Jokaiselle majoittujalle annetaan heti välttämättömät tarvikkeet, joilla pärjää ensimmäisen illan. Maahanmuuttovirasto: Riihimäen vastaanottokeskus 13.4. 2022. Kuva: Emmi Korhonen/Lehtikuva
Moni asia on uusi Suomeen saapuneita ukrainalaisia pakolaisia auttaville sosiaalialan ammattilaisille, kun käytössä on ensimmäistä kertaa EU:n tilapäisen suojelun direktiivi.
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajan Pekka Nuutisen mukaan Suomesta oli 25.4.2022 mennessä hakenut tilapäistä suojelua noin 21 500 ukrainalaista.
– Tilannekuvan ylläpito on ollut hankalaa, koska ukrainalaisten ei ole ollut pakko ilmoittautua ja rekisteröityä tilapäisen suojelun hakijoiksi rajalla.
Käytössä on ensimmäistä kertaa EU:n aktivoima tilapäisen suojelun direktiivi.
Tilapäisen suojelun päätöksen saaneet ukrainalaiset saavat muiden vastaanottolain mukaisten palveluiden lisäksi halutessaan majoituksen vastaanottokeskuksista. Erityistä Nuutisen mukaan on se, että vain noin 30 prosenttia tulijoista on tähän mennessä tarvinnut majoitusta.
– Monilla on jo täällä sukulaisia ja tuttavia.
Tarve psykososiaaliseen tukeen tulee olemaan suuri.
Majoituksen lisäksi vastaanottolain mukaisiin palveluihin kuuluvat muun muassa vastaanottoraha, joka vastaa kuntien toimeentulotukea, terveydenhuoltopalvelut, jotka ovat vähän laajemmat kuin turvapaikanhakijoille osoitetut, sekä sosiaalipalvelut.
– Myös ne ukrainalaiset, jotka asuvat muualla kuin vastaanottokeskuksissa, saavat nämä palvelut ilmoittautuessaan vastaanottokeskukseen, Nuutinen muistuttaa.
Viranomaiset eivät järjestä ukrainalaiset maahantuloa, vaan he tulevat Suomeen omia aikojaan tai erilaisten vapaaehtoisten auttamina. He ovat voineet tulla maahan ilman viisumia ja oleskella täällä 90 päivää ilman ilmoittautumista viranomaisille. Osa puolestaan on maahan tultuaan ilmoittautunut poliisilaitoksille. Suomessa oli myös jo ennen kriisin eskaloitumista ukrainalaisia töissä.
Vastaanottokapasiteettiä lisätty
Kun kriisi alkoi Suomessa oli toiminnassa kaksikymmentä aikuis- ja perheyksikköä sekä seitsemän alaikäisyksikköä.
– Nyt tulijoita on rekisteröity suurimmillaan noin 1 300 henkeä päivässä, kun vuoden 2015 pakolaisaallossa kovimpina päivinä oli noin 500 rekisteröintiä päivässä, Nuutinen kertoo.
Vastaanottokeskusten kapasiteettia on lisätty ja uusia perustettu kiivaaseen tahtiin. Nyt aikuis- ja perheyksikköjä on 52. Ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä on tähän mennessä tullut 210. Heidät on majoitettu olemassa oleviin yksiköihin, joiden kapasiteettia on laajennettu.
Kaikkiaan kapasiteetti on kolminkertaistettu, kun asiakasmäärä on viisinkertaistunut verrattuna ennen kriisiä olevaan aikaan. Keskusten saaminen käytiin riittävän nopeasti, on ollut vastaanottotoiminnalle ja henkilöstölle kova stressitesti.
– Kiinteistöjä, henkilökuntaa tai muutakaan infraa ei ole ollut valmiina odottamassa. Me taistelemme myös muun yhteiskunnan kanssa samoista sosiaali- ja terveysalan ammatti-ihmisistä, Nuutinen huomauttaa.
Uusi ja epäselvä asia
Sosiaalityöntekijä Hanna Myllykangas kertoo, että myös Oulun laitosmuotoisen vastaanottokeskuksen kapasiteettia jouduttiin Ukrainan sodan alettua lisäämään.
– Meillä on kirjoilla nyt noin 370 ukrainalaista asiakasta muiden vastaanottokeskuksen asiakkaiden lisäksi. Noin kaksi sataa heistä asuu eri puolilla maakuntaa koti- tai yksityismajoituksessa, mutta he saavat lakisääteiset sote-palvelut meiltä tai meidän koordinoimina.
Oulun VOK:ssa työskentelee sosiaalityöntekijän lisäksi nyt kolme sosiaaliohjaajaa ja kolme etuuskäsittelijää. Henkilöstöä alettiin lisätä heti, kun huomattiin, että asiakasmäärä nousee. Sosiaalityöntekijälle ohjataan haavoittuvassa asemassa, erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat, ja hän vastaa myös ilman huoltajaa tulleista alaikäisistä.
Tilapäisen suojelun direktiivi eroaa turvapaikan hausta siten, että vaikka asiakkaat saavat oleskelulupapäätöksen nopeasti, he jäävät vastaanottojärjestelmän asiakkaiksi.
– Meille tämä tilanne on ihan uusi ja vähän epäselvä. Kun henkilö saa tilapäisen suojelun päätöksen, se sisältää automaattisesti oleskeluluvan ja työnteko-oikeuden, mutta hän on silti meidän asiakkaamme, vaikka asuu yksityismajoituksessa ja käy töissä.
Myllykankaan mukaan ukrainalaisia koskevia uudistuksia ja muutoksia tulee niin nopeaa tahtia, että hän ei aina itsekään pysy mukana kaikissa. Ongelmana on myös se, miten tieto saavuttaa asiakkaat.
– Asiakasmäärän noustessa nopeasti jouduimme muuttamaan omia työtapojamme ja infoamaan asioista, joihin jouduimme itsekin ensin perehtymään.
Asiakkaille selvitetään heti aluksi esimerkiksi, mitä tarkoittaa tilapäisen suojelun päätös. Lisäksi heille annetaan jo alussa paljon työntekoon liittyvää ohjeistusta ja neuvontaa, jota yleensä annetaan esimerkiksi turvapaikanhakijoille vasta paljon myöhäisemässä vaiheessa. Ja jotta tietoa saadaan oikea-aikaisesti välitettyä, on yksilöinfon sijaan alettu pitää ryhmäinfoja.
– Suurimmalla osalla tulijoista on jo kontaktit ja laajat verkostot Suomessa. Heidän työllistymisensä on paljon laajempaa kuin muilla asiakkaillamme, ja he seuraavat itsekin tarkasti asioita, eivätkä ole pelkästään meidän antaman tiedon varassa, Myllykangas kertoo.
Suuri tarve tiedolle
Suurin osa Suomeen saapuneista ukrainalaisista on äitejä, jotka ovat tulleet lasten ja mahdollisesti lähisukulaisen kanssa. Tämän vuoksi kouluikäisten lasten määrä ja koulupaikkojen tarve nousivat yhtäkkiä voimakkaasti.
– Meillä on onneksi paljon valmistavan opetuksen luokkia, ja paikkoja on saatu myös muualta.
Isona huolenaiheena on varhaiskasvatuspaikkojen riittävyys, koska saapuneissa on paljon alle kouluikäisiä lapsia.
– Kaupunki tarjoaa päivähoitoa myös tilapäistä suojelua hakeville lapsille ja perheille kuten myös turvapaikanhakijoille, mutta varhaiskasvatuksen jonot ovat nyt niin pitkät, että päivähoitopaikkaa täytyy odottaa noin neljä kuukautta.
Ongelmana on miten tieto saavuttaa asiakkaat.
Sosiaalityön näkökulmasta asiakkailla on Myllykankaan mukaan nyt suurin tarve kaikenlaiselle tiedolle omista oikeuksistaan sekä työnteko- ja opiskelumahdollisuuksista. Sitten kun asiakkaat asettuvat, alkavat muut palvelu- ja myös erityispalvelutarpeet nousta esiin.
– On perheitä, joissa on vammaisia lapsia tai vakavasti sairaita vanhempia.
Myllykangas arvelee, että sodan jatkuessa asiakkailla tulee olemaan suuri tarve myös psykososiaaliseen tukeen, sillä monien naisten puolisot ja muut läheiset ovat jääneet Ukrainaan.
– Ja vaikka täällä olevilla on nyt tilapäisen suojelun päätös, ei kukaan osaa sanoa, mitä sen jälkeen tapahtuu.
Tilapäinen suojelu
Myönnetään Ukrainasta sotaa pakeneville. Oleskelulupa myönnetään 4.3.2023 asti, mutta jatkolupia voidaan myöntää sen jälkeenkin, ellei EU lakkauta päätöstä. Tilapäiseen suojeluun kuuluu rajoittamaton opiskelu- ja työnteko-oikeus. Suojelun piiriin kuuluva voi ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi ja saada työllistymistä tukevia palveluita. www.migri.fi/tilapainen-suojelu
