Kaiken toiminnan keskiössä on ihminen, sanoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen uusi aluevaltuutettu Sanna Laine. Kuva: Petteri Löppönen
Sanna Laine on yksi uusista aluevaltuutetuista. Hän uskoo yhteistyöhön ja jaksaa pakertaa sen eteen, että sote-uudistus saadaan maaliin parhaalla mahdollisella tavalla.
Sanna Laineelle oli luontevaa lähteä ehdolle Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Kyse on sosiaali- ja terveystoimen historiallisesta uudistamisesta.
Tärkeää hänen mielestään on, että valtuustoissa on mukana myös sosiaalialan asiantuntijoita.
Laine on toiminut pitkään sosiaalialan kehittämistehtävissä ja on työskennellyt viimeiset kuusi vuotta Nuorten Ystävät ry:n projektipäällikkönä.
– Teemme tiivistä yhteistyötä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien sekä kahden sairaanhoitopiirin kanssa, joten olemme aika ytimessä ajatellen hyvinvointialueiden työkenttää, Laine kertoo.
Nuorten Ystävät on toteuttanut vaativaa matalan kynnyksen toimintaa kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Nyt tekeillä on Kittilän kunnan ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa peruspalveluista erikoissairaanhoitoon ulottuva Suomen ensimmäinen digihoitopolku haitallisesti päihteitä käyttäville asiakkaille.
Uuden rakentamisessa on aina omat haasteensa.
Laine on peruskoulutukseltaan sosionomi (YAMK), mutta on jatkokouluttautunut viimeiset 20 vuotta. Uusin hänen suorittamansa tutkinto on Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto päihdehoitotyön kehittämisohjelmassa.
Aluevaltuutetun työssä hän näkee mahdollisuuden hyödyntää kaiken vuosien varrella kertyneen kokemuksensa ja koulutuksensa.
Laine on ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen pitkään. Hän istuu toista kautta Kempeleen kunnanhallituksessa ja ‑valtuustossa.
– Olen toiminut 20 vuotta myös Talentian luottamustehtävissä. Tällä hetkellä olen jäsenenä Talentian työelämätoimikunnassa ja Talentia Pohjois-Pohjanmaan hallituksessa, hän kertoo.
Pohjois-Pohjanmaalla valmistelu ei hiipunut
Ääniä vaaleissa Laine sai 503 ja hänen työnsä aluevaltuutettuna alkoi maaliskuussa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on siirtymässä noin 18 000 työntekijää. Alue on Suomen viidenneksi suurin, asukkaita on 413 000.
Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaa on väestöltään Suomen nuorin hyvinvointialue, mutta samalla yksi alueista, jossa väestön ikärakenne muuttuu nopeimmin. Etäisyyksien erot vaihtelevat. Esimerkiksi Pudasjärvellä on paljon sivukyliä ja välimatkat pitkiä.
Laine haluaa nähdä sote-uudistuksen ennen kaikkea mahdollisuutena.
– Ymmärrän kyllä realismin ja haasteet esimerkiksi rahoituksen ja sen oikean kohdentamisen sekä työvoiman suhteen. Uuden rakentamisessa on aina omat haasteensa mutta näen, että tämä on välttämätöntä. Puhumme täällä siitä, että siirrämme painopistettä ennaltaehkäisyyn ja perustason vahvistamiseen. Näin pystymme säilyttämään sen hyvän mikä meillä on ja saamaan kustannukset keveämmäksi, kun toimenpiteet kevenevät ja ihmiset pääsevät nopeasti oikea-aikaiseen ja oikeatasoiseen hoitoon, palveluun tai kuntoutukseen.
Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointialueen valmistelu on edennyt keskeytyksettä pitkään. Monilla hyvinvointialueilla työ päättyi silloin kun Sipilän hallituksen uudistusyritys jäi kesken, Laine kertoo.
– Pohjois-Pohjanmaalla valmistelun ei annettu hiipua. Täällä on jaksettu uskoa ja on tehty erilaisia pilotteja välilläkin. Työ alkoi, kun lainsäädäntö hyväksyttiin viime kesäkuussa. Meillä oli aika paljon etumatkaa moneen hyvinvointialueeseen nähden.
Uudistustyötä asiakkaiden hyväksi
Pohjois-Pohjanmaa on ensimmäinen hyvinvointialue, joka sai palkattua hyvinvointialuejohtajan ja ensimmäinen alue, joka sai toukokuun alussa hyväksytyksi hyvinvointistrategian vuosille 2023–2030. Se ohjaa hyvinvointialueen muuta työtä. Se syntyi yhteistyön, osallisuuden ja alueellisen tiedon pohjalta.
– Kaiken toiminnan keskiössä on ihminen. Teemme yhdessä uudistustyötä asukkaiden hyväksi.
Strategiasta ollaan ylpeitä ja Laineen mukaan moni hyvinvointialue on kysynyt, kenellä konsultilla se teetettiin.
– Se on aivan omaa tuotantoa ja valmistui meidän hyvän valmistelun ansiosta. Siinä on tosi vahvasti mukana valmistelijoiden, luottamushenkilöiden, pohjois-pohjanmaalaisten toimijoiden ja myös asukkaiden osallisuus.
Sanna Laine on paitsi aluevaltuutettu myös yhdyspintalautakunnan puheenjohtaja. Se on yksi kolmesta valiokuntamaisesti työskentelevästä lautakunnasta, joiden työ on pitkälle ohjaavaa.
Tulevaisuuslautakunta valmistelee strategiaan pohjautuvan palvelujen järjestämissuunnitelman. Se määrittelee palveluiden järjestämisen Pohjois-Pohjanmaalla ja se käsitellään lautakunnissa, aluevaltuustossa ja aluehallituksessa.
– Päätöksenteossa järjestämissuunnitelma on syksyllä 2022. Järjestämissuunnitelman laatiminen vaatii arvovalintoja, sillä siinä otetaan kantaa muun muassa siihen, mitkä palvelut toteutetaan jatkossa lähipalveluina ja miten palveluita tuotetaan.
Turvallisuuslautakunnassa käsitellään pääasiallisesti pelastustoimen asioita. Yhdyspintalautakunta edistää hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien yhteistyötä.
– Se päättää myönnettävien yleisten avustusten periaatteista, menettelytavoista ja jakamisesta määrärahojen puitteissa. Se seuraa, arvioi ja raportoi vuosittain alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä ja tekee muun muassa esityksen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointikertomukseksi ja ‑suunnitelmaksi.
Minulla on hillitön jano elämälle.
Lautakunta laatii esityksiä osallisuus‑, vuorovaikutus- ja hyvinvointiohjelmaksi.
Hyvinvointialueen näkökulmasta yhdyspintoja muodostuu esimerkiksi kuntien, yksityisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa.
– Esimerkiksi työllisyyden hoitoon liittyvät asiat ovat yksi suuri yhdyspinta, joissa vastuu on siirtymässä valtiolta kunnille. Kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyvät puolestaan hyvinvointialueelle, Laine selvittää.
Aluevaltuusto kokoontuu noin kerran kuukaudessa kuten yhdyspintalautakuntakin. Yhdyspintalautakunnan kautta Laine osallistuu kuntajohtajafoorumiin noin joka toinen viikko.
– Se on ajankohtaisen tiedon jakamisen foorumi, jossa myös kunnanjohtajat ovat paikalla.
Konkreettisesti aikaa vievin ja näkyvin osa Sanna Laineen tehtävissä on se, että yhdyspintalautakunnan puheenjohtajana hän pääsee aluehallituksen pöydän ääreen noin kerran viikossa.
Ahne uuden oppimiselle
Isot yhteiskunnalliset asiat heijastuvat Laineen mukaan väistämättä uudistukseen.
– Työvoimapula ei ole pelkästään hyvinvointialueen ratkaistava asia. Työntekijöiden lisäksi on saatava terveet ja hyvät työtilat, jotka hyvinvointialue vuokraa kunnilta. Meidän täytyy miettiä, millä rakenteilla asioita tehdään. Tarvittaessa joudumme perustamaan erilaisia yhtiöitä. Viimeisimpänä on valmisteltu ateria- ja puhdistuspalveluiden in-house-yhtiöiden perustamista.
Sanna Laineen työhön kuuluu paljon erilaisten järjestöjen ja eri toimijoiden tapaamisia. Päivät täytyy organisoida tehokkaasti. Kokopäivätyön yhdistäminen aluevaltuutetun työhön ja yhdyspintalautakunnan puheenjohtajuus ei ole helppoa.
– Luppoaikaa ei ole kovin paljon. Onneksi olen tottunut aina tekemään paljon samanaikaisesti; olen opiskellut, käynyt töissä ja tehnyt luottamustehtäviä.
Laine kertoo olevansa ahne elämälle ja uuden oppimiselle.
– Minulla on hillitön jano elämälle ja haluan elää käyttämällä aikaa hyödyksi minulle tärkeisiin asioihin.
Kova työtahti
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ei valittu montaa sosiaalialan ammattilaista, mutta siitä huolimatta Laineen mukaan aluehallituksessa ja ‑valtuustossa kuuluu vahvasti sosiaalialan ääni.
Strategian mukaan johtamis- ja toimintamalleja muutetaan. Laine on nostanut Talentiassakin paljon esille johtamisen erityiskysymyksiä ja niiden merkitystä työntekijöiden arkeen.
– Tekemämme strategian mukaan organisaation johtoa kevennetään, mutta vastaavasti lähijohtoa on tarkoitus vahvistaa. Se on suuntana minusta aivan oikea. Resurssi käytetään sinne, mihin se kuuluukin. Lähijohtaminen on ontunut pitkään monessa kunnassa. Sitä on syytä vahvistaa nyt kun tulee isompi alue, missä toimitaan.
Työelämää ei voi tehdä yksin.
Laine on kertonut haluavansa edistää sosiaalihuollon työntekijöiden työssäjaksamista. Tässä vaiheessa hänen huolensa on valmistelijoiden jaksamisessa.
– Valmistelijajoukon työtahti on ollut kova, vaikka hyvinvointialueelle tehdään koko ajan rekrytointeja. Omassa työssäni Nuorten Ystävissä käytän työn tukirakenteena perjantaipuheluita. Teemme etänä vaativaa matalan kynnyksen toimintaa ja työhyvinvointi on siksi erityisen tärkeä asia. Soitan kaikille työntekijöille ja kyselen kuulumiset, että mikään ei jäisi kalvamaan viikonlopuksi.
Yhteinen työ kantaa
Laineen mielestä politiikkaa eikä työelämää voi koskaan tehdä yksin. Molemmat vaativat yhteistä työtä.
– Liputan yhteistyön nimeen, koska sen avulla myös resurssien käyttö järkevöityy. Politiikassa parasta on se, että vaikka on erilaisia näkökulmia, silti useimmilla tavoitteena on paras. Meillä on valtava määrä hyödynnettävää tietoa ja kokemusta ja se on innostavaa.
Laine ei usko, että hyvinvointialuekokonaisuus on valmis ensi vuoden alussa.
– Joudumme sietämään sitä, että kaikki ei silloin vielä ole maalissa. Tärkeintä on nyt saada tehtyä patja, mille voidaan laskeutua ja siitä aletaan yhdessä katsomaan jatkoa. Tavoite on, että työntekijät pystyvät jatkamaan työtään ja asukkaat saavat palvelunsa kuten ennenkin. Keskitymme siihen, että siirtymä on niin kivuton kuin se voi olla.
