Työntekijöiden on hyvä tunnistaa ikääntyneiden päihde- ja mielenterveysongelmat ja ottaa ne rohkeasti puheeksi, toteaa senioripalveluita kehittävä Maarit Ajalin. Kuva: Jyrki Komulainen
Helsinki kehittää Tulevaisuuden sote-keskus ‑hankkeessa ikäerityisiä päihde- ja mielenterveyspalveluita. Hallinnollisesti palvelut rakennetaan senioripalveluiden sisälle, jotta asiakkaat voivat tavoittaa ne helposti seniorikeskuksista.
Kehitteillä on palvelukokonaisuus, johon sisältyy vertaistukiryhmiä, yksilöllistä kotiin tuotavaa tai seniorikeskuksessa tapahtuvaa ryhmämuotoista sosiaalista kuntoutusta ikääntyneille, joilla on päihde- ja/tai mielenterveysongelmia.
Sosionomi (YAMK) Maarit Ajalin työskentelee vuonna 2021 alkaneessa kolmevuotisessa hankkeessa projektiasiantuntijana.
– Olen tottunut itsenäiseen työskentelyyn ja arvostan sitä, että esihenkilöni luottaa meihin ja antaa kehittää työtä.
Maarit Ajalin on ensimmäiseltä koulutukseltaan tradenomi. Pankin asiakasneuvojana hän kyllästyi myymään luottokortteja ikääntyneille asiakkaille.
– Vanhojen ihmisten kohtaaminen tuntui mieluisalta, mutta työlle oli tarve saada merkityksellinen sisältö.
Vertaistuki on taloudellista ja tehokasta.
Ajalin kouluttautui sosionomiksi ja aloitti työn Roihuvuoren seniorikeskuksessa Itä-Helsingissä. Siellä hänen mielessään alkoi itää idea vertaistukiryhmistä. Hän kokosi tukiryhmiä ikäihmisille, joilla oli päihdeongelmaa tai alakuloisuutta sekä vaikeutta löytää elämään merkityksellistä tekemistä.
– Vertaistukiryhmä on taloudellinen ja tehokas keino. Ryhmissä tavoitetaan kerralla 8–12 ihmistä. Jos sama määrä käyttäisi yksittäispalveluita, olisivat sote-keskukset äkkiä tukossa. Lisäksi vertaisilta saatu palaute ja neuvot koetaan usein todempina kuin varsinkaan nuoren ammattilaisen neuvot.
Jo pilottiryhmän jälkeen Maarit Ajalin toivoi, että voisi levittää työmallin koko kaupunkiin ja saada sen vakiintuneeksi työtavaksi. Nyt tuo toive on toteutumassa.
Ohjaajien koulutus tärkeää
Maarit Ajalin haastatteli sekä asiakkaita että sote-keskusten ammattilaisia heidän kokemistaan tarpeista. Helsingin seniorikeskusten ensimmäiset vertaistukiryhmät aloittivat viime syksynä. Ryhmiä luotiin neljään tarpeeseen: päihdekäytöstään huolestuneille, päihteidenkäyttäjien läheisille, alakuloisille ja läheisen menetyksen kokeneille.
Asiakkaat ohjautuivat ryhmiin lääkärin vastaanotolta, sosiaalialan ammattilaisten ohjaamina tai suoraan omasta aloitteestaan. Ennen ryhmän aloitusta ohjaajat tapaavat jokaisen osallistujan.
– On hyvä tutustua puolin ja toisin ja tarkistaa, että asiakas hyötyy palvelusta. Että esimerkiksi kognitiiviset taidot riittävät työskentelyyn ryhmässä, Ajalin kertoo.
Ryhmät tapaavat kerran viikossa yhteensä 8–14 kertaa. Ryhmässä on aina kaksi ohjaajaa. Ryhmillä on strukturoitu ohjelma, johon kuuluu teema-alustuksia, kotitehtäviä ja keskustelua. Perustana käytetään kognitiivisia menetelmiä.
– Ei ole kyse sen ihmeellisemmästä kuin oman muutosvalmiuden miettimisestä, tunteiden vaikutuksen tutkimisesta omassa toiminnassa tai rentoutumiskeinojen opettelusta. Myös ravinnosta, unesta, liikunnasta ja mielekkäästä tekemisestä puhutaan.
Ohjaajien koulutus on tärkeä osa kehittämishanketta. Ohjaajien tueksi on tuotettu käsikirjat, jotka ovat kaikkien saatavilla Innokylässä.
Käsikirjassa käydään läpi ryhmän perustaminen, miten ryhmäläisiä huomioidaan, millaiset tilat tarvitaan, ryhmänryhmätapaamisen aloittaminen ja lopettaminen, ryhmäkertojen teemat ja palautteen kerääminen. Liitteenä on myös ryhmien kotitehtävät.
– Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella on hyvät valmiudet ohjata vertaistukiryhmää, vaikkei olisikaan erikoistunut päihde- tai mielenterveystyöhön, Ajalin vakuuttaa.
Historiantajusta on hyötyä
Ikäerityisyys on Ajalinin ajattelussa tärkeällä sijalla. Ikääntyneet tarvitsevat omia palveluitaan, joissa otetaan huomioon pitkä elämänkokemus ja elämäntilanne. Historiantajuista on hyötyä.
– Auttaa, jos osaa ajatella, millaisessa maailmassa ihminen on elämänsä elänyt. Miten sota-aika tai vaikkapa keskioluen vapautuminen on vaikuttanut.
Ikääntyneet pystyvät myös tukemaan toisiaan paremmin omissa ryhmissään. Palaute jo toteutuneista ryhmistä on ollut rohkaiseva. Ryhmäläiset ovat olleet hyvin sitoutuneita osallistumaan ja GDS-15 masennuspisteet laskivat lähes kaikilla osallistujilla.
Ajalin toivoo, että resurssit riittävät myös palvelukonseptin muihin palveluihin, sosiaalisiin kuntoutuksiin Tsemppiin ja Puhtiin.
Ikääntyneiden alkoholin käyttö huolettaa
Kaksi ryhmistä liittyy alkoholiin. Ajalinin mielestä näille ryhmille on yhteiskunnallinen tilaus, sillä Helsingin kaupungin tuoreessa hyvinvointiselvityksessä paljastui, että 64–79-vuotiaiden ryhmässä alkoholin liikakulutus on suurempaa kuin muissa ikäryhmissä.
Ryhmäläiset ovat hyvin sitoutuneita osallistumaan.
Tätä tietoa selittää se, että fysiologisista syistä ikääntyneiden alkoholin kulutuksen riskirajat ovat alhaisemmat kuin keski-ikäisillä: jo 7 alkoholiannosta viikossa on riskirajalla.
Moni ei tunnista fysiologisia muutoksia eikä muuta alkoholinkäyttötottumuksiaan niiden mukaisiksi. Alkoholin kulutus saattaa jopa kasvaa, jos ei ole mielekästä tekemistä.
Maarit Ajalin onkin huolestunut ikääntyneiden alkoholihaitoista ja toivoo, että kaikki sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset osaisivat tunnistaa ongelman ja ottaa sen reippaasti puheeksi asiakkaan kanssa.
– Pienellä oikea-aikaisella ammattilaisen interventiolla on suuri ennaltaehkäisevä vaikutus.
Kolmen palvelun kokonaisuus
Vertaistukiryhmät
- Vire (12 tapaamista): Alakuloisille ja masennusoireista kärsiville ikääntyneille.
- Kööri (14 tapaamista): Ikääntyneille, jotka haluavat muutosta päihteidenkäyttöönsä
- Peesi (12 tapaamista): Ikääntyneille, joiden läheisellä on päihdeongelma. Painotus omassa hyvinvoinnissa. Myönteisten asioiden löytäminen, vaikka läheisellä on päihdesairaus.
- Toivo (8 tapaamista): Läheisensä menettäneille ikääntyneille. Merkityksellisyyden löytäminen elämäänsä vaikeassa tilanteessa.
- Tsemppi: Asiakkaan tarpeista lähtevä yksilöllisesti räätälöity, kotiin tuotava, korkeintaan kuuden kuukauden sosiaalisen kuntoutuksen jakso, jossa asiakas asettaa itse kuntoutuksen tavoitteet ja keinot. Asiakas saa tukea mm. elämänsisällön löytämiseen ja arjen rutiineihin.
- Puhti: Neljän viikon ympärivuorokautinen sosiaalisen kuntoutuksen jakso seniorikeskuksessa. Ryhmämuotoinen Puhti on yhdistelmä vertaistuesta ja yksilöllisestä kuntoutuksesta.
Kristiina Koskiluoma
