Mikä on sosiaalihuollon ammattihenkilölaki?

Sosiaalipalveluissa työskentee sosiaalialan ammattilaisia, joilla on alan koulutus ja ammattiosaaminen. Heiltä vaadittavasta osaamisesta on säädetty sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa. Laillistettu ammattihenkilö voi toimia koulutustaan vastaavassa ammatissa ja käyttää sen ammattinimikettä, kuten sosionomia tai sosiaalityöntekijää.

Muut kuin laillistetut ammattihenkilöt eivät saa kyseiseen ammattiin kuuluvia tehtäviä, eivätkä käyttää näille kuuluvia ammattinimikkeitä.

Sosiaalihuollon henkilöstön sääntely vastaa nyt terveydenhuollossa jo yli kaksikymmentä vuotta aikaisemmin voimaan tullutta sääntelyä.

Mikä on sosiaalihuollon ammattihenkilölain tarkoitus?

Lain tarkoituksena on edistää asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadukkaaseen palveluun ja hyvään kohteluun. Tämä toteutuu, koska:

• ammattihenkilöllä on toiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät valmiudet sekä mahdollisuus kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan
• sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan
• sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ammattitoimintaa valvotaan.

Miksi sosiaalihuollon ammattihenkilölaki on tarpeellinen?

• Laki luo perustan koko sosiaalihuollon laadunvarmistukselle.
• Laki edistää palvelujen kehittämistä ja laatua sekä asiakkaiden oikeuksia ja asiakasturvallisuutta.
• Laki selkiyttää ja vahvistaa sosiaalialaa.
• Lailla voidaan taata korkeatasoinen osaaminen.
• Laki vahvistaa valvontaa.

Ketkä ovat sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä?

Vuoden 2020 lopulla Suomessa oli noin 42 500 sosiaalihuollon laillistettua ammattihenkilöä (lähde: Valviran Suosikki-rekisteri).

• Sosiaalityöntekijä:  7 755 henkilöä
• Sosionomi: 32 959 henkilöä
• Geronomi: 1 093 henkilöä
• Kuntoutuksen ohjaaja: 641 henkilöä

Miksi sosiaalihuollon ammatinharjoittamista on rajattu?

Laillistetut sosiaalihuollon ammattihenkilöt käyttävät työssään julkista valtaa. Julkista valtaa käytetään esimerkiksi, kun tehdään sosiaalihuollon palvelu- ja asiakasmaksupäätöksiä tai pyydetään virka-apua. Myös hallintopäätöksen valmistelutehtävät, joilla on merkittävä vaikutus päätöksentekoon, voivat sisältää julkista vallankäyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelman laatiminen.

Ammattihenkilöt toimivat viranomaisvastuulla, jota ohjaa laillisuusperiaate. Hallinnollisista päätöksistä tulee olla mahdollisuus valittaa.

Suomessa sosiaalityö hoitaa asioita, jotka monissa maissa käsitellään tuomioistuimissa. Korkeatasoinen sosiaalihuollon ja sosiaalityön osaaminen vahvistavat osaltaan yhteiskuntarauhaa.

Lue lisää

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki