JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren on ehdolla Akavan puheenjohtajaksi. Kuva: Liisa Takala
Uuden puheenjohtajan valitsevat Akavan 36 jäsenjärjestöä liittokokouksessa marraskuussa.
Akavan liittokokous valitsee uuden puheenjohtajan marraskuussa. Nykyinen puheenjohtaja Sture Fjäder ilmoitti kesäkuussa 2022 jättävänsä tehtävänsä kesken kautensa, joka olisi jatkunut toukokuuhun 2024 asti.
Uuden puheenjohtajan valitsevat Akavan 36 jäsenjärjestöä liittokokouksessa. Akavan puheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Puheenjohtaja valitaan nyt kuitenkin lyhyemmälle kaudelle eli toukokuun 2024 liittokokoukseen asti.
Jokaisella Akavan jäsenjärjestöllä on mahdollisuus asettaa ehdokkaita Akavan puheenjohtajan tehtävään. Ehdokkaita voidaan esittää vielä marraskuun 14. päivä järjestettävässä kokouksessa. Jokainen jäsenjärjestö valmistelee ja tekee toimielimissään päätöksen, ketä ehdokasta se kannattaa puheenjohtajaksi.
Liittojen valitsemat liittokokousedustajat äänestävät puheenjohtajavaalissa ja käyttävät kokouksessa liittonsa äänimäärää, joka perustuu jäsenmäärään. Jotkut Akavan liitot ovat aiemmin kartoittaneet jäsentensä näkemyksiä jäsenkyselyllä ja niiden hallitus on käyttänyt kyselyn tuloksia päätöksentekonsa tukena. Yksittäinen akavalainen voi olla yhteydessä omaan liittoonsa puheenjohtajakysymyksessä.
Akavan puheenjohtajan tehtävä on kokopäivätoiminen. Puheenjohtaja johtaa Akavan hallituksen työtä ja Akavan toimistoa. Hän on Akavan edustaja julkisuudessa sekä useissa työryhmissä.
Puheenjohtaja vastaa sidosryhmäsuhteista ja edunvalvontatoiminnasta. Puheenjohtaja on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija. Hän edistää Akavan liittojen edunvalvontaa. Puheenjohtaja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa järjestöissä.
Talentia tukee oikeustieteiden kandidaatti, toiminnanjohtaja Maria Löfgreniä Akavan uudeksi puheenjohtajaksi.
– Maria Löfgrenillä on pitkä ja monipuolinen kokemus ammattijärjestöistä. Hän on rakentanut JUKOsta merkittävän neuvottelujärjestön ja luotsannut kunta-alan historialliseen sopimukseen tänä keväänä. Löfgrenistä Akava saisi rakenteita ja toimintatapoja uudistavan puheenjohtajan, jota keskusjärjestömme tarvitsee, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Akavan puheenjohtajavaali:
Esittelyssä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren
Akavan puheenjohtaja seuraavalle kaudelle valitaan 14.11.2022 järjestettävässä liittokokouksessa. Ehdokkaina ovat Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.
Arvot ovat Maria Löfgrenille läsnä joka hetkessä ja kaikessa toiminnassa. Tärkeitä arvoja ovat rehellisyys ja avoimuus.
– Totuus pitää uskaltaa sanoa silloinkin, kun se pelottaa. Kipeistäkin asioista on puhuttava ja erilaisia näkemyksiä on kuunneltava. Avoimuuteen kuuluu esimerkiksi, että liitot tietävät, mihin Akavan jäsenmaksuja käytetään ja millaisia sitoumuksia tehdään.
Toisten ihmisten arvostaminen on tärkeä arvo sekin, vaikka oltaisiin eri mieltä ja eri puolilla neuvottelupöytää.
Näiden lisäksi Löfgren mainitsee arvostavansa asiantuntijuutta.
– Koskaan ei pidä lähteä olettamaan, vaan kuunnella, selvittää ja opiskella niin kauan, kunnes tietää.
Akavan merkittävät vaikuttamisen kysymykset liittyvät työelämään ja työllisyyteen, osaamiseen ja sosiaaliturvaan.
Löfgrenin mukaan työehtojen sopimus- ja neuvottelujärjestelmän moukarointi on kiihtynyt. Sen vakauttaminen tuskin onnistuu ilman lainsäädäntömuutoksia.
– Elämme konfliktoitunutta aikaa. Työriitoja tippuu pitkin vuotta, aina jossain neuvotellaan ja usein neuvotteluja käydään aika kärjistyneissä tunnelmissa. Akava on jo esittänyt työriitojen sovittelujärjestelmän uudistamista. Sitä työtä pitäisi jatkaa.
Sosiaaliturvajärjestelmää olisi tarpeellista muokata siten, että työnteko toisi aina lisäarvoa ja olisi kannattavampaa kuin etuudella eläminen.
Itsensä työllistävät ja freelancerit eivät saa pudota turvaverkkojen ulkopuolelle.
– Samalla pitäisi tarkastella työnteon ehtoja. Ei voi olla niin, että työtuloilla ei elä, vaan vajetta joutuu paikkaamaan sosiaalituella.
Akavan keinot työllisyyden lisäämiseksi on välttämätöntä toteuttaa. Korkeamman työllisyysasteen tavoittelun rinnalle Löfgren nostaisi työllisyyden laadullisen kehittämisen. Koulutuksen, tutkimuksen, TKI-rahoituksen ja investointien itäminen tehostuvat, kun työelämä on laadultaan kestävää.
– Työurien pidentäminen ja jatkuva osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat kovaa työllisyys- ja kasvupolitiikkaa, jolla liudennetaan ikääntymisen tuomia huoltosuhdehaasteita.
Löfgrenin mielestä Akava on liittojen palveluorganisaatio. Aidon vuoropuhelun ja erilaisten näkemysten keskellä joudutaan toisinaan tekemään enemmistöpäätöksiä.
– Silloin on äärettömän tärkeää, että vähemmistöä ei jätetä yksin. Puheenjohtajan rooli korostuu eheyden rakentajana. Se vaatii paljon jalkatyötä ja jälkihoitoa Akavan organisaatiorakenteesta riippumatta.
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuudeksi Löfgren mainitsee lähtökohtaisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua.
Moneen muuhun maahan verrattuna elämme turvallisessa ja vakaassa demokratiassa, jota täytyy vaalia.
Maria Löfgren
- Ikä: 53
- Syntymäpaikka: Lohja
- Asuinpaikka: Helsinki
- Koulutus: Juristi (OTK)
- Työ: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja
- Ura: Juristi ja työelämäasioiden johtaja Akavassa, työ- ja virkasuhdejuristi Suomen Ekonomiliitto SEFEssä, juristin ja henkilöstöhallinnon tehtäviä perheyrityksissä Vihdin Hiekka Oy:ssä ja VHL-Huolto Oy:ssä
- Puoluekanta: Poliittisesti sitoutumaton
- Perhe: Kaksi aikuista lasta
- Harrastukset: Liikunta kuten juokseminen, ulkokuntosali, pyöräily, luisteluhiihto, retkiluistelu
Iida Ylinen
