Apulaisoikeusasiamiehen viesti kunnille: lastensuojelusta ei voi tinkiä

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin sanoo, että laki velvoittaa kuntia nostamaan lastensuojelun voimavarat vastaamaan suojelutarvetta. Lakia ei voi väistellä vapaalla poliittisella päätöksenteolla.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tekee paraikaa lastensuojelun tarkastuksia eri kuntiin. Takana ovat tarkastukset Jyväskylässä, Vantaalla ja Oulussa. Tarkastukset ovat jatkuneet kevään ajan, ja niitä tehdään myös tulevana syksynä.

Tarkastuksilla selvitetään, onko lastensuojelun lainsäädännöllisten velvoitteiden täyttämisessä puutteita. valtakunnallisesti yhteneväisiä epäkohtia löytyi heti. Keskeisin ongelma on liian pieni henkilöstömäärä: asiakkaita yhtä työntekijää kohden on aivan liikaa. Tämä ei liene suuri yllätys kenellekään, sillä vastuullista lastensuojelutyötä on jouduttu tekemään alimitoitetulla henkilöstöllä jo vuosia.

− Jos työntekijällä on jopa kolminkertainen asiakasmäärä suosituksiin nähden, hän ei mitenkään voi antaa apua tarpeen mukaisesti, eikä siten yltää työssään lastensuojelulaissa vaaditulle tasolle, Maija Sakslin korostaa.

Perustuslaissa on priorisointilista perusoikeuksien toteutumiselle, ja lapset ovat tämän listan kärjessä.

Ruuhka näkyy työn arjessa monin tavoin. Sosiaalipäivystys voi olla tukossa, ensimmäinen tapaamisaika voi mennä viikkojen päähän, lastensuojeluilmoitusten käsittelyt viivästyvät. Asiakastietojen muistiinpanot voivat olla jopa vuosia kirjaamatta ja lapsen kanssa asioiva työntekijöitä vaihtuu tiuhaan. Sijoitettuja lapsia ei ehditä tapaamaan tarpeeksi usein ja rauhassa, jotta heidän todellinen olotilansa selviäisi.

Huostaanottotilanteissa ei välttämättä ole aikaa tehdä koko perheelle asiakassuunnitelmaa, vaikka laki näin vaatiikin: sosiaalityöntekijä ehtii yleensä keskittyä vain lapsen akuuttiin hyvinvointiin.

− Jos ollaan niin pitkällä, että huostaanottoa mietitään, koko perheelle tehtävä asiakassuunnitelma olisi tietenkin äärimmäisen tärkeää saada tehdyksi, jotta perhe saisi tarvitsemansa tuen ja se voitaisiin taas mahdollisimman nopeasti yhdistää, Sakslin sanoo.

Muitakin kuin henkilöstömäärään liittyviä ongelmia esiintyy. Vantaalla esimerkiksi ilmeni puutetta turvakotipaikoista. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä huolestuttavaa on, että lastensuojelun asiakkaiden vaikeudet psykiatrian palveluiden saamisessa näyttää olevan valtakunnallinen ongelma.

− Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen psykiatrista hoitoa ei haluta aloittaa, ennen kuin lapsen olosuhteiden katsotaan vakiintuneen eli lapsi on huostaanotettu ja sijaishuolto aloitettu.

− Jos lastensuojelu ei löydä vaikkapa jollekin hyvin moniongelmaiselle lapselle hoitopaikkaa, tämä ei pääse tarvitsemaansa psyykkiseen sairaanhoitoon ajoissa, vaan putoaa palveluiden väliin. Tätä ongelmaa aion tulevaisuudessa tutkia tarkemmin.

Laki on otettava todesta

Mitä sitten lastensuojelun suhteen voidaan tehdä? Sakslinin vastaus on hyvin yksiselitteinen: laki velvoittaa kunnat budjetoimaan lastensuojeluntoimintaansa niin, että resurssit vastaavat tarvetta.

− Kyse ei ole vapaasta poliittisesta päätöksenteosta. Lain vaatimukset on toteutettava. Taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja täytyy siis kohdentaa lastensuojeluun niin paljon, että työntekijöillä on mahdollisuus tehdä
työnsä hyvin. Mikäli kuntapäättäjät eivät suuntaa riittävästi rahaa lastensuojeluun ja perheiden varhaiseen tukemiseen, asia on erittäin ongelmallinen jo perusoikeuksien näkökulmasta, Sakslin muistuttaa.

− Perustuslaissa on priorisointilista perusoikeuksien toteutumiselle, ja lapset ovat tämän listan kärjessä. Vaikka kuntapäättäjillä toki on taloudellisia haasteita joka puolella, lasten hyvinvoinnista ei vain voi tinkiä. Se on laitonta,
ja johtaa ennen pitkää traagisiin ja kalliimpiin seurauksiin.

Saako päteviä työntekijöitä rahalla?

Työntekijöiden vähyys näkyy paitsi töiden ruuhkautumisena myös työntekijöiden uupumisena ja korkeana vaihtuvuutena. Uusien työntekijöiden rekrytointikaan ei ole helppoa alalle, jolla töitä ja vastuuta on liikaa, eikä palkka ole kilpailukykyinen.

Palkan nostaminen ja työtaakan vähentäminen ovat ilmeisiä keinoja parantaa tilannetta. Entä jos päteviä työntekijöitä ei näistä keinoista huolimatta löytyisi? Joitakin kuntia on huolettanut maaliskuussa voimaan tullut sosiaalihuollon ammattihenkilölaki, jonka mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia vain pätevä työntekijä ja sijaisenakin vain sosiaalityön opiskelija.

Moni kunta haluaisi jatkaa epäpätevien palkkaamista todeten, ettei päteviä ole saatavilla. Alan aloituspaikkoja on kaikeksi onneksi viime vuosina lisätty, mutta Talentia suosittelee paikkojen lisäämistä yliopistoissa edelleen. Jos päteviä työntekijöitä silti on tulevaisuudessa liian vähän, olisiko apulaisoikeusasiamiehestä apua aloituspaikkamäärien kaltaisessa kysymyksessä?

− Emme voi ohjata poliittista päätöksentekoa, mutta toki kansliamme voi ottaa aloituspaikkamääriin kantaa tilanteessa, jossa pätevyysvaatimuksia on laissa, mutta päteviä tekijöitä ei kerta kaikkiaan löydy.

− Tällöin voisimme puuttua asiaan laillisuusvalvontakysymyksenä ja ohjata koulutuksesta vastaavia tahoja − ja viimekädessä raportoida havainnoistamme kertomuksessamme eduskunnalle.

Vakavasta lainvastaisuudesta kansliamme voi nostaa syytteen.

Kiitokset yhteydenotoista

Mitä apulaisoikeusasiamies tarkastuksissaan tekee? Ensin hän tutustuu ennakolta kunnan tilanteeseen ja tapaa sen jälkeen luottamuksellisissa keskusteluissa työntekijät ja johdon erikseen. Saatuaan lastensuojelusta kokonaiskuvan oikeusasiamiehen kanslia esittää johdolle käsityksensä siitä, mitä tämän tulee tehdä, jotta mahdolliset epäkohdat korjataan lainmukaisiksi. Myös kuntapäättäjiä muistutetaan lain velvoitteista.

Saadaanko tarkastuksilla jotakin aikaan? Onko sillä vaikutusta? Oikeusasiamies on hyvin vakavasti otettu instituutio, jonka puuttuminen asioihin on perinteisesti saanut asioihin vauhtia, Sakslin kertoo.
− Esittämämme käsitykset ja ohjeistukset ovat johtaneet lähes poikkeuksetta korjaustoimenpiteisiin. Jos jostain syystä tämä ”valmentava” ja laillisuuksista muistuttava linjamme ei johtaisi muutoksiin, voimme antaa huomautuksen velvollisuuksien laiminlyömisestä.

Vakavasta lainvastaisuudesta kansliamme voi nostaa syytteen. Lastensuojelun keväällä alkaneista tarkastuksista oli jo päätetty ennen kuin Vantaan sosiaalityöntekijät tekivät kantelun työpaikastaan. Sakslin joka tapauksessa kiittää työntekijöitä yhteydenotosta ja kannustaa kaikkia ottamaan oikeusasiamieheen yhteyttä aina, jos asiat tuntuvat laillisuuden kannalta mättävän.

− Ne ihmiset, jotka näkevät huolenaiheet läheltä, ovat avainasemassa. Heidän tietonsa ovat ensisijaisen tärkeitä valvoville viranomaisille. Ensisijaisesti ilmoittajien kannattaa olla yhteydessä lähimpiin valvontaviranomaisiin: aluehallintovirastoon tai sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan. Näiden
tahojen tehtävänä on valvoa, että kunnan viranomaiset tekevät työnsä lainmukaisesti. Oikeusasiamiehen yksi keskeinen tehtävä on valvoa näitä valvojia, aluehallintovirastoja ja Valviraa. Sen lisäksi kanslia kuitenkin tekee oman harkintansa mukaan valvontaa valitsemiinsa kohteisiin, joten heihin voi aina olla suoraan yhteydessä.

Sakslin muistuttaa, että yhteydenotot valvoviin viranomaisiin ovat ehdottoman luottamuksellisia.
− Joskus ihmiset eivät ole uskaltaneet olla edes meihin yhteydessä omalla nimellään pelätessään työnantajansa vastatoimia. Suojelemme kuitenkin ilmoittajien yksityisyyttä vahvasti. Kantelut, myös kantelijan tiedot, ovat julkisia ja tulevat kantelun kohteen tietoon mahdollista selvitystä tai lausuntoa pyydettäessä.

On tärkeää muistaa, että oikeusasiamiehen tehtävänä on huolehtia myös kantelun kohteena olevan työntekijän oikeuksien toteutumisesta. Jos kävisi ilmi, että työntekijän tekemästä ilmiannoista jollakin tavoin kostetaan, asiaan
puututtaisiin hyvin vakavasti.
− Tällainen kostaminen kohdistuisi oikeusasiamiehen perustuslailliseen oikeuteen saada informaatiota ja toteuttaa laillisuusvalvontaa.

Tapio Ollikainen