Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Ammattieettiselle lautakunnalle on tullut tietoon tilanteita, joissa tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä toimiva on tehnyt lastensuojelun päätöksiä tahdosta riippumattoman huollon antamisesta.
Päätöksenteon jälkeen on jouduttu pohtimaan, kuka hyväksyy laittoman päätöksen ja kenelle on kuulunut ammattihenkilölain mukainen sijaisen valvontaan liittyvä vastuu? Miten sosiaalihuollon tehtävien hoitamista tulisi tulkita asiakasturvallisuuden näkökulmasta?
Ammattihenkilölain mukaan ammattihenkilön vastuu ja seuraamukset koskevat myös tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä toimivia. Työntekijän vastuulla on myös itse selvittää, mihin tehtäviin osaaminen riittää.
Kyse ei siis ole ainoastaan esimiehen vastuusta, vaikka esimies valvovana henkilönä vastaa ensisijaisesti asiakasturvallisuuden näkökulmasta työpaikan riittävästä osaamisesta.
Esimiehen vastuun kannalta ratkaisevinta on, millaiseen tehtävään työntekijä rekrytoidaan eli mikä on henkilön valintaan liittyvä ammattieettinen ja juridinen vastuu. Esimiehen on tunnettava kelpoisuudet, työn sisältö ja päätöksiin liittyvät vastuut.
Työnantaja huolehtii siitä, että työpaikoilla työ voidaan toteuttaa lain mukaisesti:
Hämmennystä on herättänyt myös Valviran lakikokonaisuudesta irrotettu ohje: ”kun tehtävään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena ei ole sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyys, voi työnantaja valita tehtävään myös muun kuin sosiaalihuollon ammattihenkilön”.
Väärin tulkittuna tämä lause voi johtaa tilanteeseen, jossa työantaja tulkitsee, että joku muu kuin sosiaalihuollon ammattihenkilö voi vastata sosiaalihuollon toteuttamiseen liittyvistä päätöksistä tai että mihin tahansa sosiaalihuollon tehtävään voidaan palkata muu kuin sosiaalihuollon ammattihenkilö – kunhan tehtävänimike ja rekrytointi irrotetaan sosiaalihuollon ammattihenkilövaatimuksesta. Tällainen tulkinta kääntää lainsäädännön asiakasturvallisuuslähtökohdan päälaelleen.
Tulkinnallinen sekaannus vältetään, kun luetaan tarkasti ammattihenkilölain hallituksen esityksen kohta (HE 354/2014, sivu 21): ”julkisen ja yksityisen sektorin työnantajilla on mahdollisuus toimia ja virkoja perustaessaan määritellä kyseiseen tehtävään tarvittava sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön osaamisvaatimus ja tehtävänimike. Sosiaalihuollon tehtävärakenteita ja työnjakoa on mahdollisuus uudistaa, jos henkilön kelpoisuusvaatimuksia ei ole sidottu suoraan tehtävänimikkeisiin.”
Tulkinnan perusajatuksena on, että sellaiseen tehtävään, mikä asiakasturvallisuuden näkökulmasta edellyttää sosiaalihuollon ammattihenkilön osaamista ja päätöksentekoa, tulee tehtävänimikkeen mahdollisimman selkeästi kuvata ammattihenkilön vastuuta ja henkilön tulee olla laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö.
Silloin työantajalla on sosiaalihuoltolain toteuttamiseen ja ammattihenkilölain osaamiseen sekä asiakaslain palvelun laadun turvaamisen liittyvä velvollisuus palkata tehtävään sosiaalihuollon ammattihenkilö. Sellaiseen tehtävään, mikä ei edellytä ammattihenkilön osaamista, voidaan palkata joku muu.
Valvira valvoo ammattihenkilölain toteutumista siten, että sosiaalihuollon toteuttamisessa on oltava asiakasturvallisuuden kannalta riittävä osaaminen. Tätä periaatetta korostaa myös edellä mainittu hallituksen esitys.
Asiakasturvallisuuden kytkeytymisestä ammattihenkilön päätöksentekoon on todettava, että ennen ammattihenkilölakia sosiaalihuollon asiakkaalla ei ollut mahdollisuutta varmistua työntekijän pätevyydestä, koska valvonta ja siihen kytkeytyvä seurantajärjestelmä puuttuivat.
Erityisesti sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden varmistaminen edellyttää valvontaa silloin, kun kyseessä on erityisen tuen ja haavoittuvassa asemassa olevien eri-ikäisten asiakkaiden tuen tarve. Hallituksen esityksen yleisperustelujen mukaan ammattihenkilölain tarkoituksena on varmistaa, että sosiaalihuollon ammattihenkilöillä on ammattitaidon edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen osaaminen ja ammattitaidon edellyttämät valmiudet sekä mahdollisuus kehittää ja ylläpitää ammattitaitoa.
Työantajan on varmistettava, että organisaatio toimii sijaistenkin kohdalla eettisesti ja juridisesti kestävää.
Alpo Heikkinen
asiantuntijasihteeri
Talentian ammattieettinen lautakunta