Usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen

Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin:

• Miksi Talentia pitää sosiaalityöntekijän sijaisena toimivan kelpoisuusvaatimusta tärkeänä?
• Miksi Talentia haluaa vaikuttaa asiaan juuri nyt? 
• Miksi Talentia haluaa torpata mahdollisuuteni toimia tilapäisenä sosiaalityöntekijänä avoimen yliopiston opintoja suorittaneena? 
• Miksi Talentia ei puolusta sosionomeja? 
• Mitä virkavastuu ja julkisen vallan käyttö tarkoittaa? 
• Mitkä ovat mahdollisuuteni jatkaa urapolkuani sosiaalityöntekijän tehtäviin?
• Mikä ero on avoimen yliopiston sosiaalityön opinnoilla ja sosiaalityön maisteriopinnoilla? 

Miksi Talentia pitää sosiaalityöntekijän sijaisena toimivan kelpoisuusvaatimusta tärkeänä? 

Sosiaaliala tarvitsee omaa professio-osaamistaan ja tätä pitää edelleen vahvistaa. Jos alamme kelpoisuus ja osaamisvaatimukset murenevat, tarkoittaa se samalla alan tutkimuksen ja siihen perustuvan kehitystyön murenemista.  

Talentia pitää ensiarvoisen tärkeänä vuonna 2016 voimaan tullutta sosiaalihuollon ammattihenkilölakia, johon on kirjattu alan kelpoisuusvaatimukset. Sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimukset ovat yksi osa Talentian edunvalvontaa ja vaikuttamista.   

Hallitus esitti kehysriihessä sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuusvaatimusten heikentämistä. Tämä on koko alalle vakava uhka, johon on heti puututtava. Emme halua, että alan kelpoisuudet joutuvat lumipalloefektin kohteeksi.

Kukaan ei voi taata, etteikö kelpoisuuksien heikennyksen kohteena olisi seuraavaksi esimerkiksi lastensuojelussa työskentelevät sosionomit. 

Nykyisen ammattihenkilölain mukaan sosiaalityöntekijän sijaisuuksia tekevillä henkilöillä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai vähintään sosiaalityön aineopinnot ja niihin sisältyvä käytännön harjoittelu suoritettuna. Lisäksi henkilön tulee työskennellä ammattiin valmistuneen ja laillistetun sosiaalityöntekijän valvonnan ja johdon alaisena. 

Miksi Talentia haluaa vaikuttaa asiaan juuri nyt? 

Hallitus aloitti keväällä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölain kokonaisuudistuksen. Pian tämän jälkeen hallitus kuitenkin esitti kehysriihessään, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtoja heikennetään.  

Asiasta nousseen kohun jälkeen hallitus korjasi kirjaustaan koskemaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuusehtoja. Alkuperäinen riihikirjaus olisi muuttanut lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuudeksi avoimen yliopiston sosiaalityön opinnot tai sosiaalityön aineopinnot. Jos alkuperäinen kirjaus olisi mennyt läpi, se ei olisi koskenut vain sijaisuuksia vaan kaikkien sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtoja. Emme saa todennäköisesti koskaan tietää, oliko alkuperäinen kirjaus oikeasti virhe vai ei.  

Talentia näkee riskinä, että hallitus mahdollisesti edelleen suunnittelee sote-työntekijöiden kelpoisuusehtojen höllentämistä. Vaikuttamisen aika on nyt.  

Hallitus vie nyt eteenpäin sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuusehtojen höllentämistä. Esityksen valmistelu on loppusuoralla. Talentian tietojen mukaan luonnos on lähdössä lausunnoille kesäkuun alussa.  

Talentia kerää yhdessä Sosiaalityöntekijöiden seuran kanssa nimiä adressiin, jossa vedotaan, ettei hallitus laske sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuusehtoja. Lisäksi pyydämme hallitukselta lisärahaa lastensuojelulle. Toivomme pääsevämme luovuttamaan vetoomuksen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle ennen eduskuntakäsittelyä.  

Miksi Talentia haluaa torpata mahdollisuuteni toimia tilapäisenä sosiaalityöntekijänä avoimen yliopiston opintoja suorittaneena? 

Talentia pyrkii vaikuttamaan siihen, että alan ammattilaiset voivat kehittää osaamistaan ja opiskella läpi työuransa. Tavoitteenamme on, että jatko-opintojen koulutuspolut olisivat joustavia ja opintojen yhteensovittaminen mahdollista.  

Sosiaalialan korkeakoulutettujen tehtävissä toimivalla pitää olla riittävä osaaminen.  Tämän on toteuduttava myös silloin, kun henkilö työskentelee tilapäisenä, esimerkiksi sosionomin tai sosiaalityöntekijän sijaisena.  

Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen osalta on ongelmallista se, että opintoja on voinut suorittaa kuka tahansa.

Nyt kyse on siitä, millaiset jatko-opinnot antavat mahdollisuuden työskennellä sijaiskelpoisena sosiaalityöntekijänä. 

Hallituksen ratkaisu myös synnyttäisi sijaiskelpoisten sosiaalityöntekijöiden ammattikunnan, jonka osaaminen on epäyhtenäistä. Tilanne kuormittaisi työyhteisön laillistettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, jotka saattaisivat entistä herkemmin vaihtaa toiseen työpaikkaan tai lähteä alalta kokonaan pois. Tilanne luo haasteita myös sijaisena toimivien edunvalvonnan näkökulmasta.  

SOTEKO-hanke on tehnyt työtä sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämiseksi. Hankkeen loppuraportissa esitetään, että yliopistot yhtenäistäisivät sosionomiopintojen hyväksilukuja ja että ne tarjoaisivat mahdollisuuden suorittaa sosiaalityön pääaineopinnot erillisinä opintoina niille, joilla on jo soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Raportissa esitetään myös, että yliopistot valitsisivat jatkossa soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet suoraan maisteritutkintoon. 

Miksi Talentia ei puolusta sosionomeja? 

Talentia puolustaa tasavertaisesti kaikkia jäseniään. Jos hallituksen kehysriihen kirjaukset olisivat kohdistuneet esimerkiksi lastensuojelun sosionomeihin, toimisimme samalla tavalla kuin nyt.  

Talentia puolustaa tasavertaisesti kaikkia jäseniään.

Sosiaalialan korkeakoulutetut tekevät työtään harvoin yksin. Laadukkaat sosiaalihuollon palvelut syntyvät monien ammattilaisten voimin.  Jos yhden ammattiryhmän osaamisen tasossa, työntekijöiden vaihtuvuudessa tai sitoutumisessa työhön tapahtuu heikennyksiä, vaikuttaa tämä myös muiden sosiaalialan korkeakoulutettujen työhön.  

Tässä tapauksessa sosiaalityöntekijöiden sijaiskelpoisuuden heikennyksistä aiheutuisi heijastevaikutuksia myös sosionomien työhön. Sosiaalialan korkeakoulutetut, niin sosionomit kuin sosiaalityöntekijät, ansaitsevat ja ennen kaikkea tarvitsevat toisistaan osaavat ja sitoutuneet kollegat toteuttaakseen laadukasta työtä. 

Mitä virkavastuu ja julkisen vallan käyttö tarkoittaa? 

Lastensuojelulaki säätää paljon tehtäviä sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä mainitaan lastensuojelulaissa 60 kertaa. Lastensuojelulaissa on säädetty yli 30 virkatehtävää sosiaalityöntekijälle koskien päätöksentekoa lastensuojeluasioissa, lastensuojelutarpeen arviota, lapsen edun valvontaa, sijaishuollossa olevan lapsen asioiden hoitoa, kiireellistä sijoitusta, huostaanoton valmistelua, huostaanoton lakkaamista, rajoitustoimenpiteitä, sivistyksellisiä oikeuksia ja tietojen antamista lapselle. 

Sosiaalityöntekijän julkisen vallan käyttö tarkoittaa, että sosiaalityöntekijällä on lain nojalla siis oikeus tehdä päätöksiä, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa yksilöiden oikeuksiin, velvollisuuksiin ja elämään.  Laki myös estää tilapäisesti sosiaalityöntekijänä työskentelevää tekemästä tällaisia päätöksiä.  

Julkisen vallan käyttö edellyttää, että sosiaalityöntekijä toimii aina lainmukaisesti, eettisesti ja lapsen edun mukaisesti. Sosiaalityöntekijän virkavastuu lastensuojelussa on erityisen merkittävä, koska he työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden kanssa. Ammattihenkilön on osaltaan huolehdittava siitä, että sovitut tehtävät virkavastuineen ovat kestäviä työntekijän itsensä ja asiakkaan oikeusturvan kannalta. 

Talentia ei ajattele, että vuosien työkokemuksen omaava sosionomi, joka on opiskellut sosiaalityön opintoja avoimessa yliopistossa, ei osaisi työtään tai olisi ammattitaitoinen. Meidän on kuitenkin pidettävä niistä osaamista varmista vaatimuksista kiinni, joilla voimme todella varmistaa ammattilaistemme osaamisen tason kaikkien työntekijöiden osalta. Tässä tilanteessa se tarkoittaa tutkinto-opiskelua, riittävää määrää opintopisteitä ja tilapäisenä työskenneltäessa johdon ja valvonnan alaisena. 

Mitkä ovat mahdollisuuteni jatkaa urapolkuani sosiaalityöntekijän tehtäviin?

• Lue lisää täältä >>

Mikä ero on avoimen yliopiston sosiaalityön opinnoilla ja sosiaalityön maisteriopinnoilla? 

• Sosiaalityöntekijän ammatinharjoittamisen koulutusedellytyksenä on maisterin tutkinto ja sosiaalityön pääaineopinnot (YTM/VTM 300 op). 
• Sosiaalityön pääaineopintojen laajuus on n. 200 op ja lisäksi sosiaalityöntekijöiden koulutukseen sisältyy n. 100 op pakollisia/täydentäviä sivuaineopintoja (kuten yhteiskuntapolitiikka, sosiaali- ja terveysjohtaminen, asiakas- ja potilasturvallisuus, hyvinvointioikeus, tutkimusmenetelmäopinnot), jotka vahvistavat ammatillisen osaamisen edellyttämiä valmiuksia. 
• Sosiaalityön pääaineopiskelijat ovat saaneet sijaiskelpoisuuden suoritettuaan kandidaattitutkinnon, jonka laajuus on 180 op. (sosiaalityön perus- ja aineopinnot, n. 80 op)  
• Avoimessa yliopistossa voi opiskella vain sosiaalityön perusopinnot ja osan aineopinnoista. 
• Avoimessa opiskelevalta opiskelijalta ei edellytetä taustatutkintoa, opintoihin ilmoittautuminen riittää.  
• Avoimen yliopiston opintojaksojen suorittamisen tuottama osaaminen ei yksinään riitä sosiaalityön sijaisena toimimiseen.