Kasvokkain työskentely ei palveluiden digitalisoitumisesta huolimatta ole häviämässä mihinkään, muistuttaa Susanna Rautio. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Susanna Raution opinnäytetyö sosiaalityön digitalisoitumisen vaikutuksista on saanut Talentian vuoden 2021 etiikkapalkinnon.
Jyväskyläläisen Susanna Raution palkittu sosiaalityön opinnäyte käsittelee digitalisoituvaa sosiaalityötä ja uusia eettisiä kysymyksiä, joita se tuo mukanaan. Päätöksen voittajasta teki Talentian ammattieettinen lautakunta.
Itä-Suomen yliopistosta valmistunut Rautio työskentelee tällä hetkellä asiantuntijana Ensi- ja turvakotien liiton keskusjärjestössä.
– Tutkielmassani halusin selvittää digitalisaation vaikutusta sosiaalityöhön ja sosiaalityöntekijän arkeen ja asiantuntijuuteen, erityisesti eettiseen osaamiseen, Rautio kertoo.
Millaista osaamista digitalisaatio työntekijältä edellyttää? Millaisia eettisiä kysymyksiä digitalisaatio herättää? Rautio on hakenut tutkimuksessaan vastauksia muun muassa näihin teemoihin.
Samat eettiset periaatteet
Rautio kertoo oivaltaneensa opinnäytettä tehdessään, että digitalisaatio tosiaan muuttaa sosiaalityötä ja asettaa kehittämiselle uusia tarpeita.
– Mutta kaiken työn perustana säilyy osaaminen, johon sosiaalityön arvot ja etiikka kietoutuvat. Keskeistä on pyrkiä auttamaan ihmisiä heidän elinympäristöissään.
Sosiaalityössä on lähdetty rohkeasti kokeilemaan ja ottamaan käyttöön digisosiaalityön ratkaisuja.
– Digitaalisuuden avulla voidaan tavoittaa ja auttaa ihmisiä, joille verkkoapu riittää. Digitaalinen kanava voi toimia yhteydenpitovälineenä tapaamisten välillä.
Työntekijän eettisellä osaamisella on erityistä merkitystä.
Keskeistä kuitenkin on, että verkkoympäristössä noudatetaan samoja eettisiä periaatteita kuin kasvokkaisessa työssä.
– Asiakastyön näkökulmasta eettiset kysymykset liittyvät esimerkiksi erilaisten sähköisten palveluiden saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen, Rautio kertoo.
Osalle asiakkaista sähköiset palvelut madaltavat tuen hakemisen kynnystä. Mutta ne, joilla ei ole tarvittavia taitoja tai välineitä, digitalisaatio voi ajaa marginaaliin.
Olennaisia eettisiä kysymyksiä ovat myös yksityisyydensuojaan ja tietosuojaan sekä asiakasturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Rautio nostaa esiin uuden ilmiön, ammatillisen työn rajojen hämärtymisen sosiaalisessa mediassa. Miten työntekijä esimerkiksi pitää henkilökohtaisen ja työprofiilin erillään? Ja saako asiakkaan tietoja etsiä sosiaalisesta mediasta?
Ajankohtainen aihe
Palkintoraati kiittää Raution tutkielmaa ajankohtaisuudesta. Korona-aika on muuttanut sähköisten palvelujen merkitystä kertaheitolla.
– Digitalisoituneita palveluita ei kuitenkaan ole täysin vielä hyödynnetty sosiaalihuollossa, ja tarjonta vaihtelee. Palvelujen tulisi digitalisoitua ennen kaikkea käyttäjälähtöisiksi ja asiakkaan osallisuutta lisääviksi. Kasvokkainen työskentely ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan häviä, vaan se integroituu yhteen esimerkiksi verkossa tehtävän työn kanssa, Rautio pohtii.
Työtä ohjaavat eettiset ohjeistukset eivät aina tarjoa valmiita, konkreettisia vastauksia uusiin eettisiin ristiriitatilanteisiin.
– Tällöin työntekijän eettisellä osaamisella, tilanteisella harkinnalla ja niin sanotulla eettisyystyöllä on erityistä merkitystä.
Digitaalisuuden avulla voidaan tavoittaa ja auttaa ihmisiä, joille verkkoapu riittää.
Rautio korostaa, että eettinen asiantuntijuus on tärkeä sosiaalityön osaamisalue.
– Se edellyttää ajantasaista tietotaitoa digitalisaatiosta ja sen mukanaan tuomista ilmiöistä ja vaikutuksista asiakkaiden arkeen ja elämään, käytännön digitaitoja ja erilaisten riskien hallintaa. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpito ovat keskeisiä. Työyhteisön ja koko alan yhteinen keskustelu ja hyvät käytännöt ovat myös tärkeitä.
Uusia mahdollisuuksia
Palkinnon myöntäneen Talentian ammattieettisen lautakunnan mukaan Raution ajankohtainen tutkielma avaa paljon mahdollisuuksia sosiaalityölle.
– Sen tulokset ovat kiinnostavia sekä laajalti sovellettavissa tämän päivän sosiaalityöhön, jossa digitalisaatio näyttelee kasvavaa roolia. Sosiaalialan kenttä tarvitsee juuri nyt digitalisaation haittojen ja hyötyjen punnintaa, toteaa Talentian erityisasiantuntija ja ammattieettisen lautakunnan sihteeri Heidi Pekkarinen.
Palkintoraadista Raution tutkimuksen näkökulma on tuore ja oivaltava, sillä digitalisaation ja eettisyyden suhdetta on käsitelty toistaiseksi suomalaisessa sosiaalialan tutkimuksessa melko vähän.
Talentian ammattieettinen lautakunta palkitsee vuosittain yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta valmistuneen sosiaalialan opinnäytetyön, jonka tekijä on käsitellyt aihettaan ammattieettisellä tavalla.
Digitalisaatio sosiaalityössä
Hyötyjä
Tavoittaa muuten vaikeasti tavoitettavia henkilöitä. Matala kynnys yhteydenpitoon. Viestintä monipuolista. Tiedosta tulee jaetumpaa. Joustavat palvelut. Osallisuus lisääntyy.
Haasteita
Kaikki asiakkaat eivät osaa käyttää tai heillä ei ole tarvittavia välineitä. Työntekijän hallittava teknologiaa ja tunnettava lainsäädäntöä. Digitalisaatio ei sovellu kaikkiin tilanteisiin. Vuorovaikutus erilaista verkon välityksellä kuin kasvokkain. Digitalisaation riskit tunnistettava ja oltava keinot niiden hallintaan.
Eettisiä kysymyksiä
Digipalvelujen saavutettavuus sekä soveltuvuus asiakkaalle ja sosiaalityöhön. Yksityisyyden suoja huomioitava. Ammatillisuus ja sen rajat muistettava (esim. asiakkaan kaveripyynnöt). Dokumentoinnin käytännöt. Digitalisaation haitalliset ilmiöt, kuten verkkohäirintä ja väärinkäytökset.
