Etsivä nuorisotyö ja taidepajatoiminta tukevat pienin resurssein nuorten suomalaisten elämää Espanjan Aurinkorannikolla.
Espanjan Aurinkorannikko on rakentunut vuosikymmenten aikana suomalaisten suosimaksi paikaksi viettää lomia, eläkepäiviä tai vuorotteluvapaata. 2000-luvulla alueelle on muuttanut yhä enemmän nuorempia henkilöitä suomenkielisten työpaikkojen yleistyessä. Aurinkorannikon suomalainen koulu on helpottanut vuodesta 1991 lähtien lapsiperheiden asettumista rannikolle. Tällä hetkellä Fuengirolassa on suomalaisen koulun lisäksi kaksi pienryhmissä perusopetusta antavaa koulua ja kolme ammattiin valmentavaa koulua suomen kielellä. Aurinkorannikko houkuttelee myös etäopiskelijoita ja ‑työntekijöitä.
Aurinkorannikolla asuu jopa 30 000 suomalaista vuosittain. Määrää on vaikea arvioida, sillä suurin osa asuu Espanjassa vain tilapäisesti tai talvikaudet, eikä sen takia rekisteröidy asukkaaksi. Vakituisten eli kirjautuneiden suomalaisasukkaiden määrä Malagan provinssissa on noin 6 500.
Lehtien otsikoissa Aurinkorannikkoa kuvataan joko huolettomien ihmisten aurinkoisena paratiisina tai päihdehelvettinä, jossa ryypätään, käytetään huumeita ja asutaan kadulla. Suomalaisten nuorten elämä Aurinkorannikolla näyttää kuitenkin olevan normaalia arkea. Sitä ovat seuranneet etsivän työn valmentaja Karita Snellman ja nuorten Taidetyöpajan projektityöntekijä Katri Aho, jotka työskentelevät Silta-Valmennusyhdistyksen ja Jyväskylän kaupungin projekteissa, joita rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto.
Karita Snellman ja Katri Aho tekevät etsivää nuorisotyötä Fuengirolassa.
– Sosiaalialan työntekijöinä pidämme toki tärkeänä, että marginaalit ja heikoimmat äänet, kuten kadulla asuvien tarinat, tulevat kuuluviin. Pidämme yhtä tärkeänä, että niiden rinnalla tuodaan ajankohtaista ja selvitettyä tietoa yleisesti nuorten elämäntilanteista, etsivän työn valmentaja Karita Snellman toteaa.
Nuorten taidetyöpaja ‑projekti ja Etsivän nuorisotyön pilotti keräsivät anonyymillä kyselyllä tietoja Aurinkorannikolla asuvista 18–30-vuotiaista nuorista aikuisista. Kyselyyn vastasi 62 kohdeikäistä henkilöä. Reilun vuoden aikana tavoitettiin toiminnan kautta noin 200 nuorta ja nuorta aikuista. Tietoa saatiin myös etsivän työn valmentajan Karita Snellmanin opinnäytetyötään varten tekemistä haastatteluista ja kuukauden kenttäkokemuksesta kadulla asuvien suomalaisnuorten parissa.
– Aineistomme perusteella käsitykset suomalaisnuorten huono-osaisuudesta ja elämästä Espanjassa sosiaaliturvan varassa ovat vääristyneitä tai ainakin ylikorostuneita. Suurin osa Aurinkorannikolla asuvista nuorista suomalaisista aikuisista saa palkkatuloa ja osa opintoihin liittyviä etuuksia kuten Erasmus-apurahaa, Karita ja Katri painottavat.
Aurinkorannikko on kiistatta yksi keskeinen huumeiden läpivientipaikka, saatavuus on hyvä ja hintataso on Pohjolaa halvempaa. Alkoholi on huomattavan edullista. Viinipullon saa kaupasta eurolla ja oluen kahdellakymmenellä sentillä.
Huolettomien ihmisten aurinkoparatiisi vai päihdehelvetti?
– Emme ole kuitenkaan saaneet viitteitä siitä, että suomalaisnuoret alkaisivat Espanjassa asuessaan käyttää päihteitä huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Sen sijaan, jos on jo Suomessa viehättynyt päihteisiin, harvoin käyttö vähentyy Aurinkorannikolla. Päihteidenkäyttö näyttää tilapäisesti korostuvan erityisesti lomalaisten ja tänne vasta tulleiden nuorten keskuudessa, esimerkiksi työpaikkojen yhteisöllisten after worksien merkeissä. Alkuhuuman jälkeen nuorten arki tasaantuu ja pikkuhiljaa rakentuvat omat sosiaaliset verkostot ja rutiinit uudessa maassa, Karita Snellman vakuuttaa.
Uuden elämän rakentaminen vaatii rohkeutta
Vaikka muutto toiseen EU-maahan on teknisesti helppoa, vaati se silti rohkeutta ja valmiuksia. Näyttää siltä, että nuoret ovat yleensä valmistautuneet hyvin muuttoon. Osa on käynyt etukäteen tutustumassa paikkoihin ja työnantajiin, toiset ovat puolestaan hoitaneet etänä valmiiksi asunnot ja opintoihin tai työhön liittyvät asiat.
Nuorten on täytynyt säästää valmiiksi rahaa, sillä asuntojen hinnat ovat ydinalueilla korkeat suhteessa palkkaan tai opintoetuuksiin ja päälle tulee usein välityspalkkio vuokravakuuden lisäksi.
Nuoret tekivät radio-ohjelman vierailusta rescue-koiratarhalle, ja veivät samalla koirille ruokaa.
Vaikka valmistautuminen on ollut hyvää, voi elämässä tulla yllättäviä asioita ihan kenelle vain. Yksin ei tarvitse jäädä, vaan esimerkiksi meidän projektien työntekijät ovat jokaista nuorta varten olemassa. Yhdessä on helpompi pohtia ja selvitellä asioita.
Nuorten ilot ja surut ovat samanlaisia Espanjassa kuin Suomessa, mutta erojakin löytyy. Ensinnäkin läheiset jäävät usein Suomeen ja nuorten täytyy rakentaa uusi sosiaalinen verkosto. Toiseksi kulttuuriset erot ja byrokratia hankaloittavat tiettyjen pakollisten asioiden hoitoa. Ilman espanjan kielitaitoa pärjää, mutta mitä enemmän kieltä osaa, sitä helpommin asiat hoituvat.
Suppeammat henkilökohtaiset ja viranomaisverkostot johtavat uudenlaiseen yhteisöllisyyteen. Ihmiset tutustuvat helpommin toisiinsa ja pitävät toisistaan huolen. Parhaimmillaan se johtaa uusien sosiaalisten taitojen oppimiseen ja vastuunoton lisääntymiseen niin itsestä kuin muista. Kääntöpuolena se voi vähentää mahdollisuuksia tutustua erilaisiin ihmisiin ja elämäntapoihin. Esimerkiksi, jos omassa lähiyhteisössä ei harrasteta liikuntaa, on vaikeampi tutustua uusiin paikkoihin ja aloittaa harrastuksia yksin.
Yhteisöllisyyttä ja yksilöllistä tukea
Etsivän nuorisotyön ja Nuorten taidetyöpajan toiminta tarjoaa suomalaisnuorille yhteisöllistä tekemistä ja mahdollisuuksia tutustua muihin nuoriin.
Suomen malleista poiketen etsivä työ ei ole lakisääteistä nuorisotyötä. Työntekijälle ei luovuteta nuorten tietoja, vaan nuoret kontaktoidaan perinteisen mallin mukaan menemällä nuorten pariin. Nuorten henkilötietoja ei rekisteröidä ja työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus nuoren sekä hänen perheensä asioista.
– Espanjan kielikurssi ja rennon espanjan treeniryhmä kokoontui paikallisessa kahvilassa. Viikoittain pidettiin myös nuorten ilta, jossa piirrettiin sarjakuvia, musisoitiin, pelailtiin lautapelejä ja vietettiin vapaamuotoisesti aikaa yhdessä, kertoo Katri Aho.
Taidetyöpaja on toiminut kevättalvesta 2018 alkaen. Taidetyöpajaan osallistumisesta ei ole ainakaan vielä mahdollista saada työttömyysturvaa, joten toiminnalliset ryhmät järjestetään monipuolisesti hyvinvointia tukevin teemoin siten, että myös työssä ja koulutuksessa olevat voivat niihin osallistua.
Uuden elämän rakentaminen Espanjaan vaatii työtä.
Taidetyöpaja järjestää myös retkiä lähiseudulle. Nuorten ja Finnradion kanssa yhteistyössä toteutetussa radioryhmässä ”Nuorten ääni Aurinkorannikolla” alueen nuoret aikuiset tekevät radio-ohjelmia nuorten elämästä.
– Radioryhmä on yksi hyvä esimerkki toiminnasta, jossa hyödynnetään ja kehitetään nuorten omia taitoja ja samalla annetaan mahdollisuus vaikuttaa ja käyttää valtaa. Näin tuotetaan monella tapaa yhteisöllistä hyvää, Katri ja Karita kertovat.
– Annamme myös yksilöllistä tukea hyvän elämän rakentamiseen. Yksilötapaamisilla on mahdollista keskustella rauhassa omista asioista. Mikään aihe ei ole liian pieni tai suuri yhteydenotolle, Karita Snellman toteaa.
Työntekijät kuuntelevat, kartoittavat kokonaistilanteen, neuvovat omien taitojensa rajoissa ja etsivät yhdessä nuoren kanssa tietoa ja sopivia palveluita.
– Yksilötapaamisilla voidaan keskustella esimerkiksi Fuengirolan alueen työ‑, koulutus- ja harrastusmahdollisuuksista, nuoren omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista, talouden hallinnasta. Voimme myös suunnitella yksilöllisen hyvinvointi- ja kuntoiluohjelman. Nuori itse määrittelee käsiteltävät asiat ja tekee omat ratkaisut, Snellman summaa.
Karita Snellman Etsivän työn valmentaja (YTM, sosionomi yamk, AmO)
Katri Aho Nuorten taidetyöpajan projektityöntekijä (YTM, sosiaalityöntekijä)
