3X10D on elämäntilannemittari, joka pohjaa tieteelliseen tutkimukseen ihmisten hyvinvoinnin mittaamisesta. Arvioitavana on 10 hyvinvoinnin osa-aluetta: itsetunto, terveydentila, resilienssi, ystävyyssuhteet, perhe, pärjääminen, talous, asuminen, elämään tyytyväisyys ja vahvuudet. Kuva: Eesu Lehtola
Siilinjärven perhetyössä hyödynnetään 3X10D-mittaria, joka saa asiakkaan pohtimaan omaa elämäänsä ja sen muutostarpeita. Tutkimukseen pohjautuva työkalu on kattava, mutta samalla lyhyt ja ytimekäs.
Siilinjärven perhetyössä on käytetty 3X10D-elämäntilannemittaria noin vuoden verran. Mittarilla arvioidaan eri-ikäisten lasten ja perheiden arkea 10 elämänalueella. Lisäksi laaditaan tulevaisuussuunnitelma keskeisten elämänalueiden parantamiseksi.
– Kokeilimme mittaria, ja se tuntui toimivalta. Se on nyt meillä yksi perustyössä käytettävistä työkaluista, perhetyöntekijä Tomi Kettunen kertoo.
Tomi Kettusen mukaan mittarista on hyötyä erityisesti silloin, kun perheen arjesta ei tiedetä paljon ennakkoon. Lomakkeita käyttämällä saadaan kokonaiskuva siitä, millaista perheen arki on ja missä kohtaa perhe toivoo eniten muutosta.
– Itse käytän mittaria usein työskentelyn alussa. Samalla tulee tarkistettua, etten ole unohtanut ottaa puheeksi mitään tärkeää osa-aluetta, joka vaikuttaa lapsen elämään, Kettunen sanoo.
Kyselyn tuloksena vastaaja pysähtyy tarkastelemaan elämää kokonaisuutena vahvuuksineen ja heikkouksineen. Asiakastyön näkökulmasta lomake on arjen hyvin kattava, mutta toisaalta kuitenkin lyhyt ja ytimekäs.
Mikä on 3X10D?
3X10D on elämäntilannemittari, joka pohjaa tieteelliseen tutkimukseen ihmisten hyvinvoinnin mittaamisesta. Arvioitavana on 10 hyvinvoinnin osa-aluetta: itsetunto, terveydentila, resilienssi, ystävyyssuhteet, perhe, pärjääminen, talous, asuminen, elämään tyytyväisyys ja vahvuudet.
Vastaajan tehtävänä on arvioida, miten oma arki sujuu eri elämänalueilla numeroarviolla 0–10. Lisäksi vastaaja pohtii, miten tärkeä kukin osa-alue on tällä hetkellä ja millaisia tulevaisuuden tavoitteita hän voisi asettaa kullekin osa-alueelle.
– Lomakkeen systemaattisuus helpottaa arkojenkin asioiden puheeksi ottoa. Kun jokin ongelma nousee pintaan, sen taustaa ja juurisyitä voi rapsuttaa sen verran kuin asiakas haluaa, dosentti Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.
Mittarista on yhteensä viisi eri versiota, jotka kaikki toimivat samalla logiikalla. 7–9‑vuotiaille, 10–13-vuotiaille ja 14–17-vuotiaille on omat lomakkeensa. Yli 18-vuotiaille ja perheille on myös erilliset mittarit.3X10D-työkalun vahvuus on siinä, että se ottaa nuoren tai perheen oman arvion ja omat tavoitteet työskentelyn lähtökohdaksi.
Mittarin elämänalueet ovat luonteeltaan yleisiä ja neutraaleja eikä lähtökohta ole ongelmakeskeinen.
Parhaimmillaan menetelmä myös sujuvoittaa moniammatillista työtä, jos samaa työkalua käytetään laajemmin eri sektoreilla ja saatu tieto on tallennettu kaikkien osapuolten nähtäväksi.
– Keskeistä ei ole mittaaminen ja pisteiden antaminen, vaan nuoren tai perheen toimintakyvyn tukeminen käytännöllisen työkalun avulla. Tämä lähtökohta on ohjannut mittarin kehittämistyötä koko ajan, Kainulainen tiivistää.
Hajanaisuus haltuun
Nuorille ja perheille on olemassa paljon palveluja. Silti kaikki eivät saa tarvitsemaansa apua oikeaan aikaan tai välttämättä ollenkaan. Sektoreihin ja eriytyneisiin palveluihin perustuvan järjestelmän syövereihin voi eksyä. Pahimmillaan palvelujärjestelmän eri osa-alueilta tulevat erilaiset vaatimukset vähentävät asiakkaan kokemusta oman elämänsä hallinnasta entisestään.
Perinteiset toimintakykymittarit ovat tähdänneet lähinnä hoidon suunnitteluun tai näytön hankkimiseen diagnoosia varten. Tällöin asiakas pelkistyy helposti mittaamisen ja hoitotoimenpiteiden kohteeksi eikä pääse aktiivisen toimijan rooliin.4
Kuopion kaupungin kahdessa kehittämishankkeessa päätettiin tarttua näihin kysymyksiin sekä puutteisiin ja etsiä eri ammattiryhmille yhteinen palvelusuunnitelmapohja, joka perustuu nuoren omaan arvioon elämäntilanteestaan ja tavoitteistaan. Valmista mallia ei kuitenkaan löytynyt, joten sellainen piti luoda itse.3X10D-mittari rakennettiin yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun, sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden sekä nuorten kanssa. Sen pohjaksi yhdistettiin tutkimuksissa ja jo olemassa olevien mittareiden yksittäisiä kysymyksiä.
Kokeiluhankkeeseen osallistuneet ammattilaiset ja nuoret arvioivat työkalua omista näkökulmistaan, ja sitä muokattiin saadun palautteen perusteella. Valmista mittaria testattiin tutkimuksessa, johon osallistui lähes 800 nuorta. Testaus osoitti, että mittari toimii luotettavasti. Myös mittaria käyttäneiltä sosiaalialan ammattilaisilta ja nuorilta on saatu hyvää palautetta.
Työkalu ottaa asiakkaan mukaan
Tomi Kettunen näkee 3X10D-mittarin vahvuutena sen osallistavuuden. Työkalu haastaa asiakasta pohtimaan omaa ja oman perheen tilannetta sekä nimeämään keskeisiä muutostarpeita. Kaikilla osa-alueilla ei tarvitse yltää kymppiin asti. Tärkeää on se, mitä tavoitteita asiakas itse asettaa.
– Ihmiset tietävät, millaista heidän oma arkensa on, ovatko he siihen tyytyväisiä, mitä asioita he arvostavat ja missä he haluavat kehittyä, Kettunen sanoo.Lomakkeita voi käyttää paperiversioina asiakaskäyntien yhteydessä. Osa perheistä täyttää mielellään lomakkeen omassa rauhassaan. Vastaamisen voi myös jakaa niin, että kerrallaan käydään läpi vain sen verran elämänalueita, kuin vastaaja haluaa ja jaksaa.
Siilinjärvellä lomakkeet on tallennettu sähköiseen asiakasjärjestelmään, jonne ne voidaan täyttää suoraan. Yhdessä on sovittu, että lomaketta saa käyttää myös asiakkaan kanssa laadittavan perhetyönsuunnitelman pohjana.
Jatkokeskustelu on tärkeää
Tomi Kettusen mukaan oleellista on se, että lomake käydään läpi yhdessä perheen kanssa keskustellen. Se avaa mahdollisuuden jatkokysymyksille. Joskus keskustelu lomakkeen pohjalta on ohi puolessa tunnissa. Toisinaan yhdestä kohdasta saatetaan keskustella useamman tapaamisen ajan.
Mittarin elämänalueet ovat luonteeltaan yleisiä ja neutraaleja eli lähtökohta ei ole ongelmakeskeinen. Tämä tekee näkyväksi myös yksilön ja perheen voimavaroja.Toisaalta esimerkiksi päihteiden käytöstä ja mielenterveydestä lomakkeessa ei ole erillisiä kohtia. Näistä asioista on tarvittaessa tärkeää keskustella lomakkeen läpikäynnin yhteydessä.
Mittarista on yhteensä viisi eri versiota, jotka kaikki toimivat samalla logiikalla.
Kettunen on pyrkinyt hyödyntämään 3X10D-työkalua myös palautteen saamiseen omasta työstään. Silloin hän pyytää asiakasperhettä täyttämään lomakkeen työskentelyn alussa ja myöhemmin uudestaan.
– Jos asiakas ei koe saaneensa apua ja tukea arkeensa, meidän työntekijöiden täytyy mennä itseemme ja miettiä, mitä olisi voitu tehdä toisin.
Miten 3X10D-työkalun saa käyttöön?
3X10D-elämäntilannemittaria voivat hyödyntää julkishallinnon, järjestösektorin ja yksityisen sektorin organisaatiot eri asiakasryhmien kanssa työskennellessään. Lomakkeet ovat vapaasti ja maksutta käytettävissä ei-kaupallisessa toiminnassa. Niiden kaupallisesta käytöstä on sovittava tarkemmin Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa.
Lomakkeet on tarkoitus tuoda kansalliselle omaolo.fi-sivustolle, jolloin kuka tahansa voi käyttää niitä joko itsearviointiin tai osana ammatillista toimintaa. Lomakkeita voi myös pyytää käyttöön dosentti Sakari Kainulaiselta Diakonia-ammattikorkeakoulusta sähköpostilla sakari.kainulainen@diak.fi tai puhelimitse 040 869 6018.
