myös, että opiskelijat saavat käyttää opintoihinsa palkallisia opintopäiviä. Se helpotti Ståhlbergin päätöstä.
– Reagoin nopeasti, sillä halusin työhöni jotain uutta. Olin tehnyt lastensuojelussa pitkään samoja asiakastehtäviä ja valmistumisestanikin oli jo aikaa, hän kertoo.
Ståhlberg opiskeli ensin sosionomiksi vuonna 2005 ja jatkoi sitten yliopistoon. Hän valmistui sosiaalityöntekijäksi vuonna 2012. Erikoistumiskoulutuksen hän aloitti tammikuussa 2022.
– On hienoa, että lastensuojelulle on koulutuksessa oma opintosuuntansa. Lastensuojelu on ihan oma maailmansa, koska työssä on samanaikaisesti läsnä sekä tuki että kontrolli.
Katse askeleen etäämmältä
Opiskelu osui Miia Ståhlbergin elämässä hyvään saumaan, sillä hän vaihtoi opintojen alkaessa työpaikkaa ja siirtyi asiakastyöstä asiantuntijatehtävään.
– Koulutus on auttanut minua katsomaan lastensuojelua askeleen etäämmältä kuin aikaisemmin. Esimerkiksi vaikuttavuus sosiaalityössä oli koulutuksessa esillä samaan aikaan kuin pohdin sitä työssäni ja silloin aiheeseen tuli syvennyttyä enemmän kuin muuten.
Ståhlberg on pistänyt merkille, että osa kursseista ja kirjallisuudesta herättää hänessä paljon ajatuksia. Niiden käsittely vie kuitenkin enemmän aikaa kuin kymmenen vuotta sitten.
– Oivallukset tulevat usein jälkijunassa. Kun opiskelu ei ole päätoimista, tiedon pureskelulle ei jää riittävästi aikaa vai liittyykö hitaus sittenkin ikään, Ståhlberg miettii.
Hän kertoo kuitenkin, että opinnot ovat edenneet hyvin.
– Vastuuopettajat ovat joustavia ja kannustavia, mikä on todella kiva. Aina löytyy vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tehtävät.
Kevään aikana Ståhlbergin tavoitteena on kirjoittaa lopputyö. Se käsittelee lastensuojelun suojelutarpeen käytäntöjä silloin, kun lapsen tilanteeseen liittyy väkivaltaepäily.
Tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen välimuoto
Sosiaalityön erikoistumiskoulutusta on järjestetty nykymuodossaan vuodesta 2016, kertoo koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen Sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetistä.
– Erikoistumiskoulutus ei ole tutkintokoulutusta eikä täydennyskoulutusta, vaan niiden välistä. Sen tavoitteena on vastata työelämässä tunnistettuihin koulutustarpeisiin, hän sanoo.
Opiskelijoilla on valittavanaan neljä erikoisalaa: Aikuissosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus, rakenteellinen sosiaalityö sekä hyvinvointipalvelut. Neljäs erikoisala eli lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö on jaettu kahteen opintosuuntaan, jotka ovat lastensuojelu ja lapsiperhe- ja nuorisososiaalityö.
Koulutukseen hakeutuvan ei Lähteisen mukaan tarvitse olla pitkän linjan sosiaalityöntekijä, mutta eduksi on, jos valmistumisesta on kulunut jo jonkin aikaa.
– Suosittelen erikoistumiskoulutusta erityisesti niille sosiaalityöntekijöille, jotka kaipaavat pysähtymistä työssään kohtaamiensa asioiden äärelle ja haluavat syventää osaamistaan tutkimusperusteisesti.
Se sopii Lähteisen mukaan myös heille, jotka etsivät työuralleen uutta suuntaa tai kaipaavat työhönsä uusia näkökulmia.
– Koulutus voi selkeyttää ajatuksia ja antaa eväitä siihen, millaista sosiaalityötä haluaa olla mukana tekemässä tai kehittämässä.
Maksutonta koulutusta
Erikoissosiaalityön koulutus on laajuudeltaan 70 opintopistettä. Kunkin erikoisalan koulutuksesta vastaa yhteistyössä 1–3 yliopistoa.
Opiskelijavalinnassa annetaan painoarvoa sosiaalityön opintojen ja opinnäytetyön arvosanalle, työkokemukselle sekä perustelutehtävälle.
– Opintoihin valitaan noin 30 opiskelijaa erikoisalaa kohden. Haku rakenteellisen sosiaalityön erikoisalalle päättyi syyskuun lopussa ja sinne haki 62 opiskelijaa, Lähteinen kertoo.
Koulutus on opiskelijoille maksuton. Kuluja heille kertyy lähipäiviin osallistumisesta matkojen ja mahdollisten yöpymisten osalta.
Tehtävärakenteissa ei ole tarjolla vakiintuneita työpaikkoja.
– Opiskelijoita saatu palaute on pääosin hyvin myönteistä. Osa heistä olisi kuitenkin toivonut, että koulutuksella olisi ollut suurempia vaikutuksia omaan uraan ja työtehtäviin.
Pulmana on se, että erikoissosiaalityöntekijöille ei ole tehtävärakenteissa tarjolla vakiintuneita työpaikkoja, kuten vaikka erikoislääkäreille, Lähteinen sanoo.
Koulutuksen suorittaneet työskentelevät sosiaalityöntekijöinä tai he toimivat erilaisissa kehittämis- ja valvontatehtävissä hyvinvointialueilla, osaamiskeskuksissa ja järjestöissä.
– Palveluiden kehittämisen ja laadun kannalta olisi tärkeää, että sote-palvelujärjestelmään saataisiin yhä enemmän sekä erikoistumiskoulutuksen käyneitä että tohtoriksi väitelleitä sosiaalityöntekijöitä.
Uusia työmahdollisuuksia
Helsinkiläinen Maura Nurmi valmistui erikoissosiaalityöntekijäksi kesäkuussa. Hän sai tietää erikoistumiskoulutuksesta Sosiaalityön uraverkoston Facebook-ryhmän kautta.
– Olin saanut maisteriopinnot valmiiksi vuonna 2019. Minulla oli hinku opiskella lisää, mutta väitöskirjan tekeminen tuntui liian raskaalta askeleelta, Nurmi kertoo.
Erikoissosiaalityöntekijä Maura Nurmi aikoo työurallaan jossain vaiheessa hyödyntää koulutustaan ja pyrkiä tehtäviin, jotka sisältävät kehittämistä tai tutkimuksellisuutta. Kuva: Esko Jämsä
Häntä motivoi opintojen pariin myös ajatus siitä, että erikoistuminen voisi poikia mielenkiintoisia työmahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Nurmi aloitti rakenteellisen sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen tammikuussa 2021. Erikoisalan valinta oli hänelle helppo.
– Olen ollut koko aikuisikäni kiinnostunut yhteiskuntaluokista, sukupuolesta ja etnisyydestä ja niiden vaikutuksesta vallan jakautumiseen ja eriarvoisuuteen yhteiskunnassa.
Nurmi työskentelee Helsingin kaupungilla maahanmuuttaneiden erityispalveluissa niin sanotussa paperittomien tiimissä eli hänen asiakkaillaan ei ole oleskelulupaa Suomeen.
– Rakenteelliset haasteet, kuten ilmastonmuutos, ympäristöongelmat, kolonialistinen historia ja rasismi, vaikuttavat osaltaan siihen, miten he päätyvät lähtömaista esimerkiksi Suomeen hyvin epävarmaan asemaan, Nurmi sanoo.
Syventäviä näkemyksiä ja uusia ajatuksia
Rakenteellisen sosiaalityön erikoistumiskoulutuksesta vastaa Jyväskylän yliopisto. Se tarkoitti käytännössä sitä, että Maura Nurmi matkusti neljä kertaa vuodessa Helsingistä Jyväskylään.
– Lähiopetusjakso kesti yleensä kaksi päivää kerrallaan. Luentojen lisäksi meillä oli ryhmätöitä, ja lähiopetusjaksoihin liittyi usein joko ennakkotehtävä tai jälkitehtävä.
Nurmi sai osallistua lähiopetukseen pääosin työajalla. Hän suoritti opinnot tavoiteajassa eli 2,5 vuodessa. Se vaati Nurmelta opiskelua myös viikonloppuisin.
– Olihan siinä hommaa. Yritin pitää kiinni jokaisen kurssin dead linestä. Lopulta yksi suoritus jäi roikkumaan. Palautin tehtävän vasta lopputyön jälkeen, Nurmi kertoo.
Hänen mielestään koulutuksen paras anti oli se, että hän pääsi syventämään näkemyksiään erilaisista rakenteellisen sosiaalityön teorioista.
– Suomessa rakenteellinen sosiaalityö liittyy paljolti raportointiin ja tiedon välittämiseen. Kansainvälisessä keskustelussa se on ajoittain aika radikaaliakin toimintaa eriarvoistavia rakenteita vastaan.
Erikoistumiskoulutus vahvisti Nurmen käsitystä siitä, että hän pitää opiskelusta.
– Olen kiinnostunut oman alani tutkimuksesta ja haluan lisätä ymmärrystäni opiskelemalla. Jossain vaiheessa voisin edelleen ajatella väitöskirjan tekemistä. Suosittelen erikoistumiskoulutusta kaikille, joita lisäopiskelu kiinnostaa.
