Kielivertailutyökalu sisältää pelejä, leikkejä, loruja ja satuja, joiden avulla suomen kieltä voi harjoitella päiväkodissa arkisten toimien ohessa. Kuvitus: Jane Peltoniemi
Fonetiikan perusteita sisältävässä uudessa työvälineessä suomen kieltä opetellaan päiväkodeissa leikkien, lorujen ja pelien avulla.
Turun yliopisto on tarjonnut jo useamman vuoden ajan täydennyskoulutusta kieli- ja kulttuuritietoisesta varhaiskasvatuksesta.
Se on myös tuottanut varhaiskasvatuksen asiantuntijoille materiaaleja ja työkaluja monikielisten lasten suomen kielen oppimisen tukemiseen.
Nyt valmistumassa on uusi työväline, joka hyödyntää fonetiikan perusteita kielen oppimisessa aivan uudenlaisella tavalla. Mukana kehitystyössä on ollut yliopiston työntekijöiden lisäksi suuri joukko opiskelijoita, puheterapeutteja, psykologeja, suomen kielen asiantuntijoita ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Fonetiikan asiantuntijuuden projektiin on tuonut professori Maija S. Peltola ja yliopisto-opettaja Kimmo U. Peltola.
– Tässä projektissa on pystytty yhdistämään mahtavalla tavalla tiedepohja kentän ihmisten asiantuntijuuteen. Vuoropuhelu on onnistunut loistavasti, kertoo hankkeen koordinaattori Maria Tyrer Turun yliopistosta.
Hanketta rahoittaa opetushallitus, ja työväline on valmistumassa tämän vuoden aikana. Työväline tulee kaikkien vapaaseen käyttöön.
– Materiaali tulee verkkoon, ja se sisältää päiväkodissa käytettävien pelien, lorujen ja leikkien lisäksi perustietoa fonetiikasta, asiantuntijavideoita ja sekä tietopankin siitä, miten fonetiikkaa voidaan varhaiskasvatuksessa hyödyntää, Tyrer kertoo.
Merkityksellisten äänteiden erottaminen tärkeää
Työvälineessä on yksinkertaisimmillaan kyse monipuolisen kielimaailman ymmärtämisestä, kertoo fonetiikan professori Maija S. Peltola Turun yliopistosta.
– Ihminen kuulee puheesta vain ja ainoastaan sen, mitä hänen oman äidinkielensä sabluuna pystyy vastaanottamaan. Eli sama asia voidaan kuulla ihan eri tavoin riippuen siitä, minkä kielen korvilla sitä kuuntelee, Peltola selittää.
Diagrammi havainnollistaa miten eri kielten äänet muodostetaan suussa. Diagrammissa suun etuosa on vasemmalla, ja takaosa oikealla. Grafiikka: Aino Huhtaniemi
Jos ihmisen omassa äidinkielessä on esimerkiksi eri määrä vokaaleja kuin suomen kielessä, on niiden erottaminen vaikeaa. Hankaluuksia tuottavat myös eri kielten erilaiset r‑äänteet tai jos kielessä on useampia s‑äänteitä kuten venäjän kielessä.
– Esimerkiksi arabian kielessä vokaaleja on vain kolme, kun taas suomen kielessä niitä on kahdeksan. Arabiaa äidinkielenään puhuvan korva ei erota kuin ne kolme äännettä, Peltoa havainnollistaa.
Sanavaraston kehittyminen lapsella on riippuvainen siitä, kuinka hyvin hän pystyy erottelemaan merkityksellisiä äänteitä toisistaan, Peltola kertoo.
– Jos lapsi ei kuule eroja esimerkiksi lyhyen ja pitkän vokaalin välillä kuten sanoissa tuli ja tuuli, ei hän pysty kasvattamaan sanavarastoaan. Ja se korreloi suoraan siihen, miten kielitaito edistyy.
Sama ongelma on niillä lapsilla, jotka puhuvat niin sanottuja sävelkieliä. Sävelkielissä saman sanan merkitys muuttuu, kun sävelkorkeutta joko lasketaan tai nostetaan.
– Esimerkiksi mandariinikiina ja osin jopa ruotsin kieli ovat sävelkieliä. Sama sana voi tarkoittaa vaikkapa kalaa tai kottikärryä riippuen siitä nostaako vai laskeeko sävelkorkeutta.
Suomen kielessä sen sijaan äänen korkeutta käytetään lähinnä siihen, että tulee kuulluksi.
– Lapselle, joka tulee maasta, jossa sävelkorkeudella on merkitystä, voi olla hyvin hämmentävää, kun muut lapset käyttävät kaikkia äänen korkeuksia vapaasti. Joka kerta kun sama sana sanotaan eri äänen korkeudella, lapsi luulee, että sillä on eri merkitys, Peltola kertoo.
Jokaisesta pitäisi tulla pieni foneetikko.
Peltola sanoo, että usein ajatellaan, että ääntämisellä ei ole niin suurta merkitystä vieraan kielen oppimisessa, kunhan ihminen tulee ymmärretyksi.
– Ilman tietyn tason foneettista osaamista, kieltä ei kuitenkaan ole mahdollista oppia riittävästi, Peltola painottaa, ja sanoo, että fonetiikka on avain kielen oppimisen lukkoon.
Suomen kielen vaikeimpina kohtina Peltola pitää kestoeroja ja ä‑, ö- ja y‑äänteitä.
Juuri näihin vaikeuksiin KiVe-hankkeessa eli kielten vertailu kielitietoisen pedagogiikan tukena varhaiskasvatuksessa kehitetty työkalu voi auttaa.
Kuvassa vertailtavina kielinä on suomi ja somali. Kuvasta näkee kootusti mitä yhteistä ja erilaista kielissä on. Työvälineessä painotetaan äänteellisiä piirteitä. Kielivertailut pohjautuvat suurelta osin tunne kieli — Matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen ‑teokseen (Honko & Mustonen, 2018) sekä tunne kieli ‑verkkomateriaaliin (Honko, Mustonen & Suur-Askola, 2021). Grafiikka: Aino Huhtaniemi.
Nimensä mukaisesti se perustuu kahden kielen vertailuun.
– Työkalun avulla voi verrata kahden kielen, esimerkiksi suomen ja somalian kielen foneettisia karttoja. Niiden avulla voi katsoa millä tavalla ne eroavat, ja mitkä ovat hankalimmat vaiheet suomen kielen oppimisen kannalta. Se ohjaa myös, mihin asioihin tietyn kielisten lasten kanssa pitää kiinnittää enemmän huomiota, Peltola selittää.
Vaikeita asioita opetellaan materiaalista löytyvien pelien ja leikkien avulla, jotka on kehitetty erityisesti varhaiskasvatuksen arkeen sopiviksi.
– Oppiminen tulee leikkien avulla luonnostaan. Eikä siitä mitään haittaa ole, että esimerkiksi suomenkieliset lapset leikkivät samoja leikkejä, Peltola kertoo.
Kyse yksinkertaisesta asiasta
Kielivertailusta voi olla hyötyä myös lapsen puheen kehitystä arvioitaessa.
– Kun ymmärretään, että mitkä äänteet ovat esimerkiksi vietnaminkielisille lapsille erityisen vaikeita, ei lapsen puheenkehityksestä tarvitse olla huolissaan, eikä häntä tarvitse välttämättä ohjata heti puheterapiaan. On vain luonnollista, että hänen kielitaustallaan tiettyjen äänteiden oppiminen kestää, Peltola havainnollistaa.
Sama asia kuullaan eri tavalla eri korvilla.
Vaikka foneettiset kartat kuulostavat hyvin tieteellisiltä, ei niitä Peltolan mukaan kannata pelätä. Kyse on Peltolan mukaansa hyvin yksinkertaisesta asiasta, joka voi auttaa lapsia merkittävästi.
– Jokaisesta pitäisi tulla pieni foneetikko. Se on minun elämäni päämäärä, hän nauraa.
Päiväkodin arjessa asialla on suuri merkitys. Pienelle lapselle on hyvin hämmentävää, jos hän ei esimerkiksi ymmärrä mitä eroa on, kun hänelle sanotaan, että ”tule tänne” tai, että ”ulkona tuulee”.
Sopii päiväkodin arkeen
Samaa mieltä on sosionomitaustainen varhaiskasvatuksen opettaja Irene Altundas. Hänellä on pitkä kokemus monikielisten lasten ryhmistä, ja hän on toiminut kieli- ja kulttuuriopettajana Espoossa yli 10 vuoden ajan.
– Silloin kun lapsi ei vielä osaa suomen kieltä hyvin, on kommunikointi ja siinä tukeminen haastavaa. Pohdin paljon myös, että kuinka me näissä tilanteissa pystymme saamaan lapselle kokemuksen osallisuudesta. Ja kuinka lapsi ilman yhteistä kielitaitoa pystyy tuomaan esille, kuka hän on, Altundas kertoo.
Altundas on ollut mukana muiden täydennyskoulutusopiskelijoiden kanssa kehittämässä kielivertailu-työkalua. Hänestä työkalu sopii loistavasti juuri päiväkodin arkeen.
– Materiaalipaketin lorut ja leikit sopivat kaikenlaisiin tilanteisiin. Niitä voi käyttää vaikka piireissä, tai ulkona.
Kielivertailutyökalun kehittämisessä mukana olo on helpottanut Altundasia myös ymmärtämään lasten vaikeuksia.
– Kun olen oivaltanut, että minun pitää vieraan kielen äänteitä opetellessani oppia kielelle ihan uusi rata toimia suussa, on sen välittäminen lapsillekin helpompaa, hän kertoo.
Varhaiskasvatusta yli 100 kielellä
Vuoden 2020 lopussa Suomessa asui 35 834 10 kk–6‑vuotiasta lasta, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Opetushallituksen tilastojen mukaan varhaiskasvatuksen piirissä on lapsia 108 kielellä. Esimerkiksi Espoon varhaiskasvatuksessa puhutaan yli 80 kieltä. Oulussa kieliä on 46, ja Uudenkaupungin päiväkodeissa lähes 40. Jyväskylässä kieliä on 61.
Osallistu työvälineen testaamiseen!
Kielivertailutyövälinettä koekäytetään päiväkodeissa keväällä 2022. Koekäyttöön ilmoittautuneet saavat työvälineen ja sen harjoitukset käyttöönsä. Koekäyttöjakson jälkeen he pääsevät antamaan palautetta työvälineen toimivuudesta käytännön työssä sähköisen kyselyn kautta. Työväline muokataan lopulliseen muotoon käyttäjäkokemusten perusteella. Työväline julkaistaan valtakunnalliseen käyttöön syksyllä 2022. Ilmoittaudu mukaan koekäyttäjäksi osoitteessa: www.utu.fi/kieku
