Sosiaalikuraattori Piia Huttunen on työskennellyt Kainuun prikaatissa seitsemän vuotta. Kuva: Satu Hujanen
Sosiaalikuraattori tukee asevelvollista suoriutumaan palveluksesta ja ohjaa ja neuvoo sosiaaliturvaan, työhön tai opintoihin liittyvissä kysymyksissä.
Ensimmäinen sosiaalialan työntekijä Suomen Puolustusvoimissa aloitti Dragsvikin varuskunnassa vuonna 1976, ja tällä hetkellä varuskunnissa työskentelee 22 sosiaalikuraattoria. Kainuun prikaatissa heitä on kaksi, sillä siellä on lähes koko ajan kerrallaan noin 2 500 varusmiestä.
Sosiaalikuraattori Piia Huttunen on työskennellyt Kainuun prikaatissa seitsemän vuotta. Hänen mukaansa sosiaalikuraattorit palvelevat varusmiesten lisäksi tarvittaessa myös varuskunnan vakinaista henkilökuntaa.
– Vastaanotollemme on matala kynnys, ja varusmiehet saavat itse ottaa meihin yhteyttä.
Työ on Huttusen mukaan suureksi osaksi terapialuonteista keskustelua, mutta sosiaalikuraattorit antavat myös ohjausta ja neuvontaa muun muassa sosiaaliturvaan sekä työhön tai opintoihin liittyvissä asioissa. Halutessaan varusmies saa käydä useamman kerran tai vaikka koko palveluksensa ajan sosiaalikuraattorien vastaanotolla.
– Tarvittaessa ohjaamme hänet terveydenhuollon piiriin.
Pojista miehiä ‑kulttuuri on jäänyt taakse
Keskustelussa voidaan käsitellä esimerkiksi palveluksessa tapahtunutta kiusaamista tai omaa jaksamista, joka monia pohdituttaa erityisesti koronan asettamien rajoitusten vuoksi. Palvelusaika jakaantuu nykyisin siten, että palvelusta on kaksi viikkoa kasarmilla, kaksi maastossa ja sen jälkeen on lomaa kaksi viikkoa.
– Kuukauden yhtäjaksoinen palvelusaika voi käydä monelle henkisesti raskaaksi, mikä on korostunut koronan vuoksi vielä enemmän.
Puolustusvoimien ”pojista miehiä” ‑machokulttuuri on Huttusen mukaan silminnähden pehmentynyt hänen työuransa aikana.
– Yksikön henkilökunta osaa ohjata kuraattorien vastaanotolle varusmiehiä, joilla on tarvetta keskusteluavulle tai muiden asioiden selvittelyä varten.
Puolustusvoimien ”pojista miehiä” -machokulttuuri on pehmentynyt.
Varusmieskoulutuskin on Huttusen mielestä nykyisin luontevampaa ja ihminen nähdään yksilönä. Kainuun prikaatissa pilotoidaan parhaillaan varusmieskoulutukseen suunnattua, uutta Koulutus 2020 ‑ohjelmaa, joka fyysisen koulutuksen lisäksi käsittää psyykkistä toimintakykyä kehittävän ja ylläpitävän Taistelijan mieli ‑ohjelman. Ohjelman tavoitteena on opettaa varusmiehille psyykkiseen, eettiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyviä taitoja, jotka tukevat elämänhallintaan ja lisäävät itseluottamusta ja joista on hyötyä elämässä palveluksen jälkeenkin.
Keskeyttämiset vaihtelevat saapumiserittäin
Varuskunnat ovat suljettuja organisaatioita, joissa sosiaalityötä ohjaavat Suomen lakien lisäksi Puolustuslaitoksen normit ja säädökset sekä asevelvollisuuslaki. Sen mukaan esimerkiksi asevelvollisuutta ei voi lopettaa halutessaan kesken, vaan palvelusaikaa voidaan lyhentää tai se voidaan keskeyttää tai siirtää vain tiettyjen syiden, kuten esimerkiksi opintojen vuoksi. Muutokset terveydentilassa voivat johtaa palvelusluokan muutokseen esimerkiksi e- ja c‑luokkiin.
Jos varusmiespalvelus keskeytyy terveydellisistä syistä, toimivat sosiaalikuraattorit Huttusen mukaan Aikalisä – Time out! ‑ohjausmallien mukaan.
– Arvioimme jatkotuen tarpeen, ja teemme keskeyttäneelle lähetteen Aikalisä-ohjaajalle tai etsivälle nuorisotyöntekijälle kotikuntaan.
Varusmiespalveluksen keskeyttämiset vaihtelevat saapumiserittäin. Keskimääräisesti varusmiespalveluksen keskeyttämisprosentti on noin 15 prosenttia. Yleisimmin keskeyttämisen taustalla ovat terveydelliset syyt.
– Työmme ensisijainen tavoite on ehkäistä keskeytyksiä ja tukea asevelvollista suoriutumaan palveluksestaan, Piia Huttunen painottaa.
