Autistinen nuori itsenäistyy, kun hän oppii kommunikoimaan ympäristönsä kanssa

Rantakylän kaupunginosan sydämessä Joensuussa toimii nuorten Nupa-päivätoimintakeskus, joka oli yksi vuoden 2017 sosiaalialan asian tuntijapäivien Hyvä käytäntö ‑palkintofinalisteista. Nupan asiakkaat ovat pääasiassa autistisia nuoria, joilla voi olla kehitysvamman lisäksi jokin liikuntarajoite- tai aistivamma ja jotka tarvitsevat peruskoulusta päästyään erityistä tukea elämäänsä.

Nupa-toiminnan tavoitteena on, että nuori oppii pois haastavasta käytöksestä ja saa valmiuksia kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen.

– Tarkoitus on löytää nuorille Nupan jälkeen heidän tarpeitaan vastaava päivätoimintapaikka, kertoo palveluesimies Tuula Malinen.

Nuori käy päivätoimintakeskuksessa korkeintaan kaksi vuotta. Tänä aikana hänelle järjestetään mahdollisuuksia tutustua erilaisiin asumisvaihtoehtoihin ja työkokeilupaikkoihin. Lisäksi nuorelle suunnitellaan jatkopolku, joka voi olla työ- tai päivätoimintaa tai mahdollisesti jokin opiskelupaikka.

Jos nuori löytää itselleen mieluisan opiskelupaikan, hän voi koulutuskokeilun kautta päästä tutustumaan siihen viideksi päiväksi oman ohjaajansa kanssa. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on tukea nuoren itsenäistymistä. Yhteistyössä nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa etsitään nuorelle sopiva ja tarkoituksenmukainen asumisvaihtoehto.

– Kun haastava käytös vähenee ja vuorovaikutustaidot lisääntyvät, laajenee nuoren elämänpiiri. Nuoria tuetaan osallisuuteen ja normaalipalveluiden, kuten kauppojen, kahviloiden ja harrastuspaikkojen käyttöön, joita on ihan tässä päiväkeskuksenkin ympärillä, Malinen kertoo.

Yhteistyö vanhempien kanssa tärkeää

Ensimmäinen Nupa-yksikkö perustettiin Joensuuhun vuonna 2014. Nyt yksikköjä on kolme, joista Joensuussa toimii Nupa-ykkönen ja kolmonen, ja 50 kilometrin päässä liitoskunnassa Uimaharjulla pari vuotta sitten perustettu Nupa-kakkonen. Joensuun yksiköissä on yhteensä yhdeksän asiakasta ja Uimaharjulla kolme. Jokaisella nuorella on oma ohjaaja.

Nupa-kolmosessa työskentelevä sosiaaliohjaaja Tarja Huotari kertoo, että Nupan tiloja voidaan muokata asiakkaan tarpeiden mukaan.

– Täällä on esimerkiksi riittävästi tiloja, joissa nuorelle voidaan järjestää kahdenkeskisiä tuokioita ohjaajan kanssa tai mahdollisuus hetkelliseen yksinoloon, jos isommassa ryhmässä oleminen rasittaa. Yleensä haastavilta tilanteilta vältytään ennakoimalla nuoren mielialoja.

Paras keino välttyä haastavilta tilanteilta on se, että ohjaa ja tukee nuoren vuorovaikutustaitoja, ennakoi tilanteita ja saa nuoren luottamuksen.

− Viestitämme niistä muun muassa väri merkeillä: vihreä tarkoittaa, että tilanne on normaali, keltainen varoittaa tilanteen kärjistymisestä ja punaisella lähdetään rauhoittumaan.

Huotari korostaa, että kaikkein paras keino välttyä haastavilta tilanteilta on se, että ohjaa ja tukee nuoren vuorovaikutustaitoja, ennakoi tilanteita ja saa nuoren luottamuksen. Jos nuori ei pysty ilmaisemaan itseään puhumalla, hänelle opetetaan itsensä ilmaisua erilaisin menetelmin, esimerkiksi tukiviittomin, selkokielellä tai kuvakorttien avulla.

– Vuorovaikutustaitoja opittuaan moni nuori osaa hallita ja käsitellä tunteitaan paremmin. On tärkeää, että nuori oppii olemaan oman ohjaajansa lisäksi muidenkin kanssa, Huotari lisää.

Myös perheen kanssa tehtävä työ on tärkeää. Vanhempien kanssa laaditaan nuorelle Nupan ajaksi tavoitteet, ja heidän kanssaan seurataan, kuinka niissä on edetty ja miten muutos on näkynyt kotona. Palvelusuunnitelmat kirjataan tavoitekeskustelujen perusteella.

Ohjaajien erityinen tehtävä on tukea vanhempien luota pois muuttavia nuoria. Irtautuminen voi Huotarin mukaan olla erityisen vaikeaa vanhemmille, joita ohjaajat tukevat myös.

– Kun käymme nuorten kanssa tutustumassa asumisyksiköihin, kannustamme vanhempiakin menemään katsomaan niitä, jotta irtaantuminen olisi helpompaa.

Itsetuntemus lisääntyy

Uimaharjun Nupa on toiminut parisen vuotta. Tällä hetkellä nuoria on täällä kolme, joista yksi käy toimintakeskuksessa tekemässä puutöitä ja kaksi työharjoittelussa paikallisessa kaupassa. Ohjaaja Netta Ritoranta kertoo, että ennen Nupaan tuloa toinen kaupassa työskentelevistä nuorista ei voinut mennä äidin kanssa kauppaan käyttäytymisensä vuoksi. Kun Nupassa nuoren kanssa alettiin harjoitella käyttäytymistä ja kaupassa asiointia, alkoi kauppaostosten teko sujua hienosti: nuori keräsi ostoskärryyn tarvittavat tavarat, purki ne hihnalle ja pakkasi kassiin.

– Nyt kyseinen nuori työskentelee kaupassa kerran viikossa täyttelemässä hyllyjä.

Myös vanhempia voidaan ohjata tukemaan nuorta toimimaan kotona. Koska usein nuori ei ymmärrä puhuttuja ohjeita, voidaan esimerkiksi kuvilla esittää toiminnan eteneminen. Ritorannan mukaan jokaista nuorta autetaan löytämään oma kommunikointitapansa. Kommunikaatiomenetelmien opettelemista edellytetään kaikilta ohjaajilta.

Haastava käyttäytyminen vähenee, kun nuori tulee ymmärretyksi. Nuoret kehittyvät niissä kommunikointitavoissa, joita he ovat oppineet käyttämään.

Nupaan ovat päässeet kaikki halukkaat, ja resursseja on saatu lisää sitä mukaa, kun uusia ryhmiä on tarvinnut perustaa.

– Jos nuori esimerkiksi näytti yhden kuvan tai sanoi yhden sanan tänne tullessaan, hän saattaa nyt tuottaa jopa kolmisanaisen lauseen, Netta Ritoranta kertoo.

Myös luovat menetelmät ovat Nupa-ykkösen sosiaaliohjaajan Niina Laineen mukaan tärkeitä nuorten opetuksessa, sillä niillä voidaan harjoitella itsetuntemusta ja tunneilmaisua.

– Kerran viikossa pidettävässä minä-ryhmässä opetellaan tunneilmaisua esimerkiksi kuuntelemalla erilaisia musiikkityylejä, ja nuoret kertovat kuvien avulla, millaisen tunteen musiikki herättää.

Itseilmaisua harjoitellaan kertomalla kuvien avulla muun muassa omista unelmista. Kun nuoret saivat tehtäväkseen kertoa, millaisesta kodista he haaveilevat, yksi nuorista etsi kuvan järven rannalla olevasta punaisesta mökistä, jonka pihalla kasvoi omenapuu ja hääri nainen.

Eräs nuorista oli erittäin kiinnostunut armeijasta, ja hän pääsi kerran kehitysvammaisille järjestetylle maanpuolustusleirille, jossa yövyttiin teltassa.

– Se nosti kovasti hänen itsetuntoaan, Laine kertoo.

Kannustus kannattaa

Nupassa on löydettävä kullekin nuorelle soveltuva työskentely- ja vuorovaikutusmenetelmä, ja jos sopivaa ei ole saatavana, jää ohjaajan tehtäväksi etsiä tietoa ja kehitellä sellainen.

Niina Laineen mielestä Nupassa työskenteleminen on antoisaa, koska työote on niin myönteinen ja kannustava. Jos nuori esimerkiksi menettää malttinsa, siitä ei aiheudu seuraamuksia, vaan hänelle annetaan mahdollisuus koota itsensä ilman, että hän menettää mitään.

– Täällä keskitytään nuoren taitojen kehittämiseen ja luotetaan hänen oppimiskykyynsä, Laine painottaa.

Tähän mennessä Nupassa on ollut viisitoista asiakasta, ja he ovat olleet iältään 17−20 vuotta. Heistä kolme on löytänyt Nupan aikana jatkopaikan, kaksi on muuttanut pois kotoa Nupassa oloaikana ja seitsemälle etsitään parhaillaan itsenäisen asumisen yksikköä.

Palveluesimies Tuula Malinen iloitsee, että Nupaan ovat päässeet kaikki halukkaat, ja resursseja on saatu lisää sitä mukaa, kun uusia ryhmiä on tarvinnut perustaa. Malinen itse on ollut mukana perustamassa kaikkia yksikköjä.

– Olen ylpeä, että olen saanut niihin kaikkiin niin motivoituneen ja osaavan henkilöstön, joka haluaa koko ajan kehittää ammattitaitoaan uusien vaatimusten mukaan.

Malisen mukaan nyt on suunnitteilla myös uudenlainen autististen ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten päivätoiminta, jonka perustamisesta on tehty esitys Siun soten johdolle.

– Suuret päivätoimintaryhmät eivät vastaa Nupa-nuorten tarpeita, ja siksi heille tulisi järjestää päivätoimintaa pienryhmissä.

Iita Kettunen