Akaa laittoi tehtävät uusiksi, ja nyt työt sujuvat

Akaan kaupungin lapsiperhetyössä tehdyt radikaalit muutokset saivat ihmeitä aikaan työhyvinvoinnissa.

Korjaavien perhepalveluiden kustannukset ovat laskeneet 14 prosenttia sen jälkeen, kun Akaassa aloitettiin Työsuojelurahaston tuella työhyvinvoinnin kehittämishanke ”Onnistunut työ tekee hyvää”. Myös korjaavien perhepalveluiden asiakasmäärät ovat alkaneet laskea, ja asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan aiempaa ripeämmin. Työhyvinvointi on merkittävästi parantunut, työilmapiiri on innostunut ja hyvä, ja esimiestyöhön ollaan aiempaa huomattavasti tyytyväisempiä. Mitä ihmettä tapahtui?

Elina Anttila aloitti Akaan kaupungin perusturvajohtajana lokakuussa 2013. Hän kertoo hämmästelleensä heti ensitöikseen huostaanottojen määrän ja korjaavien perhepalveluiden kustannusten kasvua.

– Jo niistä kahdesta luvusta ymmärsin, että nyt täytyy ruveta tekemään jotain tai koko kunta kaatuu lastensuojelun mukana.

Kävi ilmi, että henkilöstö oli ylikuormitettu ja uupumuksen partaalla. Ei ollut selkeää työnjakoa, mikä aiheutti kränää. Palvelurakenne oli vinoutunut. Työntekijät kokivat, että työ ei ole sitä, mitä sen pitäisi olla, vaan kaikki ryntäilevät tulipalosta toiseen.

Meillä on nyt riittävästi henkilöstöä sekä lastensuojelun että varhaisen tuen näkökulmasta.

– Oli alettava muuttaa työn sisältöä ja palvelurakennetta siten, että perheiden tilanteeseen päästään vaikuttamaan varhaisemmassa vaiheessa.

Sosiaalityön johtaja, joka oli käytännöllisesti katsoen koko Akaan sosiaalityön ainoa esimies, oli jäämässä eläkkeelle, joten oli hyvä tilaisuus organisoida uudelleen myös johtaminen ja hallinto. Kun lisäksi perhepalveluihin oli saatu lisää neljä työntekijää, oli syytä miettiä uudenlaista työnjakoa.

– Ymmärsimme, että ongelmat eivät ratkea vain lisäämällä henkilöstöä, vaan työkäytäntöjä, johtamista ja koko kokonaisuutta täytyy muuttaa tai muuten koko arvokas lisähenkilöstö valuu siihen samaan kaaokseen, Anttila kertoo.

Työnjako uusiksi

Syksyllä 2014 lasten ja perheiden palvelujen henkilöstön hyvinvoinnin kehittämishanke Anttilan johdolla ja ulkopuolisen konsultin avustuksella.

Johtamista muutettiin siten, että sosiaalityö jaettiin viiden tiimin kesken. Lapsiperhepalvelut saivat kolme tiimiä: lastensuojelun tiimi, perhekeskuksen tiimi ja koulujen eritystyön tiimi, joka käsittää muun muassa kuraattorin, psykologin ja psykiatrian sairaanhoidon palvelut. Aikuissosiaalityöhön muodostettiin kaksi tiimiä.

Kaikille tiimeille nimettiin tiiminvetäjät henkilöstöstä. Heille jaettiin johtajuutta entiseltä sosiaalityönjohtajalta, ja he vastaavat arjen työstä sekä tiimien välisestä yhteistyöstä. Vaikka kullakin tiimillä on oma tehtäväkokonaisuutensa, ne toimivat yhdessä. Tiiminvetäjät ovat suoraan perusturvajohtaja Anttilan alaisuudessa. Hän vastaa muun muassa henkilöstöasioista ja taloushallinnosta.

– Teemme tiimivetäjien kanssa tiivistä yhteistyötä, mutta erityisesti perhekeskuksen ja lastensuojelun välinen yhteistyö on tosi tärkeä, Anttila täsmentää.

Anttilan mukaan moniammatillisuuskin alkoi kehittyä uudella tavalla, kun hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin mukaan ammattilaisia koulu- ja sivistystoimesta sekä terveydenhuollosta.

Akaan kaupungin korjaavien perhepalveluiden kustannukset ovat pienentyneet satojatuhansia euroja vuodessa.

Mullistavin muutos palvelurakenteessa oli se, että varhaista tukea eli perhekeskuksen yksikköä vahvistettiin merkittävästi. Nyt siellä työskentelee tiiminvetäjä–sosiaalityöntekijän lisäksi kaksi perheneuvojaa, kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä ja ‑ohjaaja, sekä perhetyöntekijä ja ‑avustaja. Lastensuojelussa on viisi sosiaalityöntekijää, kaksi perhetyöntekijää ja kaksi perheavustajaa.

– Meillä on nyt riittävästi henkilöstöä sekä lastensuojelun että varhaisen tuen näkökulmasta, Anttila toteaa.

Suosituksen mukaiset asiakasmäärät

Päivi Ripatti aloitti lastensuojelun sosiaalityöntekijänä juuri ennen hankkeen alkua. Ripatti kiittelee, että henkilöstö on saanut itsenäisesti suunnitella työnsä uudelleen organisoinnin, ja kaikki lähtivätkin innolla siihen mukaan. Nyt työntekijä saa itse määritellä, mitä tekee työpäivän aikana ja millaisia työpäiviä tai ‑viikkoja tekee. Työntekijät kokevat, että heihin luotetaan. Mitä on ollut vaikeinta muuttaa?

− Että katsoo itseään peiliin ja tunnistaa, mitkä omista työtavoista eivät toimi ja pystyy vaihtamaan ne, Ripatti vastaa.

Hankkeen alettua sijais- ja jälkihuollosta muodostettiin kokonaan oma kokonaisuutensa ja lastensuojelun avopalvelusta omansa. Nyt lastensuojelun asiakasmäärissä on päästy suosituksiin eli 35−45 perhettä sosiaalityöntekijää kohti.

Perhekeskuksen varhainen tuki sai verkkosivustolle uuden toiminnon, ”Pyydä apua” ‑napin. Kuntalainen voi klikata sitä missä tahansa lapsiperheiden elämää koskevassa ongelmassa liittyen, vaikka päivähoidon järjestämiseen.

− Kun sitä klikataan, tulee vastaus kolmessa päivässä. Perhekeskuksen sosiaaliohjaaja rekisteröi klikkaukset, ja työyhteisössä arvioidaan, mihin suuntaan asiaa lähdetään viemään, Ripatti selvittää.

Ei enää tulipaloja

Lastensuojelussa pyritään ennakointiin ja suunnitelmallisuuteen. Mietitään esimerkiksi, missä lapsi on kahden kuukauden tai vuoden päästä ja mitä palveluja hän tarvitsee silloin. Ripatin mukaan hankkeen myötä on opittu tekemään verkostotyötä ja moniammatillista työtä, jotta lapsella ja perheellä olisi koko ajan saatavana palvelut, joita he tarvitsevat.

Jos lapsella on ongelmia koulussa, teemme yhteistyötä rehtorin, opettajan ja koulun erityistyöntekijöiden kanssa. Lapsi on siis palveluverkossa jo siinä vaiheessa, kun tulee ongelmia.

Jos lastensuojelun tukitoimena on päivähoito, tehdään erityisen tuen tarpeessa olevalle varhaiskasvatussuunnitelma 3−4 kuukauden välein. Ripatti kertoo tapaavansa joka kuukausi lapsiasiakkaansa pysyäkseen selvillä, mitä hänelle kuuluu. Jos perhe on pitkä- aikainen asiakas, Ripatti tapaa vanhempia 3−4 kertaa vuodessa.

Jos lapsella on ongelmia koulussa, teemme yhteistyötä rehtorin, opettajan ja koulun erityistyöntekijöiden kanssa.

Akaan lastensuojelussa painotetaan sitä, että tuodaan lapsen ääni esille, joten jokaisen lastensuojelun työntekijän on tavattava asiakastaan säännöllisesti. Muun muassa sen vuoksi tulipaloja ei enää pääse syttymään.

Kuntalaisetkin tietävät, että apua voi hakea aikaisemmin, eikä siihen tarvita lastensuojelun asiakkuutta.

− Kun perheen ja lapsen ongelmiin päästään aikaisemmin käsiksi, ei työmäärä lisäänny. Lastensuojeluilmoituksista 20 prosenttia johtaa asiakkuuteen.

Työhyvinvointia on Ripatin mukaan lisännyt muun muassa uudenlainen työn organisointi. Enää ei ole kiire, ja kotiinkin päästään työajan päätyttyä.

Elina Anttilan mielestä työhyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää se, että henkilöstö tietää omat tehtävänsä ja pääsee vaikuttamaan omaan työhönsä. Myös rakenteiden ja johtamisenon oltava kunnossa, jotta yhteistyö toimii.

Muutosta ei voi tehdä vain joko resursseja lisäämällä tai rakenteita muuttamalla, kyllä ne tulevat samassa paketissa. Se vaati tiivistä yhteistyötä, jolloin opimme toinen toisiltamme.

Anttilan mukaan haastetta on vielä kuntalaisille suunnatun tiedotuksen kehittämisessä, jotta he rohkaistuisivat pyytämään apua lapsiperhepalveluilta hyvissä ajoin.

Hankkeen päätyttyä jatketaan työn kehittämistä ja innostuksen ylläpitämistä henkilöstön yhteisillä kehittämispäivillä, sillä kehitettävää vielä on.

Työkulttuurihan ei muutu hetkessä, mutta käytännössä sitä kehitetään yksittäisten tapausten myötä, Elina Anttila toteaa. jolloin opimme toinen toisiltamme.

Anttilan mukaan haastetta on vielä kuntalaisille suunnatun tiedotuksen kehittämisessä, jotta he rohkaistuisivat pyytämään apua lapsiperhepalveluilta hyvissä ajoin.

Hankkeen päätyttyä jatketaan työn kehittämistä ja innostuksen ylläpitämistä henkilöstön yhteisillä kehittämispäivillä, sillä kehitettävää vielä on.

− Työkulttuurihan ei muutu hetkessä, mutta käytännössä sitä kehitetään yksittäisten tapausten myötä, Elina Anttila toteaa.

Iita Kettunen

Lisää hankkeesta Työsuojelurahaston verkkosivuilla.