Kysymyksiä ja vastauksia kaksivuotisesta esiopetuskokeilusta

Mitkä ovat kaksivuotisen esiopetuskokeilun tavoitteet?
Mikä on kaksivuotisen esiopetuskokeilun aikataulu?
Miten kunnat ja päiväkodit on valittu mukaan kokeiluun?
Millaisia kriteerejä kokeilun toimipaikan eli päiväkodin tulee täyttää?
Ovatko myös yksityiset toimipaikat mukana kokeilussa?
Ketkä ovat kelpoisia antamaan esiopetusta kokeilun aikana?
Miten eri-ikäisten lapsiryhmien yhdistäminen tapahtuu?
Voiko epäpätevyysalennusta käyttää?
Voiko toimipaikka vaihtua kokeilun ajaksi?

Mitkä ovat kaksivuotisen esiopetuskokeilun tavoitteet?

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kokeilun kaksivuotisesta esiopetuksesta. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tarkoituksena on:

• vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa
• kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta
• selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita
• selvittää perheiden palveluvalintoja
• saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.

Opetushallitus on laatinut kaksivuotisen esiopetuksen kokeilulle opetussuunnitelman perusteet. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun liittyy tutkimushanke, josta saatua tietoa käytetään valtakunnallisen päätöksenteon pohjana.

Mikä on kaksivuotisen esiopetuskokeilun aikataulu?

Kaksivuotisen esiopetuskokeilun aikataulu on 1.8.2021-31.5.2024. Kokeiluun osallistuu arviolta yhteensä 10 000 vuosina 2016 tai 2017 syntynyttä lasta.

Miten kunnat ja päiväkodit on valittu mukaan kokeiluun?

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun on valittu satunnaisotannalla kuntia tai kunnista koostuvia alueita. Kuntia, joissa järjestetään kokeiluna kaksivuotista esiopetusta, on yhteensä 105. Näiden lisäksi on kokeilukuntia, jotka eivät järjestä kaksivuotista esiopetusta, mutta toimivat kokeilussa verrokkikuntina.

Kokeilutoimipaikat (päiväkodit) on tarkoitus valita maaliskuun alkuun mennessä. Toimipaikkamäärältään suurissa kokeilukunnissa tutkijat poimivat noin 20 prosenttia toimipaikoista järjestämään kaksivuotista esiopetusta. Positiivisen diskriminaation painotus on myös mahdollinen. Kunnissa, joissa on vain vähän esiopetusta järjestäviä toimipaikkoja, kaikki vuosina 2016 ja 2017 syntyneet lapset osallistuvat kokeiluun.

Kokeilun verrokkikunnissa ei järjestetä kaksivuotista esiopetusta vaan varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta (540/2018) ja perusopetuslain (628/1998) mukaista yksivuotista esiopetusta.

Millaisia kriteerejä kokeilun toimipaikan eli päiväkodin tulee täyttää?

Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodissa, koulussa tai muussa soveltuvassa paikassa. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa toimipaikan tulee täyttää seuraavat kriteerit:

Toimipaikka järjestää esiopetusta

• Lapsi voi jatkaa täydentävään varhaiskasvatukseen samassa toimipaikassa (varhaiskasvatuksen mitoitus koko päivän).
• Varhaiskasvatuksen ulkopuolelta tuleville viisivuotiaille voidaan tarjota sieltä paikkaa kahdeksi vuodeksi.
• Toimipaikassa pitää pystyä toteuttamaan kokeilun opetussuunnitelmaa.

Ovatko myös yksityiset toimipaikat mukana kokeilussa?

Yksityiset toimipaikat voivat olla mukana, jos ne täyttävät kriteerit ja täydentävä varhaiskasvatus on perheelle saman hintaista kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Kaksivuotista esiopetusta ei saa hankkia perusopetuslain 7 tai 8 §:n mukaiselta opetuksen järjestäjältä, eli yksityiseltä tai valtion koululta. Kunnan vastuulla on arvioida, mitkä toimipaikat täyttävät kriteerit.

Esiopetuskokeilussa kaksivuotista esiopetusta voidaan periaatteessa järjestää myös perhepäivähoidossa, jos siellä on myös yksivuotista esiopetusta ja muut kelpoisen toimipaikan edellytykset täyttyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön käsityksen mukaan perhepäivähoidossa ei kuitenkaan useimmiten järjestetä esiopetusta.

Ketkä ovat kelpoisia antamaan esiopetusta kokeilun aikana?

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin yksivuotisessa esiopetuksessa (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998, 7 § Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus):

• Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta. (3.11.2005/865)

Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut:

1. soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; taikka
2. lastentarhanopettajan tutkinnon.

Lisäksi on voimassa 2005 tullut muutos (3.11.2005/865), jonka mukaan opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka 1 päivänä elokuuta 2000 toimii tai viimeisen kolmen vuoden aikana ennen mainittua päivää on yhteensä vähintään vuoden ajan toiminut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/1992) 4 §:ssä tarkoitetuissa päiväkodin johtotehtävissä tai päivähoidon laajaa tietoutta edellyttävissä hoito-, huolenpito-, kasvatus-, opetus- tai kuntoutustehtävissä ja joka on suorittanut sosiaalikasvattajan opistoasteisen tutkinnon. Lisäksi edellytetään, että se, joka täyttää edellä todetut edellytykset, on suorittanut yliopiston tai sen kanssa yhteistyössä toimivan muun koulutuksen järjestäjän ennen vuotta 2004 järjestämät, opetusministeriön hyväksymät 15 opintoviikon laajuiset esiopetuksen opinnot. (30.3.2000/327)

Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka on vuoden 1995 jälkeen suorittanut sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan opistoasteisen tutkinnon taikka sosionomin tutkinnon (AMK) ja jonka tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja yhteensä vähintään 50 opintoviikkoa ja joka on mainitun tutkinnon lisäksi suorittanut edellä tarkoitetut esiopetuksen opinnot. Jos sillä, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan tutkinnon, ei ole 3 momentissa tarkoitettua työkokemusta, esiopetuksen opinnot ovat kuitenkin laajuudeltaan 20 opintoviikkoa. Sen, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun sosionomin tutkinnon, tulee olla valittu ammattikorkeakouluun viimeistään vuonna 1999. (30.3.2000/327)

Tilapäinen toimiminen epäpätevänä esiopettajan on mahdollista asetuksen (986/1998) 23§:n mukaan. Opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.

Miten eri-ikäisten lapsiryhmien yhdistäminen tapahtuu?

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilulaissa ei oteta kantaa ryhmän muodostamisen perusteisiin. Kokeilun opetussuunnitelman piiriin kuuluvat kuitenkin vain koeryhmän lapset. Heille suunnattu toiminta pohjautuu kokeilun opetussuunnitelman perusteisiin ja sen perusteella laadittuun paikalliseen suunnitelmaan.

Esiopetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että kukin lapsiryhmä saa oman opetussuunnitelmansa mukaista opetusta.

Voiko epäpätevyysalennusta käyttää?

Kunta-ala (KVTES)

Kokeilu ei muuta KVTES:n palkkausmääräyksiä. Automaattinen tehtäväkohtaisen palkan alentamismenettely esimerkiksi puuttuvan tutkinnon perusteella ei ole KVTES:n mukainen, mikäli se ei perustu tehtävän vaativuuden arviointiin. Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain, mikäli tehtävään sisältyviä osaamisvaatimuksia tai vastuita vastaavalla tavalla vähennetään.

Palkan alentaminen siis edellyttää, että tehtävien kesken on tosiasiallisesti eroja, jotka vaikuttavat tehtävien vaativuuteen.

Yksityinen sektori (Yksityinen sosiaalipalvelualan työehtosopimus)

Palkan alentaminen tulee kysymykseen vain tilanteessa, jossa työntekijän työtehtävät ovat poikkeuksellisesti palkkaryhmän perustöitä olennaisesti yksinkertaisemmat tai epäitsenäisemmät tai mikäli työntekijältä puuttuu työn edellyttämä kelpoisuus, mistä syystä hän ei täysimääräisesti pysty suorittamaan kaikkia työhön liittyviä tehtäviä. Palkan alentaminen näin ollen edellyttää tehtävien tai vastuiden oleellista vähentämistä muihin samaa työtä tekeviin nähden – koulutuksen tai tutkinnon puute ei sellaisenaan riitä alentamisperusteeksi.

Näiden edellytysten vallitessa voi vähimmäispalkka määräytyä yhtä G-palkkaluokkaa alle kyseisen palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokan. Työnantajan on kirjallisesti esitettävä perusteet vähimmäispalkkaluokkaa alemman palkkaportaan käytölle keskusteltuaan ensin asiasta luottamusmiehen kanssa tai luottamusmiehen puuttuessa työntekijöiden kanssa yhdessä.

Voiko toimipaikka vaihtua kokeilun ajaksi?

Työsopimussuhteisen työntekijän työsopimuksella sovittua työntekopaikkaa voidaan työnantajan yksipuolisella päätöksellä muuttaa vain tilapäisesti tai väliaikaisesti. Tilapäisyyden ajallista kestoa ei ole sitovasti lain tasoisesti määritelty, mutta esimerkiksi yksityisellä sosiaalipalvelualalla on vuosilomamääräyksissä katsottu, että väliaikaisuuden enimmäiskesto on noin puoli vuotta.

Kuntasektorilla sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan työntekijä voidaan siirtää muuhun tehtävään, mikä tarkoittaa myös muuta toimipaikkaa, enintään 8 viikoksi kerrallaan. Sitä pitempiaikaisesta muutoksesta tulee sopia.

Pysyvä tai pitkäaikainen toimipaikan muuttaminen tulee ilman asiaa koskevaa sopimista kysymykseen vain tilanteessa, jossa työ kokonaan loppuu tai merkittävästi vähenee alkuperäisessä toimipaikassa, ja työsuhteen jatkumisen turvaamiseksi tarjotaan työsopimuksen mukaista työtä muussa toimipaikassa.