Kun lapsella on hyvä itsetunto, hän on vähemmän altis kaltoinkohtelulle, sanoo Arttu Kuivala, joka on ollut kehittämässä turvataitokasvatusmallia. Esiopetuksen opettaja Hanna Ahvenniemi on käyttänyt sitä työssään oululaisessa Kuivasjärven päiväkodissa. Kuva: Petteri Löppönen
Turvataitokasvatuksen avulla lapsi oppii asettamaan rajat ja puolustamaan niitä. Tarkoituksena on torjua lapsiin kohdistuvaa kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa.
Jo pienet, esikouluikäiset lapset hyötyvät selvästi tunne- ja turvataitojen harjoittelusta, sanoo sosionomitaustainen esiopetuksen opettaja Hanna Ahvenniemi.
– En ole aikaisemmin ottanut turvataitokasvatusta näin kattavasti viisivuotiaiden kanssa. Se soveltuu hyvin myös heille. Aktiivinen harjoittelu kantaa tulosta arjessa.
Ahvenniemi työskentelee oululaisessa Kuivasjärven päiväkodissa, joka on mukana kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa. Viime syksystä alkaen hän on hyödyntänyt työssään Turvallinen Oulu ‑hankkeessa kehitettyä turvataitokasvatusmallia.
– Turvataitokasvatus vahvistaa lasten itsetuntoa ja kaveritaitoja, mikä näkyy lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa leikkitilanteissa.
Kesäkuussa 2021 turvataitokasvatus kirjattiin Oulun kaupungin paikallisiin esi- ja perusopetussuunnitelmiin, ja elokuussa valmistuivat sitä tukevat opetusmateriaalit.
– Päiväkotien henkilöstön koulutukset alkoivat syksyllä 2020, ja nyt on käynnissä jalkautumisvuosi, kertoo Arttu Kuivala Oulun kaupungilta. Hän on toiminut projektikoordinaattorina Turvallinen Oulu ‑hankkeessa, jonka päätavoitteena on ennaltaehkäistä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.
Lapsella on oikeus turvalliseen elämään.
Hanke sai alkunsa, kun poliisi joulukuussa 2018 kertoi useista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista Oulussa. Syksyllä 2019 kaupunki käynnisti kolmivuotisen Turvallinen Oulu ‑hankkeen, joka koostuu seitsemästä osa-alueesta.
Loppusuoralla oleva oululaishanke noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön Väkivallaton lapsuus ‑toimipidesuunnitelmaa, joka ajoittuu vuosille 2020–2025.
Lasten täytyy tietää oikeuksistaan
Turvataitokasvatuksen tavoitteena on ehkäistä lapsiin kohdistuvaa kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa lasten keskinäisissä sekä lasten ja aikuisten välisissä suhteissa.
– Lapsella on oikeus turvalliseen elämään ja jotta se toteutuu lapsen pitää tietää omista oikeuksistaan, kuten siitä, miten häntä saa kohdella tai koskea. Aikuisten vastuulla on kertoa lapsille omista oikeuksistaan, Kuivala sanoo.
Oulussa kehitetty malli huomioi sekä kasvotusten että digitaalisessa ympäristössä tapahtuvan lasten kaltoinkohtelun.
– Lapsen turvallisuuden tunne vahvistuu, kun hän tietää, miten toimia uhkaavissa tilanteissa.
Kuivalan mukaan tunne- ja turvataidoille on useimmiten käyttöä erilaisissa lasten välisissä arkisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi silloin, kun joku tönii toista jonossa.
– Turvataitokasvatuksessa lapsia ohjataan kunnioittamaan itseään ja toisia, asettamaan rajoja ja puolustamaan niitä, jos he kohtaavat kiusaamista, häirintää tai väkivaltaa.
Arvokkuuden ja erilaisuuden ymmärtäminen luo vankan pohjan kaikelle turvataitotyöskentelylle, Kuivala sanoo.
– Hyvän itsetunnon omaava lapsi ei ala vertaamaan itseään muihin vaan ymmärtää, että me kaikki olemme erilaisia.
Turvataitotuokiot auttavat
Esiopetuksen opetusmateriaali koostuu 17 turvataitotuokiosta.
– Materiaali on kattava ja selkeä. Aihealueet ovat konkreettisia, ja lapset ovat pitäneet etenkin toiminnallisista tehtävistä, Ahvenniemi kertoo.
Ahvenniemi aloitti omassa ryhmässään syksyllä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelun, josta he etenivät selviytymistaitoihin.
– Opettelimme kehon osien nimeämistä, kehonhahmotusta ja kosketuksen sääntöä. Leikimme läpi vuoden kehonosaleikkejä ja harjoittelemme rentoutuksen ja satuhieronnan avulla toisen rajoja kunnioittavaa koskettamista.
Turvataidoille on käyttöä arkisissa tilanteissa.
Jo pienillä lapsilla voi Ahvenniemen mukaan olla negatiivinen kuva omasta kehosta. Esimerkiksi syliin tuleminen on osalle vaikeaa, hän sanoo.
– Lapset saattavat kokea häpeää tai arkuutta omasta kehostaan. On ollut kiva huomata, että turvataitotuokiot ovat auttaneet heitä tulemaan sinuksi itsensä ja kehonsa kanssa.
Kuivalasta on tärkeää, että lapset oppivat käyttämään kehon osista oikeita nimiä, jotta he uskaltavat tarvittaessa myös puhua niistä.
– Lapset saattavat häpeillä tai naureskella, kun päiväkodissa aletaan puhua kehon osista. Kun he ymmärtävät, että kyse on normaaleista asioista, nauraminen loppuu.
Kosketussääntöjä esikoululaiset opettelevat liikennevalomallin avulla. Vihreän valon kosketus tuntuu mukavalta ja turvalliselta. Punaisen valon kosketus taas on ikävä, satuttava tai pelottava. Olennaista on, että lapsi tietää, miten silloin toimia.
– Hän osaa sanoa ei tai lopeta, poistua uhkaavasta tai ikävästä tilanteista ja kertoa tapahtuneesta turvalliselle aikuiselle.
Ikärajat tärkeitä
Digiturvataitojen aika on Kuivalan mukaan keväällä, kun koulun alku lähenee ja moni lapsi saa silloin ensimmäisen puhelimensa. Digilaitteiden käyttöä on syytä harjoitella aikuisen kanssa, Kuivala muistuttaa.
– On tärkeä lähteä liikkeelle positiivisista asioista, jotta lasten kanssa voidaan puhua myös digilaitteiden ja sosiaalisen median ikävistä puolista.
Aikuiset kokevat lasten digilaitteiden käytön usein negatiivisina, Kuivala sanoo.
– Jos me aikuiset vain paasaamme ja valitamme lapsille digilaitteiden käytöstä ja ruutuajasta, työnnämme heidät pois emmekä saa selville, mitä he laitteilla tekevät.
Kuivala kehottaakin vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa esimerkiksi heidän lempipeleistään ja ‑sovelluksistaan.
– Kun lasten kanssa vaihtaa somekuulumisia positiiviseen sävyyn, kertovat he helpommin ikävistäkin asioista, kuten kiusaamisesta tai tuntemattomista, jotka lähestyvät heitä somessa.
Digiturvataitoihin kuuluu olennaisesti myös ikärajoja käsittelevä osuus.
– Ikärajat kiinnostavat esikoululaisia. Kun he alkavat hahmottaa niitä, he saattavat todeta itsekin aikuiselle, että me emme muuten saa katsoa tätä.
Taidot karttuvat
Kodin rooli turvataitokasvatuksessa on iso, sillä vanhemmat vastaavat loppujen lopuksi lastensa turvallisuudesta, Kuivala sanoo. Opetusmateriaali sisältääkin runsaasti kotitehtäviä ja monisteita kotiväelle.
– Vanhempien on hyvä tietää, mistä päiväkodissa puhutaan, ja kotitehtävien avulla lapset voivat harjoitella tunne- ja turvataitoja myös kotona vanhempien kanssa.
Kotitehtävät ovat Kuivalan mukaan myös yksi keino luoda vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välille. Etua on myös siitä, jos kotona ja päiväkodissa vedetään yhtä köyttä.
– Jos näkemykset eroavat, pienen lapsen on vaikea hahmottaa, mikä on oikein.
Laululeikkien, väritystehtävien ja tarinoiden äärellä on mahdollista ottaa esiin syvällisiä ja vaikeitakin asioita, Ahvenniemi muistuttaa.
– Lasten taidot ovat karttuneet. Turvallisessa ympäristössä he uskaltavat jo kertoa, jos he ovat nähneet esimerkiksi pelimaailmassa jotain pelottavaa tai ahdistavaa.
Esiopetuksen turvataitokasvatuksen materiaalit on julkaistu verkossa, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.
Turvallinen Oulu –hankkeessa luotu turvataitokasvatusmalli on niittänyt mainetta rikoksentorjuntakilpailuissa meillä ja maailmalla. Viime syksynä se voitti kansallisen rikoksentorjuntakilpailun, jonka teemana oli alaikäisiin kohdistuvan kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäiseminen.
Raadin mukaan turvataitokasvatusmallissa on hyödynnetty ansiokkaasti olemassa olevaa osaamista ja perusteltuja toimintatapoja seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi.
Lisäksi raati kiitteli sitä, että turvataitokasvatukseen osallistuvat kaikenikäiset lapset, heidän vanhempansa ja ammattikasvattajat ja että toimintamallista on luotu pysyvä.
Positiivista raadin mielestä oli myös se, että malli on hyvin dokumentoitu ja materiaalit kaikkien saatavilla, minkä vuoksi sitä voi helposti toteuttaa muuallakin kuin Oulussa.
Voittaja pääsi edustamaan Suomea joulukuussa Sloveniassa järjestettyyn EU:n rikoksentorjuntakilpailuun. Siellä se arvioitiin toiseksi parhaaksi hankkeeksi.
Turvataitokasvatuksen ansioiksi raati luki sosiaalisten taitojen lähestymistavan, moniammatillisen yhteistyön ja keskittymisen tutkimuksessa ja käytännössä laiminlyötyihin alueisiin. EU:n rikoksentorjuntakilpailuun osallistui kaikkiaan 19 maata.
