Esa Jääskö palautuu työstä luonnon äärellä. Kemijoen varrella sijaitsevalla laavulla on myös vietetty ulkoilutapahtumia tai juhlittu työkavereita kahvitellen ja makkaraa paistellen. Kuva: Nina Susi
Sosiaalityöntekijä Esa Jääskö viihtyy työssään niin hyvin, että ei ole halunnut jäädä eläkkeelle.
Esa Jääskön työpäivä, joka sisälsi kotikäynnin, on sujunut onnistuneesti.
– Se oli mukava tapahtuma. Suunnitelmat toteutuivat sen mukaan, mitä lähdimme hakemaan ja pääsimme tavoitteeseen, Jääskö toteaa.
Jääskö työskentelee vajaan 3 000 asukkaan Tervolassa, lähellä Torniota, kunnan sosiaalityöntekijänä. Tervolaan Jääskö tuli syksyllä 2002 uuteen virkaan. Aluksi viidesosa oli koulukuraattorin työtä, kunnes vuonna 2017 Jääsköstä tuli kokoaikainen sosiaalityöntekijä.
Nykyään Jääskön päätehtävinä ovat lastensuojelu ja lapsiperheiden palvelut. Työhuoneesta kunnantalolla on näkymä Kemijoelle.
– Olen tyytyväinen, että lähdin aikanaan töihin Tervolaan. Olen viihtynyt maaseutumaisessa kunnassa hyvin.
Pienessä kunnassa yhteistyö viranomaisten kanssa on mutkatonta ja nopeaa.
– Täällä on helppoa ottaa yhteyttä ja konsultoida toisiamme.
Sosiaalityön parissa Jääskö on työskennellyt yli 40 vuoden ajan. Opiskelunsa hän aloitti 80-luvun puolivälissä. Opintoihin liittyvät työharjoittelut Jääskö suoritti Rovaniemen kaupungin sosiaalitoimistossa ja A-klinikalla.
– Lastensuojelu on kiinnostanut minua alusta alkaen, kertoo Jääskö.
Pitkän uran aikana lakiin on tullut muutoksia ja tarkennuksia. Nykyään palveluita järjestetään ja ostetaan enemmän.
Muutos helpottanut työtä
Isoin muutos Jääskön 40 vuotisen uran aikana on ollut hyvinvointialueisiin siirtyminen. Hyvinvointialueen tulemista Jääskö pitää pelkästään hyvänä.
– Nyt pääsemme oikeasti tekemään ja kehittämään sitä, mitä sosiaalityöntekijän työn pitäisi olla. Koko lastensuojelun näkökulmasta tilanne on huomattavasti parempi.
Jääskön mukaan tiimillä on ammattitaitoa ja yhteistyö on vaivatonta. Jääskö kehuu myös esihenkilöitä, joilla on käytännön kokemusta työstä ja siten ymmärrystä alaistensa huoliin ja haasteisiin.
– On helppoa käydä keskustelua työhön liittyvistä asioista, kun esihenkilöillä on kokemusta lastensuojelusta ja perussosiaalityöstä.
Hyvinvointialueuudistus on tuonut mukanaan myös lakiasiainyksikön, josta voi kysyä apua lakiin liittyvissä asioissa.
Yksikössä avustetaan myös huostaanotoissa, jotka joudutaan viemään hallinto-oikeuteen. Lisäksi tarvittaessa lakipalveluita ostetaan asiantuntijoilta. Muutos on helpottanut työtä.
– Tuki lakiasioissa on nyt hyvin järjestetty, eikä niihin perehtymiseen tarvitse enää käyttää niin paljoa omaa aikaa, Jääskö kertoo.
Aiemmin sosiaalityöntekijät ovat kyselleet neuvoa Kuntaliitosta tai aluehallintovirastosta ja aina tietoa ei edes ole ollut saatavilla.
– Pienessä kunnassa on joutunut tekemään aika paljon yksin, tilanne oli ennen siinä suhteessa huonompi.
Tervolassa on Jääskön lisäksi toinen sosiaalityöntekijä, joka vastaa vammaispalveluista. Sosiaaliohjaajia on yksi.
– Paikallista työparia ei enää ole. Tarvittaessa työpariksi tulee sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä toiselta paikkakunnalta.
Miehet kaipaavat samaa sukupuolta olevia sosiaalityöntekijöitä.
Myös sijaistukset pyörivät nyt paremmin hyvinvointialueen kautta. Pienessä yksikössä lomien järjestely oli välillä vaivalloista.
– Ennen lomalta joutui joskus palaamaan töihin, jos sattui tulemaan kiireellisiä asioita. Nykyään toisen kunnan työntekijä hoitaa kiireelliset tapaukset.
Erityistä kiitosta Jääskö antaa tukiperheiden huomattavasti kasvaneelle määrälle. Ennen perheisiin saattoi olla yli vuoden jono.
– Hyvinvointialueella on oma työntekijä, joka on saanut hyvin perheitä rekrytoitua ja koulutettua.
Hyötyjä uusista teknologioista
Jääskön aloittaessa opinnot Lapin yliopistossa vuonna 1984 sosiaalityön kurssilla oli neljä miestä. Alan naisvaltaisuuteen on tottunut, mutta Jääskö tunnistaa toiveen siitä, että enemmän miehiä voisi hakeutua sosiaalityöhön.
– Miehet kaipaavat samaa sukupuolta olevaa sosiaalityöntekijää, jotta perhetyössä tuotaisiin heidän näkemystään paremmin esille.
Jääskön opiskeluaikoina tietokoneet ja digitaalisuus olivat vielä kaukainen asia tulevaisuudessa. Nykyään osa tapaamisista ja ryhmistä toimii etäyhteyksin.
Verkostotapaamiset nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa on myös helppo järjestää etäyhteydellä sosiaalityön toimistolta, jolloin asiakkaan ei tarvitse lähteä yli 45 kilometrin päähän Kemiin.
Jääskö ajattelee, että uusista teknologioista on hyötyä.
– Etäyhteydet helpottavat huomattavasti työtä. Ne myös vapauttavat aikaa, kun ei tarvitse matkustaa.
Koko Lapissa lastensuojeluilmoituksien määrä kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2023 yli tuhannella. Tervolassa lastensuojeluilmoitusten määrä on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut.
– Korona nosti lastensuojeluilmoituksia jälkijättöisesti, sanoo Esa Jääskö.
Jääskö ajattelee, että lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on nykyään matalampi kynnys ja niitä on helpompi tehdä.
Etäyhteydet helpottavat työtä kun matkat ovat pitkät.
Jääskö on sosiaalityöntekijänä mukana ankkuri-toiminnassa, johon nuoret päätyvät esimerkiksi vahingonteon, pahoinpitelyn tai muun rikkeen vuoksi.
Tarvetta erilaisille palveluilla on, mutta ne ovat paikoittain ruuhkautuneet pahasti. Jääskön mukaan perheet hakeutuvat kuitenkin entistä aktiivisemmin avun piiriin. Myös lastensuojelun negatiivinen leima on häneen mukaansa väistymässä.
– Lastensuojelu ei ole enää niin paha mörkö kaikille.
Arjen hallinta heikentynyt
Epävakaa tilanne maailmassa, ja Vantaalla tapahtunut kouluampuminen puhututtavat nuoria myös Pohjois-Suomessa. Osaa nuorista synkät tapahtumat ja niistä uutisointi ahdistavat enemmän.
Yleisesti Jääskö on huomannut, että etenkin nuorten tyttöjen pahoinvointi ja psyykkinen oireilu on lisääntynyt.
– Se on näkynyt selkeästi. Tytöillä on alavireyttä, masennusta ja viiltelyä aiempaa enemmän.
Jääskö on kiinnittänyt myös huomiota siihen, että vanhemmat ovat väsyneempiä kuin aikaisemmin.
– Työelämän ja perhe-elämän vaatimukset ovat suuria ja niiden yhteensovittaminen vaikeaa, Jääskö sanoo.
Vanhempien väsymys näkyy arjen hallinnan heikentymisenä. Jääskön mukaan haasteena on esimerkiksi, että vanhemmat eivät valvo lasten ja nuorten ruutuaikaa. Tai mitä pelejä pelataan ja missä nettisivustoilla vietetään aikaa. Pelien ja ruutuajan rajoittaminen olisi Jääskön mielestä tärkeää.
– Vuorokausirytmit ovat sekaisin, kun nuoret valvotat yöt kännykän tai pelien seurassa. Näitä asioita työstämme usein perhetyössä, jotta päivärytmi saadaan palautettua ja opinnot jatkumaan.
Perheiden yhdessä viettämä aika on vähentynyt ja se näkyy Jääskön mielestä lasten hyvinvoinnissa. Ja kun yhteistä aikaa on, se saatetaan käyttää nenä kiinni omassa laitteessa.
Asiakkaiden arvostus tärkeää
Sosiaalityön peruskivenä Jääskö pitää luottamusta. Sen saavuttaminen asiakkaiden kanssa on työn elinehto.
– On tärkeää kertoa asiakkaille avoimesti kaikesta, ettei heidän tarvitse pelätä tai olla ennakkoluuloisia.
Jääskön mukaan olennaista on myös asiakkaan kuuntelu. Ja se, että aidosti kuulee heidän ajatuksiaan ja toiveita.
– Asiakkaita pitää arvostaa omina itsenään.
Haasteellisinta Jääskön mukaan työssä ovat moniongelmaiset asiakkaat. Etenkin asiakkuuden alkuvaiheessa, jolloin tutkimukset ovat vielä kesken.
Huomattava muutos lastensuojelutyössä on lasten ja nuorten erityispiirteiden lisääntyminen. Jääskö joutuukin usein pohtimaan, kuinka lapsille järjestetään heidän tarvitsemaansa tukea ja apua.
Suuri ilon aihe on kun nuori saa ammatin.
Haastavan työn Jääskö pystyy jättämään taakseen 55 kilometrin kotimatkalla Rovaniemen Muurolaan.
– Aamulla työpaikalle ajaessa voi pikkuhiljaa virittäytyä töihin ja kotiin palatessa voi unohtaa työn mielestä.
Myös luonnon pariin vievät harrastukset palauttavat työstä eikä Jääskö jää miettimään työasioita. Jääskö retkeilee ja harrastaa luontokuvausta sekä talvisin hiihtoa.
Kullankaivuu vie miehen pari kertaa kesässä porukan valtaukselle Saariselälle, jossa ajatukset on helppo keskittää kullan etsimiseen.
– Siellä saa olla luonnossa ja tehdä porukalla.
Monipuolista ja antoisaa työtä
Työnkuvastaan Jääskö ei muuttaisi oikeastaan mitään. Työ on monipuolista ja antoisaa.
Perustyönsä ohella Jääskö tekee vuoden aikana neljä viikkoa sosiaalipäivystyksen takapäivystystä, joka tarkoittaa virka-ajan ulkopuolista päivystystä.
Ainoana toiveena työn suhteen on, ettei työmäärä lisääntyisi.
– Määrää ei kestä lisätä yhtään, tämä on vaativaa ja täyttä työtä.
Monien muiden hyvinvointialueiden tavoin myös Lapin hyvinvointialue kamppailee taloutensa kanssa. Jääskö toivoo, että palvelut pystyttäisiin järjestämään säästökuurista huolimatta.
– Toivoisin, ettei palveluiden ostoa ryhdytä rajaamaan. Avohuollon palvelut ovat kuitenkin huomattavasti edullisempia kuin sijoitukset.
Jääskön eläkeikä on täyttynyt, mutta mies ei ole malttanut vielä jäädä eläkkeelle. Ajatuksena on jatkaa vielä pari vuotta työntekoa.
– Suurin motivaattorini on, että tykkään edelleen tehdä työtäni.
Juhlavia hetkiä koko uran ajan ovat tuoneet erityisesti pitkäaikaisesti sijoitettujen nuorten kasvu aikuisiksi ja pysyminen kaidalla tiellä.
– Suuri ilon aihe on, kun nuori on onnistunut ja suorittanut ammatin.
