Luottamusmiehen työ on ihmisten auttamista ja rinnalla kulkemista, kertoo pääluottamusmies Teemu Hyppänen. Kuva: Veikko Somerpuro
Pääluottamusmies Teemu Hyppäsellä on vahva halu puolustaa oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi sitä, että samasta työstä maksetaan sama palkka.
Työuran alussa ammattiliiton jäsenyys ei kiinnostanut sosionomiksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta valmistunutta Teemu Hyppästä. Talentiaan hän liittyi vasta vuonna 2018, kun kohtasi ikävän palkanmaksuongelman.
Avun saatuaan Teemu kiinnostui edunvalvonnasta ja on edennyt nopeasti edunvalvonnan etulinjaan Jukon pääluottamusmieheksi Vantaalle ja Talentian hallituksen jäseneksi.
Tie vei ensin varaluottamusmieheksi, sitten luottamusmieheksi, varapääluottamusmieheksi ja vuonna 2019 jo pääluottamusmieheksi.
– Lähdin luottamusmieheksi, koska halusin toimia palkkauksen epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi.
Yksi epäoikeudenmukaisuus, johon Teemu Hyppänen on tarttunut, oli tilanne, jossa sosionomille maksettiin 700 euroa pienempää palkkaa kuin sosiaalityöntekijälle, vaikka tehtävänkuvat eivät juuri eronneet toisistaan.
Hyppänen on kokenut, että nämä tapaukset ovat yleistyneet, kun työnantaja korjaa sosiaalityöntekijäpulaa ja säästää palkkauskuluissa kikkailemalla tehtäväkuvilla. Hän toteaa, että joskus ainoa ero tehtäväkuvassa on maininta, että sosiaalityöntekijän asiakkailla on erityisen tuen tarve.
– Ongelmalliseksi asian tekee se, että erityisen tuen tarpeen määrittely on muualla kuin lastensuojelulaissa hyvin tulkinnanvarainen. Viimekädessä esihenkilö määrittelee, ovatko asiakkaat erityisen tuen tarpeessa vai eivät. On tilanteita, joissa määrittely on muuttunut, kun sosiaalityöntekijä on irtisanoutunut ja hänen asiakkaansa on siirretty sosionomille.
Paikallisesti neuvotellaan yli miljardista eurosta.
Työnantajapuoli ei helpolla myönnä siirtävänsä sosiaalityöntekijän tehtäviä sosionomeille. Jos näin havaittaisiin tapahtuvan laajassa mitassa, tulisi virheen korjaaminen KT:lle kalliiksi, Hyppänen lisää.
– On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki tehtävän muutokset tai lisäykset kirjataan yksityiskohtaisesti ja sovitaan palkasta.
Teemu Hyppänen on pitänyt sosionomien palkkausasiaa esillä Talentiassa, jonka hallituksen ja sopimustoimikunnan jäsen hän on.
– Talentiassa tiedostetaan ongelma ja paraikaa pohditaan, millä kärjellä sosionomien palkkausta edistetään: tehtävän vaativuuteen perustuen vai sosionomin ja sosiaalityöntekijän tehtäväkuvia täsmentäen vai jollakin muulla perusteella.
Hyppänen tietää, että asia nostattaa tunteita jäsenistössä. Ei ole kyse siitä, että vertailtaisiin koulutuksien tai ammattien paremmuutta, mutta järjestön pitää vastata viime vuosina tapahtuneeseen vääränlaiseen palkkauskehitykseen.
Akavalaisessa Jukossa koulutuksen merkitystä korostetaan. Teemu Hyppäsenkin mielestä koulutuksen tulee näkyä palkkauksessa, mutta toisenlaisella logiikalla kuin se nyt näkyy.
– Koulutuksen tulee vaikuttaa siihen, minkälaiseen tehtävään työntekijä sijoittuu. Palkan taas pitää määräytyä tehtävän vaativuuden arvioinnin perusteella.
Neuvotteluja ja ongelman ratkaisua
Teemu Hyppänen on päätoiminen pääluottamusmies ja käyttää kaiken työaikansa 1 600 edustettavan asioiden hoitamiseen. Edustettavista noin 600 on talentialaisia.
Luottamusmiesten työnä on neuvotella oman työnantajan kanssa valtakunnallisen työehtosopimuksen tulkinnoista ja sopimuksessa sovittujen paikallisten järjestelyerien kohdentamisesta.
Luottamusmies on aina mukana myös yhteistoimintaneuvotteluissa esimerkiksi kunnan organisaation muuttuessa. Lisäksi luottamusmies edustaa jäsenistöä erilaisissa yhteistoiminnallisissa elimissä, joissa neuvotellaan esimerkiksi työelämän ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä, työhyvinvoinnin parantamisesta ja työaikaan liittyvistä kysymyksistä.
Valtaosa työstä on yksittäisten edustettavien työsuhteeseen liittyvien ongelmien ratkaisemista.
– Tyypillinen yhteydenotto koskee palkkaepäselvyyttä tai erimielisyyttä työehtosopimuksen tulkinnassa. Joskus työntekijälle on annettu lisätehtäviä, mutta sitä ei ole huomioitu palkassa tai työntekijä on siirretty toisiin tehtäviin hänen tahtonsa vastaisesti.
Ensimmäiseksi Teemu lähtee selvittämään, mistä on kyse. Hän tutustuu edustettavan työsopimuksen ja tehtäväkuvan sisältöön, rinnastettaviin tehtäväkuviin ja palkkaukseen, tarkastaa, onko työehtosopimusta rikottu, selvittää sosiaalihuoltolain, viranhaltijanlain ym. lakien ja ohjesääntöjen vaikutusta asiaan.
– Tavoitteena on löytää kohta, jossa on tehty virhe ja johon voi puuttua. Joskus virhe löytyy, joskus taas ollaan harmaalla alueella, johon ei pääse käsiksi, Hyppänen selittää.
Palkanmaksuongelmat työllistäneet
Joskus jo epävirallinen neuvonpito työnantajan edustajan kanssa johtaa edustettavan kannalta myönteiseen ratkaisuun muutaman kuukauden kuluessa. Todetaan epäkohta yhteisesti ja korjataan se.
Mutta jos yhteiseen näkemykseen ei päästä, esittää pääluottamusmies virallisen neuvottelupyynnön. Työnantajan on aloitettava neuvottelu kolmen viikon kuluessa neuvottelupyynnöstä. Prosessit ovat usein hitaita ja lopputulokseen pääseminen voi kestää parikin vuotta.
– Neuvotteleminen käy vaikeaksi, jos ratkaisu näyttää tulevan työnantajalle kalliiksi, Hyppänen toteaa.
Jos paikallisneuvottelussa ei päästä yhteisymmärrykseen, viedään asia keskusneuvotteluihin, jolloin neuvottelijoiksi tulevat Kuntatyönantaja ja neuvottelujärjestö Juko. Viimekädessä ratkaisua voidaan hakea työtuomioistuimesta.
Luottamusmiehen työ vaatii rohkeutta.
Kun Teemu Hyppänen aloitti pääluottamusmiehenä, oli työpöydällä kymmenen neuvottelupyyntöä odottamassa.
– En pelkää tehdä neuvottelupyyntöä, mutta aina on tietysti helpompaa, jos pääsee sopimaan epävirallisen yhteydenoton perusteella.
Viime aikoina palkanmaksun virheellisyydet terveydenhuollon tukipalveluita tuottavassa HUS Asviassa ovat työllistäneet Hyppästä paljon, ja häntä askarruttaa, miten Sarastia-palkkaohjelma toimii ensi vuoden alussa Kerava-Vantaan hyvinvointialueella.
– Onneksi palkanmaksuohjelmasta käyttöön tulee toinen versio kuin Helsingin palkanmaksun kriisiyttänyt versio. Pääluottamusmies ei voi vaikuttaa palkanmaksun teknisiin ongelmiin, mutta aina voi kuitenkin olla jäsenen tukena ja selvittää asioita.
Hyppäseen otetaan yhteyttä myös työhyvinvoinnin ongelmatilanteissa. Ne eivät kuitenkaan kuulu luottamusmiesten tehtäväkenttään, joten luottamusmies opastaa ottamaan yhteyttä työpaikan työsuojeluvaltuutettuun. Luottamusmies voi kuitenkin osallistua kuulemistilaisuuksiin tukihenkilön roolissa.
Ihmisten auttamista ja rinnalla kulkemista
Moni luulee, että luottamusmiehen työ on raskasta ja että luottamusmies saa paljon kritiikkiä osakseen. Hyppänen kokee saavansa enemmän kiitosta.
– Luottamusmiehen työ on ihmisten auttamista ja rinnalla kulkemista. Työ vaatii myös rohkeutta: suu on avattava oikeassa paikassa ja uskallettava kyseenalaistaa muutoksia.
Parhaiten Hyppästä palkitsee se, kun saa hoidettua jonkun yksittäisen henkilön asioita järjestykseen. Edustettava ymmärtää epäonnistumisenkin, kun asiat selvitetään läpinäkyvästi.
– Joskus lait ja järjestelmät ovat sillä lailla aukkoisia, että asiat menevät epäoikeudenmukaisesti, Teemu pahoittelee.
– Myös se palkitsee, kun pystyy vaikuttamaan muutosprosesseihin. Monesti ongelmia pystytään välttämään etukäteen, jos luottamusmies antaa työnantajalle vaihtoehtoisen ratkaisun ehdotettuun muutokseen.
Hyppänen korostaa hyvää yhteistoimintaa työnantajan ja erityisesti muiden neuvottelujärjestöjen pääluottamusmiesten kanssa.
– Olen saanut paljon vertaistukea muiden neuvottelujärjestöjen pääluottamusmiehiltä ja monesti jäsenten asioita on ajettu yhdessä pääluottamusmiesten kanssa.
Haasteita edessä
Tulevien vuosien aikana luottamusmiesten työllä on erityisen suuri merkitys, kun työehtosopimuksen ja siihen sisältyvän viisivuotisen palkkaohjelman paikalliseristä – yli miljardista eurosta – neuvotellaan.
Paikalliseristä neuvotellaan yhdessä muiden neuvottelujärjestöjen pääluottamusmiesten ja työnantajan edustajien kanssa. Kaikki ammattiryhmät eivät saa samansuuruisia korotuksia. Äärimmilleen kärjistettynä joku voi saada viiden vuoden aikana vain yleiskorotuksen verran, kun joku toinen ryhmä saa huomattavan osan paikalliseristä.
– Paljon riippuu siitä, miten hyvin palkankorotustarpeet osataan perustella ja miten hyvin pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet kenttänsä tuntevat, Teemu valaisee.
Teemu Hyppänen vinkkaakin, että ensi keväällä pidettävissä hyvinvointialueiden luottamusmiesvaaleissa kannattaa turvata mahdollisimman monen luottamusmiespaikan saaminen talentialaisille.
Haasteita ei tule puuttumaan, kun palkkaohjelman lisäksi toteutetaan palkkaharmonisointi hyvinvointialueilla.
– Pyrin tuomaan palkkaharmonisointitarpeita ja palkkavääristymiä esille jo tämän syksyn aikana, jotta pääsisimme hyvään alkuun ennen hyvinvointialueen aloittamista, Teemu kertoo.
Hyppänen on huolissaan sosiaalialan ammattilaisten riittävyydestä uusilla hyvinvointialueilla, jollei palkkaukseen ja työoloihin saada nopeasti korjausta. Sosiaalityöntekijäpulan lisäksi pulaa alkaa olla jo sosionomeistakin, joiden saatavuuteen työnantaja aiemmin saattoi luottaa.
– Moni on jo niin kyllästynyt, että yksi vastoinkäyminen – esimerkiksi palkanmaksun virhe – voi laukaista irtisanoutumispäätöksen. Työnantajan tulisi ymmärtää tämä. Esimerkiksi palkkaharmonisoinnin viivästyminen voi kasvattaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia niin, että irtisanoutumiset lisääntyvät, Hyppänen uumoilee.
Kristiina Keskiluoma
