Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Kun jossain Etelä-Suomen alueella sijaitsevassa sosiaali- tai terveydenhuollon yksikössä ilmenee ongelmia ja asiasta tehdään epäkohtailmoitus, ohjautuu se Etelä-Suomen aluehallintovirastossa työskentelevän sosiaali- ja terveydenhuollon valvontayksikön päällikön Niina Väkeväisen johtaman valvontayksikön pöydälle.
Väkeväinen on työskennellyt aluehallintovirastossa reilut neljä vuotta, ja toimii tällä hetkellä alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontayksilön päällikkönä 19 työntekijälle.
– Yksikössämme hoidetaan kaikki alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä suunnitelmalliseen että reaktiiviseen valvontaan liittyvät asiat, hän kertoo.
Valvonta-asioita on paljon, sosiaalihuollossa vuosittain lähes 400, terveydenhuollossa saman verran. Lisäksi yksikön henkilöstö vastaa päivittäin kuntien ja palveluntuottajien ohjaus- ja neuvontapyyntöihin.
– Pääosa vireillä olevista valvonta-asioista koskee vanhuspalveluita. Seuraavaksi suurin ryhmä on lastensuojelu, Väkeväinen kertoo.
Tarkastus- ja valvontatehtäviin ei ole olemassa erityistä koulutusta. Työhön pätevöidytään käytännön kautta. Parhaimmat valmiudet tehtävän hoitamiseen antaa soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Itse Väkeväinen on taustaltaan sosionomi ja sosiaalityöntekijä, jolla on pitkä kokemus sosiaali- ja kriisipäivystyksestä.
Me olemme ei-toivottujen asioiden esille nostaja.
Ennen päällikkötehtävää hän toimi aluehallintovirastossa ylitarkastajana, hoiti lupa-asioita, teki valvontakäyntejä ja valvontapäätöksiä.
Väkeväinen kiinnostui valvonta-asioista kun hän työskenteli sosiaalityön päällikkönä ja osallistui kunnan lupatarkastuksiin.
– Olen aina ollut kiinnostunut sosiaalityön lainsäädännöllisestä puolesta. Aluehallintovirastossa pystyn yhdistämään asiakastyön, hallinnollisen työn ja juridisen viitekehyksen.
Lainsäädäntö on kaikkien valvontatyötä tekevien tärkein työväline. Väkeväinen näkee työssä paljon yhtymäkohtia sosiaalityöhön.
– Kun meidän kanssamme ollaan tekemisissä, on yleensä tapahtunut jokin ei-toivottu tilanne, samalla tavoin kuin sosiaalipäivystyksessä. Me olemme se ei-toivottujen asioiden esille nostaja, hän määrittelee.
Työkalupakissa Väkeväisen tiimillä on lainsäädännön määrittelemiä keinoja kuten hallinnollinen ohjaus, määräykset ja toiminnan keskeyttäminen.
Järein työkalu yksityisten palveluntuottajien valvonnassa on toiminnan keskeyttäminen joko hallinnollisen kuulemisen kautta tai välittömästi.
– Välittömässä toiminnan keskeyttämisessä menemme toimintayksikköön ja toteamme, että toiminta on keskeytettävä välittömästi. Näitä on pohdittava hyvin huolellisesti, koska kyse on yleensä ympärivuorokautisesti toimivista yksiköistä, missä asiakkaat asuvat eikä toimintaa voi keskeyttää sillä tavoin, että heillä ei ole paikkaa mihin mennä.
Lopullisen päätöksen sosiaalihuollon toimintayksikön toiminnan keskeyttämisestä tekee Väkeväinen.
– Onneksi näitä on harvoin.
Väkeväisen tiimi tekee myös suunnitelmallista valvontaa vuosittain sovitun suunnitelman mukaisesti.
– Me mietimme yhdessä muiden avien ja Valviran kanssa mikä on kunkin vuoden valvonnan painopiste ja teemme sen mukaisia valvontakäyntejä sovittujen kriteerien mukaisesti.
Haastavinta on ongelmien toistuminen.
Väkeväistä kiehtoo valvontatyössä sen vaikuttavuus.
– Innostun kun näen, että työllämme parannetaan asiakasturvallisuutta.
Haastavinta työssä on ongelmien toistuminen.
– Aika usein epäkohtailmoituksia tulee samoista yksiköistä ja samoista epäkohdista.
Kuntatasolla haasteita aiheuttaa työvoiman saatavuuteen liittyvät asiat. Haasteita on edessä myös sote-uudistuksen myötä, kun valvonnan rakenteet muuttuvat.
– Me valvomme tällä hetkellä kuntien ja palvelutuottajien toimintaa. Tulevien hyvinvointialueiden valvonnan suunnittelu on juuri alkamassa, Väkeväinen kertoo.
Hanna-Mari Järvinen