Asumisohjaaja on vammaisen ihmisen luottohenkilö

‒ Vammaispuolella asiakkaiden kanssa on mahdollisuus viettää pidempiä hetkiä kuin esimerkiksi ­­­­vanhuspalveluissa. Tutustuminen ajan kanssa on tärkeää, jotta luottamuksellinen suhde voi kehittyä, kertoo Kim Halme. Kuva: Jyrki Komulainen

Sosionomi (AMK) Kim Halme kertoo, ettei työ vammaisalalla ollut heti opintojen alussa hänen ykkössuosikkinsa uravalinnaksi.

Kolme vuotta valmistumisen jälkeen hän kokee, että on omalla paikallaan. Varsinkin nyt, kun hän on saanut työskennellä asumisohjaajan tehtävässä. Työpaikka on Vantaan Koivukylässä tuetun asumisen palveluissa.

‒ Teen sijaisuutta, mutta toivon, että voin jatkaa näissä hommissa, ja saan tehdä koulutustani vastaavaa työtä. Minulla on vakituinen paikka asumisyksikön ohjaajana, mutta se tehtävä vastaa lähihoitajan työtä, sanoo Kim Halme.

Työn imua vahvistavat mukava ja elämään aidon valoisasti suhtautuva asiakaskunta sekä kympin arvoinen työyhteisö.

‒ Työurallaan alkuvaiheessa olevalle työntekijälle tällainen työilmapiiri ja ‑yhteisö on tärkeää. Opinnot antavat pohjan, mutta hyvässä työpaikassa oppii työn – etenkin, jos perehdytys hoidetaan niin mallikkaasti kuin se kohdallani toteutettiin. Täällä idän tiimissä meitä on viisi ohjaajaa.

Pieni asiakasmäärä on laadukkaan työn edellytys

Kim Halmeella on seitsemäntoista asiakasta. Päivän mittaan hän tapaa heistä yleensä 2‒4. Suuri osa asiakkaista asuu samassa talossa, jossa asumisohjaajien toimistotilat sijaitsevat.

‒ Vammaispuolella asiakkaiden kanssa on mahdollisuus viettää pidempiä hetkiä kuin esimerkiksi vanhuspalveluissa. Tutustuminen ajan kanssa on tärkeää, jotta luottamuksellinen suhde voi kehittyä.

‒ Asiakassuhteet ovat syvällisiä, ja asumisohjaajat ovat luottohenkilöitä ja usein tärkeimpiä ihmiskontakteja vammaisten ihmisten elämässä. Muutoin he olisivat melko yksin. Meille kerrotaan hyvin henkilökohtaisia asioita.

Tavoitteena omannäköinen elämä

Toimimme vammaisen asiakkaan tuen tarpeen mukaan, jotta mahdollisimman itsenäinen ja omannäköinen elämä toteutuisi. Asiakkaiden tavataan heidän kodeissaan, mutta pääosa työstä tapahtuu kodin ulkopuolella.

‒ Toisinaan asumisohjaajaa tarvitaan muutamia kymmeniä minuutteja: kysellään kuulumisia tai ohjataan jossain kodin askareessa tai tehdään niitä. Toisinaan aikaa käytetään useita tunteja, kun olemme kaupungilla asioita hoitamassa tai virkistäytymässä esimerkiksi pelaamassa biljardia tai keilaamassa, kertoo Halme.

Iso osa työtäni on toiminta edunvalvojien kanssa, jotka hoitavat asiakkaideni raha-asioita.

‒ Lähes puolet asiakkaistani käy palkkatyössä ja pärjäävät siinä hyvin. Tämä on hienoa, sillä tilaisuus tehdä palkkatyötä on kuitenkin kehitysvammapuolella vielä harvinaista.

Helena Jaakkola

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *