Kilpailukieltosopimukset, sivutoiminen työ ja liikesalaisuudet

Mikä on kilpailukieltosopimus? Saako työnantaja kieltää sivutoimisen työn?  Entä mitä ovat liikesalaisuudet ja mitä niiden kertomisesta voi seurata? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin vastauksineen.

Usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen

Kilpailukieltosopimukset:

Sivutoiminen työskentely:

Liikesalaisuudet:

Mikä on kilpailukieltosopimus?

Kilpailukieltosopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa työntekijä sitoutuu pidättäytymään työnantajansa kanssa kilpailevasta toiminnasta sovituksi määräajaksi työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimuksesta säädetään työsopimuslaissa. Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se ei vastaa työsopimuslain määräyksiä.

Koska ja miten kilpailukieltosopimus voidaan tehdä?

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä työsopimuksen tekemisen yhteydessä tai työsuhteen aikana. Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää, että työnantajalla on siihen erityisen painava syy.

Kilpailukieltosopimuksen muodosta ei ole määräyksiä, mutta se on suositeltavaa tehdä kirjallisesti.

Millaisen toiminnan kilpailukieltosopimus kieltää?

Kilpailukieltosopimus voi kieltää vain sellaisen toiminnan, jota pidettäisiin työsuhteen aikanakin työnantajan kanssa työnantajaa vahingoittavalla tavalla kilpailevana. Kilpailukielto kattaa toiminnan sekä työntekijän omaan että toisen työantajan lukuun.

Mikä on työsopimuslain edellyttämä erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiseen?

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää, että työnantajalla on siihen erityisen painava syy. Kilpailukieltosopimuksen perusteen painavuutta arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi:

  • työnantajan toiminnan laatu,
  • liikesalaisuuksien säilyttämisen tarve,
  • työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus sekä työntekijän asema ja tehtävät.

Työnantajan toiminnan laadulla viitataan siihen, että kilpailukieltosopimuksen perusteeksi ei riitä yleinen pyrkimys rajoittaa kilpailua vaan työnantajan toiminnassa on oltava jotain sitä perustelevia erityispiirteitä.

Liikesalaisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi teknisiä ratkaisuja ja asiakkaiden kanssa tehtyjä sopimuksia.

Erityiskoulutuksella tarkoitetaan jotain työnantajan tarjoamaa työntekijän tavallista jatko- tai täydennyskouluttamista pidemmälle menevää koulutusta. Työntekijän korkea asema tai muu tehtävä, jossa työntekijä saa tietoonsa erityisen paljon työnantajan ammatti- tai liikesalaisuuksia, voi perustella kilpailukieltosopimuksen tekemistä.

Onko työsuhteen päättymistavalla merkitystä kilpailukieltosopimuksen kannalta?

Kyllä. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Se tarkoittaa, että kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jonka työnantaja irtisanoo taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Se tarkoittaa myös, että kilpailukieltosopimus ei sido työnantajan ilman laillista perustetta irtisanomaa työntekijää, työsuhteen työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella päättävää työntekijää eikä liikkeenluovutuksen yhteydessä irtisanoutuvaa työntekijää.

Pysyykö ennen liikkeenluovutusta tehty kilpailukieltosopimus voimassa liikkeenluovutuksen jälkeen?

Työsopimuslain mukaan liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Tämä koskee lähtökohtaisesti myös kilpailukieltosopimusta. Oikeuskäytännössä (korkein oikeus 2005:50) on kuitenkin katsottu, että kilpailukieltosopimuksen voimassapysyminen edellyttää sitä, että myös uudella työnantajalla on kilpailukieltosopimukselle erityisen painava syy.

Kuinka kauan kilpailukielto on työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa? Maksetaanko kilpailukiellon ajalta korvausta?

Rajoitusajasta sovitaan kilpailukieltosopimuksessa. Työsopimuslain mukaan rajoitusaika saa olla kestoltaan enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Jos rajoitusajaksi sovitaan enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa vähintään 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa vähintään 60 prosenttia työntekijän palkasta.

Työsopimuslain määräykset rajoitusajan enimmäispituudesta eivät koske johtavassa asemassa olevia työntekijöitä. Johtavassa asemassa olevalla työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka kuuluu yrityksen tai yhteisön ylimpään johtoon tai jolla on itsenäinen vastuu yrityksen tai yhteisön jostain yksiköstä tai toiminnosta.

Pelkkä esihenkilöasema ei tee työntekijästä johtavassa asemassa olevaa. Toisaalta joissain tilanteissa työntekijä, jolla ei ole alaisia mutta jolla on itsenäinen vastuu jostain työnantajan tärkeästä toiminnosta, saatetaan katsoa johtavassa asemassa olevaksi.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä eli jos työnantaja esimerkiksi irtisanoo työntekijän taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Tässä tilanteessa rajoitusaika ei astu voimaan eikä työnantajalle tule korvausta maksettavaksi.

Saako rajoitusaikana tehdä töitä?

Työntekijä saa rajoitusaikana tehdä sellaisia töitä, jotka eivät ole entiseen työnantajaan nähden kilpailevia. Töiden tekeminen rajoitusaikana ei vaikuta työnantajan velvollisuuteen maksaa rajoitusajalta korvausta.

Mitä kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta seuraa?

Työntekijän on korvattava entiselle työnantajalle kilpailukiellon rikkomisesta aiheutunut vahinko. Kilpailukieltosopimuksessa voidaan työsopimuslain mukaan sopia myös vahingonkorvauksen sijaan maksettavasta sopimussakosta. Sopimussakko saa vastata enimmäismäärältään enintään työntekijän työsuhteen aikaista kuuden kuukauden palkkaa.

Jos kilpailukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, työntekijän ei tarvitse maksaa sen lisäksi vahingonkorvausta.

Työsopimuslain määräys sopimussakon enimmäismäärästä ei koske johtavassa asemassa olevia työntekijöitä. Johtavassa asemassa olevalla työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka kuuluu yrityksen tai yhteisön ylimpään johtoon tai jolla on itsenäinen vastuu yrityksen tai yhteisön jostain yksiköstä tai tärkeästä toiminnosta.

Saako työnantaja kieltää työntekijää tekemästä sivutoimea?

Työntekijällä on lähtökohtainen vapaus ottaa sivutoimia. Tämä kuuluu perustuslaissa säädettyyn oikeuteen työhön ja elinkeinonvapauteen. Työnantaja voi kuitenkin työsopimuslain mukaan kieltää työntekijää harjoittamasta sivutoimea, jos se on työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa. Kiellon edellytyksenä on, että työntekijän toiminta on työnantajaa ilmeisesti vahingoittavaa. Epämääräinen vaara jonkin vahingon aiheutumisesta ei siis riitä. Asian arviointiin vaikuttaa työntekijän asema työpaikalla.

Mitä korkeammassa asemassa työntekijä on, sitä herkemmin työnantaja voi kieltää työntekijän sivutoimen.

Kielto voi koskea niin työntekijän omaan lukuunsa harjoittamaa toimintaa kuin työsuhteessa toiseen työnantajaan tehtävää työtä. Työnantaja ei voi kieltää työntekijän kilpailevaa toimintaa, jos työnantaja oli siitä tietoinen työsopimusta tehtäessä.

Ovatko kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoiden sivutoimet sallittuja?

Kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoiden osalta sivutoimista ja niiden kieltämisestä säädetään laissa kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta. Työajan käyttäminen sivutoimen hoitamiseen edellyttää aina työnantajan lupaa. Viranhaltijalla on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle myös omalla ajallaan harjoittamastaan sivutoimesta. Työnantaja voi kieltää tällaisen sivutoimen, jos viranhaltija tulisi sen vuoksi esteelliseksi tehtävässään, se haittaisi viranhaltijan tehtävän asianmukaista hoitamista tai se olisi kilpailevana toimintana työnantajaa ilmeisesti vahingoittavaa.

Onko kilpailevan toiminnan valmistelu työ- tai virkasuhteen aikana sallittua?

Työntekijä ei työsopimuslain mukaan saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan kielto huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Siitä, millaiset valmistelutoimenpiteet tarkalleen ottaen ovat kiellettyjä, on niukasti oikeuskäytäntöä.

Kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoiden osalta laissa kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta on samankaltainen kilpailevaa toimintaa valmistelevien toimenpiteiden kielto. Viranhaltijoiden osalta valmistelevien toimenpiteiden hyväksyttävyys riippuu myös niiden vaikutuksesta viranhaltijan esteettömyyteen tehtävässään ja kykyyn tehtäviensä asianmukaiseen hoitamiseen.

Mitä kilpailukiellon rikkomisesta työsuhteen aikana seuraa?

Lainmukaisen kilpailukiellon rikkominen saattaa synnyttää työntekijälle korvausvastuun kilpailevan toiminnan työnantajalle aiheuttamasta vahingosta ja/tai oikeuttaa työnantajaa päättämään työntekijän työsuhteen.

Voivatko työnantaja ja työntekijä sopia yleisestä sivutoimien kiellosta?

Koska työsopimuslaki on työntekijän vähimmäisoikeuksia suojaava laki, työnantaja ja työntekijä eivät voi pätevästi sopia työsopimuslain kilpailevan toiminnan kieltoa laajemmasta sivutoimien kiellosta.

Mitä ovat liikesalaisuudet?

Liikesalaisuudelle ei ole työsopimuslaissa määritelmää. Käytännössä liikesalaisuudet ovat työnantajan kaupallisia, taloudellisia tai teknisiä tietoja, jotka eivät ole yleisesti tunnettuja tai helposti selvitettäviä, joilla on taloudellista arvoa ja joiden leviämiseltä työnantaja pyrkii suojautumaan.

Milloin liikesalaisuuksien kertominen ja hyödyntäminen on kiellettyä?

Työsopimuslain mukaan työnantajan liikesalaisuuksien ilmaiseminen ja käyttäminen on pääsääntöisesti kiellettyä työsuhteen päättymiseen asti. Työntekijän luvatta hankkimien liikesalaisuuksien ilmaiseminen ja käyttäminen on kiellettyä myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Mitä liikesalaisuuksien kertomisesta tai hyödyntämisestä voi seurata?

Liikesalaisuuksien ilmaiseminen tai käyttäminen saattaa synnyttää työntekijälle korvausvastuun työnantajalle aiheutuneesta vahingosta ja/tai oikeuttaa työnantajaa päättämään työntekijän työsuhteen.

Millainen vaitiolovelvollisuus on kunnan tai hyvinvointialueen työntekijällä?

Viranomaisen palveluksessa olevan henkilön vaitiolovelvollisuudesta säädetään laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Vaitiolovelvollisuus koskee sekä työ- että virkasuhteisia työntekijöitä.

Kunnan tai hyvinvointialueen työntekijä ei saa ilmaista eikä käyttää työssään saamiaan tietoja, jotka ovat lain mukaan salassa pidettäviä.

Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös palvelussuhteen päättymisen jälkeen.

Talentian työelämäneuvonta

Miten vaikutan palkkaani? Mitä on hyvä tietää vuosilomista ja muista vapaista? Olemme koonneet sivuillemme runsaasti työelämään liittyviä ohjeita ja vinkkejä. Tutustu!

Oletko jo Talentian jäsen?

Jos et vielä kuulu Talentiaan, sosiaalialan korkeakoulutettujen ikiomaan ammattijärjestöön, liity nyt!

Sinua saattaa kiinnostaa myös