Sosiaaliohjaaja Miia Vottonen on yksi Suomen ensimmäisistä etäperhetyöntekijöistä, ja tuntee olevansa oikeassa paikassa. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Jyväskylässä OmaNanny-chat-palvelua pyörittävä sosionomi Miia Vottonen tuntee olevansa unelmatyössään.
Jyväskylään perustettiin alkuvuodesta kokonainen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus OmaKS. Sosionomi Miia Vottonen huomasi uuden keskuksen etsivän etäperhetyöntekijää chat-palveluunsa ja ajatteli heti, että tässä on hänen paikkansa. Vottonen toimi varhaiskasvatuksen opettajana viisitoista vuotta ja muutamia vuosia apulaisjohtajana päiväkodissa.
– Rakastin työtäni päiväkodissa, ja aivan erityisesti keskusteluja vanhempien kanssa. Kiireistähän se oli, välillä tuntui, etteivät kädet riitä. Nykyisessä työssäni on hyvin aikaa paneutua perheiden tilanteisiin.
Lisäkimmokkeena oli se, että kaksivuotisen esiopetuksen myötä työskentelymahdollisuudet varhaiskasvatuksessa supistuivat, koska Vottosen sosionomitutkinto ei sisältänyt esiopetuspätevyyttä. Suurin syy vaihtaa työpaikkaa johtui kuitenkin halusta tarttua uudenlaisiin haasteisiin.
Varhaiskasvatuksen parissa tehty työ kantaa nyt hedelmää.
– Tunnen lapsen kehityksen ja tiedän, miten erilaisia lapset voivat olla eri-ikäisinä, miten temperamentti ja persoonallisuudenpiirteet voivat vaikuttaa käytökseen. Olen kokeillut varhaiskasvatuksessa lukuisia keinoja lasten erilaisten haasteiden kanssa. Näitä hyväksi koettuja keinoja on helppo nyt jakaa chatissa vanhemmille.
Helposti, oikeaan aikaan ja jonottamatta
Omananny ei korvaa aiempia palveluja, vaan täydentää lapsiperheiden palveluvalikoimaa. Myös työnkuva on uusi.
Tarkoitus on tarjota vanhemmille tukea ja keskustelukumppania helposti, oikeaan aikaan ja jonottamatta, mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Chat-palvelu täydentää lapsiperheiden palveluvalikoimaa.
Asiakkaat pääsevät OmaNannyn juttusille Omaks.fi:n verkkosivujen kautta. Sivuston oikeassa alalaidassa näkyy puhekupla, josta pääsee suoraan chatiin ilmoittamalla nimensä tai nimimerkin. Asiakas vain valitsee palveluksi OmaNannyn.
Ruuhkia ei ole ollut, joten vuoroaan ei ole tarvinnut odottaa muutamaa minuuttia kauempaa. Vottonen ei näe ongelmia palvelun anonyymiydessä – päinvastoin.
– Olen ihmetellyt, miten luontevasti kaikki on sujunut. Jos asiakas niin toivoo, voin avata videoyhteyden tai varata ajan videoyhteydenottoa varten. Toistaiseksi kaikki ovat halunneet olla yhteydessä chatin kautta. Halutessaan voi myös tunnistautua pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Toistaiseksi vain yksi asiakkaista on halunnut tunnistautua.
Vottosen mukaan palvelu on lunastanut paikkansa nimenomaan mahdollisuutena keskustella anonyymisti.
– Moni vanhemmista on sanonut, ettei halua heti puhua ongelmista omalla nimellään. Heistä on ihana, kun palvelussa saa ottaa ensimmäisen askeleen asian hoitamisessa anonyymisti.
Palvelulle on tilausta
Vottonen ei ole huomannut ongelmia asiakkaan kohtaamisessa chatin kautta.
– Olen luonteeltani empaattinen ja välittävä. Minulle on ollut helppoa tuoda se ilmi myös chatin kautta. Kiinnitän paljon huomiota sanavalintoihini, että kieleni on selkeää ja molemmat ymmärtävät asian samoin. Pyrin siihen, että minulla on aikaa juuri niin paljon kuin vanhempi tarvitsee. Nautin kiireettömyydestä itsekin.
Chatit ovatkin kestäneet kahdestakymmenestä minuutista puoleentoista tuntiin.
– Osa vanhemmista on halunnut käydä kaikki asiat läpi, kun on kerran aloittanut.
Vottosella ei ollut kokemusta chat-työskentelystä, mutta aiemmassa työssään päiväkodissa hän oli työpaikan digivastaava. Digitaalisten työkalujen haltuunotto oli hänelle helppoa.
– Tämä työ on alusta saakka tuntunut kivalta. Tunnen, että olen oikeassa paikassa ja että tällaiselle palvelulle oli tilausta. Vanhempien palautteet ovat olleet ihania. Chatit loppuvat monesti vuolaisiin kiittelyihin. Niistä tulee hyvä mieli!
Vanhemmat ottavat yhteyttä OmaNannyyn tavallisissa lapsiperhearjen pulmissa, eikä Vottosella toistaiseksi ole herännyt huolta yhdestäkään asiakkaasta.
– Olemme päässeet hyvään keskusteluyhteyteen ja olen pystynyt tukemaan perheiden positiivista vuorovaikutusta.
Yleisimmät yhteydenottosyyt OmaNanny ‑chatiin liittyvät lasten uniasioihin, tahtoiän haasteisiin, eroperheiden ongelmiin tai parisuhdepulmiin.
– Vanhemmat ovat myös pyytäneet apua lapsen kiukun kohtaamiseen ja rajojen asettamiseen. Pohdimme aina yhdessä, miten lapsen käytökseen voi vaikuttaa myönteisen tunnesuhteen ja kannustavan kasvatuksen avulla. Sitä kautta on paljon helpompi myös asettaa rajoja lapselle.
Vottonen pyrkii kannustamaan myös vanhempia: tästä selvitään, aina voi tulla uudestaan linjoille, jos vinkit eivät toimi. Ehkä tarvitaan myös kivijalkapalvelua.
Palvelua kehitetään vastaamaan tarpeita
Tarvittaessa Vottonen ohjaa asiakkaan perheneuvolaan tai avaa hänelle vaikkapa oppilashuollon palvelujärjestelmää. Palvelunohjausta on työstä noin neljäsosa, valtaosassa tapauksista hän pystyy auttamaan asiakasta heti.
OmaNanny-palvelun piiriin toivotaan asiakkaiksi myös kivijalkaperhetyöhön jonottavat vanhemmat. Näin he pääsevät heti ammattilaisen juttusille.
– Voin käydä varhaiskasvatuksellisia keskusteluja myös niiden vanhempien kanssa, joiden lapset eivät ole varhaiskasvatuksessa tai kerhotoiminnassa.
Moni ei halua puhua ongelmista omalla nimellään.
Valtaosa asiakkaista on varhaiskasvatusikäisten tai alakouluikäisten lasten vanhempia. Kouluikäisten vanhempia pohdituttavat etenkin lasten kaverisuhteet.
OmaNanny-palvelua kehitetään ja muokataan jatkuvasti vastaamaan vanhempien tarpeita. Instragramissa Vottonen jakaa jo tietoiskuja perheille. Lisäksi hän on ollut laatimassa omaks.fi/perheelle ‑sivuston tietopakettia yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Harkinnassa on lisäksi yhteydenottopyyntömahdollisuus.
– Kun chat menee kiinni puoli neljältä ja vanhemmalle tulee illalla sellainen olo, että haluaa keskustella, hän voisi jättää yhteydenottopyynnön. Myös etänä pidettävää vertaistuellista ryhmätoimintaa on pohdittu. Muitakin suunnitelmia on, ja olemme avoimia uusille ehdotuksille.
Keski-Suomen digitaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen etätoimistotiloissa työskentelee muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia, kaksi sosiaaliohjaajaa, mielenterveys- ja päihdehoitaja, ravitsemusterapeutti, psykologi sekä toimintaterapeutti. Miia Vottonen pystyy koko ajan tekemään yhteistyötä heidän kanssaan tai konsultoimaan heitä.
https://omaks.fi/perheelle
Tuija Siljamäki
Matalan kynnyksen chatit
Vaikka koronapandemia toi sosiaalialalle tervetulleen digiloikan, nyt ei saa tuudittautua siihen ajatukseen, että digitalisaatio on valmis ja suoritettu muistuttaa Espoon kaupungilla työskentelevä johtava sosiaalityöntekijä Sonja Soini.
– Ratkaisut mitkä tehtiin koronan aikana, tehtiin koska asiakkaita ei voitu tavata kasvokkain. Nyt meillä on mahdollisuus pohtia digitalisaatiota sosiaalityön tavoitteiden ja asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta, eikä siksi koska viruksen vuoksi on pakko. Ratkaisut voivat olla hyvin erilaisia, Soini kertoo.
Soini on ollut mukana kehittämässä digitaalisia palveluja Pelastakaa Lapset ry:n Digitaalinen sosiaalityö lasten ja nuorten tukena ‑hankkeessa.
Hänen mukaansa sosiaalialalla tarvitaan nyt uudenlaisia työkaluja.
– Toimistolla tapahtuvat palvelut ja kirjeiden tai puheluiden kautta tehtävät yhteydenotot eivät tavoita kaikkia.
Monilla hyvinvointialueilla parhaillaan kehitettäviä chat-palveluja Soini pitää erityisen sopivina sosiaalialalle.
– Olemme pitkään puhuneet matalan kynnyksen palveluista. Chatit ovat tämän päivän matalan kynnyksen palveluita, hän painottaa.
Chatit mahdollistavat anonyymit yhteydenotot.
– Se madaltaa ennestään kynnystä ottaa yhteyttä ja luottamuksen rakentaminen on helpompaa. Sitä kautta voidaan päästään luomaan palvelupolkua eteenpäin, Soini kuvaa.
Kriisichatit ja erilaiset omahoito-ohjelmat voivat toimia asiakkaiden tukena myös virka-ajan ulkopuolella. Soini pitää myös chatbotteja eli virtuaalisia robotteja erinomaisina välineinä tiettyihin tilanteisiin. Tärkeää kuitenkin on, että ne suunnitellaan huolellisesti vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.
–
Väärään aikaan auki oleva chat tai huonosti toimiva chatbot ei auta ketään. Siksi kehittämisessä tulisi olla mukana asiakkaita ja palvelun substanssin tuntevia ammattilaisia.
Hanna-Mari Järvinen
