50 vuotta taistelua koulussa tehtävän sosiaalityön puolesta
19.12.2023
Kuvan ottohetkellä Meilahden ala-asteella vuonna 1981, koulukuraattoritoiminta ei vielä ollut lakisääteistä. Kuva: Juhani Perämäki
Talentian Koulukuraattoriyhdistys täytti syksyllä 50 vuotta. Yhdistyksen toimintaa on värittänyt taistelu lakisääteisyydestä ja kelpoisuuksista.
Koulukuraattorityö Suomessa on syntynyt 60-luvun lopulla kasvatusneuvolatyön rinnalle. Jo 40-luvulla perustetut kasvatusneuvolat eivät enää pystyneet hoitamaan kaikkia heille tulevia oppilaita.
Vuonna 1952 voimaan tullut apukouluasetus velvoitti opettajia huolehtimaan apukouluissa olleiden oppilaiden tukemisesta oppivelvollisuuden täyttymisen jälkeen. Asetus mahdollisti oppilaiden jälkihuollosta vastaavan kuraattorin viran perustamisen.
Ensimmäinen kuraattorin virka perustettiin jo vuonna 1950 Tampereen apukouluun. Ensimmäiset koulukuraattorin viraksi nimitetyt virat perustettiin Kotkaan ja Helsinkiin vuonna 1966. Ensimmäinen ammattikoulun kuraattori aloitti vuonna 1970.
Alun perin koulun sosiaalityö on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa toiminta alkoi jo 1900-luvun alussa. Suomessa koulukuraattorin työhön saatiin paljon vaikutteita Ruotsista.
Yleisemmin koulukuraattorin palveluita ryhdyttiin Suomessa käyttämään 70-luvulla. Vuonna 1973 perustettiin Koulukuraattorit – Skolkuratorer ry. Seuraavana vuonna yhdistys liittyi Sosiaalityöntekijäin Liittoon, eli nykyiseen Talentiaan. Yhdistys vietti 50-vuotisjuhliaan syyskuussa.
Koulukuraattoritoiminta lakisääteistettiin vuonna 1990 lastensuojelulaissa.
– Yhdistyksemme teki merkittävän asian, kun se ryhtyi järjestämään koulun sosiaalityön ammatillisia täydennyskoulutuspäiviä 70-luvun lopulla, kertoo yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen.
Pidempikestoista koulun sosiaalityön asiantuntijakoulutusta järjestettiin yhdistyksen aloitteesta yhteistyössä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa 1997–2003.
Taistelua lakisääteisyydestä ja kelpoisuuksista
Yhdistyksen toimintaa on värittänyt koko sen 50 vuoden olemassaolon ajan taistelu toiminnan lakisääteisyyden ja kuraattoreiden kelpoisuuden puolesta.
– Ensimmäinen tavoitteemme, oli saada kuraattoritoiminta lakisääteiseksi. Toivoimme, että kuraattorin toimesta säädettäisiin peruskoululaissa, Gråsten-Salonen kertoo.
Peruskoulu-uudistuksen käynnistyessä 1970-luvun alussa moni työryhmä mietti koulukurattorien työnkuvaa ja kelpoisuuksia. Oppilashuoltokomitean lakiesitys koulukuraattorien kelpoisuudesta ja tehtävistä ei tullut hyväksytyksi, ja lopulta koulukuraattoritoiminta lakisääteistettiin vasta vuonna 1990 lastensuojelulaissa.
Samassa yhteydessä koulukuraattorin kelpoisuudeksi määriteltiin sosiaalityöntekijä. Laki ei kuitenkaan velvoittanut kuntia perustamaan koulukuraattorin virkoja, vasta kun uusi lastensuojelulaki tuli voimaan vuonna 2008.
– Tästä lakisääteisyydestä käytiin kyllä ankaria taisteluita. Samoin koulukuraattorien hallinnollisesta paikasta, Gråsten-Salonen kertoo.
Yhdistys vaikutti myös vahvasti siihen, että oppilaiden oikeus kuraattoreiden palveluihin ja oppilashuoltoon saatiin perusopetuslakiin vuonna 2003 ja 2014 voimaan tulleeseen oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin, joka kokosi yhteen lainsäädännössä eri laeissa hajallaan olleet kuraattoritoimintaa koskevat säädökset.
Opiskelijat eriarvoisessa asemassa
2000-lukuavväritti vahvasti muutokset kelpoisuusvaatimuksista. Vuonna 2005, huolimatta lakisääteisestä tehtävästä, koulukuraattorin kelpoisuus jätettiin kokonaan pois sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevasta laista.
– Kelpoisuusvaatimuksena oli tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Olihan se aikamoinen yllätys, Gråsten-Salonen sanoo.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 2013 kuraattorin kelpoisuudeksi säädettiin vähintään sosionomi ja vastaavan kuraattorin kelpoisuudeksi sosiaalityöntekijä.
Myllykallion kansakoulun oppilaita pukeutumassa koulun käytävällä 60-luvulla. Kuva: H. Havas
Vuonna 2016 kelpoisiksi kuraattorin tehtävään määriteltiin vähintään sosionomi tai henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto ja suoritettuna sosiaalialan aineopinnot tai vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tai sitä vastaavasta sosiaalialan tehtävästä.
– Tässä eduskunta hyväksyi virheellisen päätöksen. Sosiaalialan aineopinnot on virheellinen termi eikä kuraattoria vastaavaa sosiaalialan tehtävää ollut olemassa, painottaa Gråsten-Salonen.
Virhe korjattiin vasta vuonna 2021. Kuraattorin kelpoisuudeksi tuli sosiaalityöntekijä tai sosionomi.
– Ongelmana on lakiin tullut lisäys, jonka mukaan kelpoinen on myös henkilö, jolla on tehtävään soveltuva sosiaali- tai kasvatusalalle tai käyttäytymistieteisiin suuntautunut korkeakoulututkinto. Eli kuraattorina voi toimia henkilö, jolla ei ole laillistetun sosiaalihuollon ammattihenkilön kelpoisuutta, kertoo Koulukuraattorit ry:n nykyinen puheenjohtaja Jaana Kähkönen.
Kaikille lapsille pitäisi taata laillistetun ammattihenkilön palvelut.
Kaikille oppilaille ja opiskelijoille pitäisi yhdistyksen mukaan turvata laillistetun ammattihenkilön palvelut. Kuraattori toimii koulussa ja oppilaitoksessa sosiaalihuollon asiantuntijana. Laillistettu ammattihenkilö tuntee sosiaalihuollon lainsäädännön, opiskelijaa ja hänen perhettään tukevan palvelujärjestelmän sekä etuudet. Hän osaa sosiaalisiin ongelmiin liittyvä muutostyön ja pystyy noudattamaan sosiaalihuollon ammattieettisiä periaatteita.
– Opiskelijat ovat tämän vuoksi eri puolella maata eri asemassa, Kähkönen huomauttaa.
Vastaavana kuraattorina voi toimia vain sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorit ry on pyrkinyt vaikuttamaan vahvasti siihen, että kuraattoripalveluita johdettaisiin hyvinvointialueillakin sosiaalityön lähtökohdista.
Kuraattorien ammatillinen johtaminen kuuluu sosiaalityöntekijöille.
Tavoitteena mitoitus myös oppilaitosten määrään
Vuonna 2022 oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin tuli voimaan henkilöstömitoitus, jonka mukaan perusopetuksessa ja toisella asteella tulee olla vähintään yksi kuraattori 670:tä oppilasta kohti.
– Se on ihan hyvä määrä. Itse muistan ajan, jolloin oppilaita saattoi olla yli 2000, kertoo Koulukuraattorit ry:n hallituksen jäsen Eija Tommo.
Yhdistys pyrkii vaikuttamaan myös vastaavan kuraattorin toiminnan selkeyttämiseen, jotta jokaisella kuraattorilla ja oppilaitoksella olisi vastaavan kuraattorin tuki käytettävissä. Lisäksi tulee määritellä montako oppilaitosta yhdellä kuraattorilla voi olla. Sitä ei ole määritelty laissa samalla tavalla kuin oppilasmäärää.
Ongelma näkyy paikkakunnilla, joilla on monta pientä yksikköä. Vantaalla ruotsinkielisellä puolella kuraattorina työskentelevällä Frida Forsblom-Prittisellä on viisi koulua ja esikoulua.
– Minulla ei yksinkertaisesti ole aikaa olla kaikissa paikoissa. Pelkästään siirtymisiin paikasta toiseen menee paljon aikaa, hän kertoo.
Tulkkina koulun ja kodin välillä
70–90-luvullakoulukuraattorin vastaanotolle päädyttiin yleensä käytöshäiriöiden, koulunkäynnin laiminlyönnin ja kouluhaluttomuuden vuoksi.
Tänä päivänä kouluissa painitaan pandemian aiheuttamien ongelmien ja sosiaalisen median tuomien haasteiden kanssa. Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja ilmastokriisi huolettavat lapsia ja nuoria.
– Erityisesti nuorten tyttöjen ahdistus on lisääntynyt, kertoo Eija Tommo.
Toinen kasvava ongelma on koulupoissaolot, jotka ovat selvästi lisääntyneet koronan jälkeen.
– Ennen ne lapset, jotka eivät halunneet tulla kouluun, menivät ostareille. Nyt he jäävät kotiin. Eivätkä pysty tulemaan kouluun ollenkaan, kertoo Frida Forsblom-Prittinen.
– Kiusaamiseen liittyen ajankohtainen ilmiö on nöyryyttävien ja väkivaltaa sisältävien videoiden ja kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa, Jaana Kähkönen kertoo.
Frida Forsblom-Prittinen muistuttaa kuitenkin, että sosiaalinen media on tuonut mukanaan myös paljon hyvää. Lapset ja nuoret saavat sitä kautta apua ja tukea.
– Ja meidän kuraattoreiden pitäisi olla siellä myös mukana.
Samaa mieltä on Eija Tommo.
– On erittäin tärkeää, että jalkaudumme sinne missä oppilaat ovat. Kuraattorit ovat lapsen oikeuksien ajajia niissä yhteisöissä.
Monialaisia tukitoimia
Tilanteen selvittäminen lähtee aina kokonaistilanteen kartoittamisesta. Jos yhteydenotto tulee esimerkiksi opettajalta, niin usein ehdotetaan monialaisen asiantuntijaryhmän koolle kutsumista. Jos oppilas itse ottaa yhteyttä kuraattoriin, niin hänellä on kiireellisissä tapauksissa oikeus tapaamiseen samana tai seuraavana päivänä, tai viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä.
– Sen jälkeen suunnittelemme tarvittaessa monialaisesti tukitoimia. Tukea ja ohjausta voidaan oppilaan lisäksi antaa myös hänen perheelleen, tai opettajalle, Eija Tommo kertoo.
Erityisesti nuorten tyttöjen ahdistus on lisääntynyt.
Kuraattorin tehtävä on katsoa aina jokaista tilannetta yksilöllisenä tapauksena.
– Tärkeää on myös muistaa, että oppilas ja perhe otetaan aidosti mukaan työskentelyyn. He ovat oman asiansa asiantuntijoita, Tommo sanoo.
Yksilökohtaisen työn lisäksi kuraattorin työhön kuuluu yhteisöllinen työ, muistuttaa Jaana Kähkönen.
– Yhteisöllisessä työssä toteutamme mahdollisuuksien mukaan tarvittavaa ohjausta ja tukea opiskelijaryhmissä, luokissa ja koko oppilaitosyhteisössä. Moniammatillinen yhteistyö sisältyy vahvasti yhteisölliseen työhön.
Opiskelijoiden kohtaamisessa erityisen tärkeää on luottamuksellisen suhteen rakentuminen.
– Hänen tulee kokea tulevansa kuulluksi asiassaan. Kuraattorin rooli onkin usein toimia “tulkkina” ja pyrkiä edistämään yhteistyötä kodin, koulun, ja kaikkien muiden mukana olevien toimijoiden välillä, Tommo painottaa.
Siirto hyvinvointialuille
Koulukuraattoritoiminta siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Koulukuraattorit ry pyrki vaikuttamaan sen puolesta, että toiminta olisi jäänyt kuntiin.
Työskentelystä hyvinvointialueella vajaa vuosi siirtymisen jälkeen on löydetty sekä positiivisia että negatiivisia puolia.
Hyviä puolia:
Tiiviimpi yhteistyö
Asiakasmitoituksia pyritään noudattamaan
Työturvallisuuteen kiinnitetty enemmän huomiota
Koulutusta saatavilla
Haasteita:
Kuraattorien ammatillisen aseman heikentyminen
Ei eroa kuraattorin ja vastaavan kuraattorin tehtävänkuvassa
Puutteelliset työvälineet ja työskentelyolosuhteet
Ammatillinen tuki ja vertaistuki vaikeammin saavutettavissa
Lähde: Koulukuraattorit ry:n kysely
Koulukuraattorit ry – Skolkuratorer rf
perustettu 1973
esi- ja peruskouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa toimivien vastaavien kuraattorien ja kuraattorien ammatillinen edunvalvonta, ammatillinen koulutus ja verkostoituminen
Hanna Gråsten-Salonen, Koulukuraattorin kelpoisuuden määrittelyä hallinnollisissa asiakirjoissa ja lainsäädännössä 1960-luvulta oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen vuonna 2021. Ammatillinen lisensiaattitutkimus, Tampereen yliopisto 2023.
Annu Kinnunen & Johanna Kortesniemi, Koulukuraattori kouluhyvinvoinnin ja osallisuuden tukijana yläkouluissa. Yläkoululaisten näkemyksiä koulukuraattorin työstä. Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2022.
