Selkeys parantaa työhyvinvointia sosiaalialalla

Työssä viihtyminen paranee, kun pystyy itse vaikuttamaan työhönsä, saa esihenkilöltä ja työyhteisöltä tukea sekä tietää, miten ongelmatilanteissa tulee toimia.

Sosiaalialalla keskitytään kehittämään työntekijöiden hyvinvointia

Sosiaalialalla työskentelee paljon erittäin motivoituneita, työstään pitäviä ihmisiä, mutta vaativa työ saattaa myös kuormittaa. Olennaista on tasapaino kuormituksen, voimavarojen ja palautumisen välillä. Siitä on erityisesti työsuojelun huolehdittava. Työhyvinvointia tukee esimerkiksi hyvä esihenkilötyö ja ilmapiiri.

”Työkaverit auttavat monia jaksamaan. Työn perusedellytysten on oltava kunnossa: jokaisen tulee tietää, mitä häneltä odotetaan, ja työvälineiden on oltava ajan tasalla”, sanoo työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin erityisasiantuntija Johanna Pulkkinen Turun yliopistosta.

Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijällä on riittävästi aikaa tehdä työnsä. Kuormittavia tekijöitä ovat kiire, keskeytykset ja riittämättömyyden tunne, joskus myös huono ilmapiiri ja esihenkilö.

”Jokaisella on oikeus hyvään esihenkilötyöhön. Esihenkilön tulee kohdella kaikkia tasapuolisesti, tarjota tukea sekä olla helposti lähestyttävä ja saavutettavissa. Tavoite on, että kaikki tulevat kuulluiksi. Se on yhteispeliä: kaikilla on oikeus hyvään kohteluun, myös esihenkilöillä. Työyhteisötaitoihin kuuluu muiden kohtaaminen kohteliaasti ja arvokkaasti. Esimerkiksi huutaminen ei kuulu työpaikalle.”

Kuormitusta voivat aiheuttaa myös haastavat asiakastilanteet, etenkin, jos työntekijä kokee, ettei saa niiden kohtaamiseen riittävästi tukea.

Miten huolehtia työhyvinvoinnista sosiaalialalla?

Psykososiaalinen työhyvinvointi kattaa työhön vaikuttavat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, kuten ihmissuhteet, työn sisällön ja turvallisuuden. Hyvinvointia voi lisätä myös kokemus riittävän monipuolisesta ja tasapainoisesta työstä, jossa on selkeä tehtävänkuva, kohtuullinen työmäärä ja riittävästi aikaa tehdä työtä. Vaikeat asiat on voitava uskaltaa ottaa töissä puheeksi.

”Jos nämä asiat eivät ole kunnossa, se voi kuormittaa.”

Pulkkinen pitää tärkeänä myös kognitiivista ergonomiaa. Siihen liittyvät melu, hälytykset, keskeytykset ja jatkuva uuden oppiminen. Niiden pitää olla hallittavissa, jotta aivot sopeutuvat muutoksiin. Kognitiivinen ergonomia vaikuttaa myös työstä palautumiseen.

”Kun eri järjestelmät ja sähköposti plingaavat ja puhelin soi, täytyy miettiä, miten hälyä ja jatkuvaa tietomäärää hallitaan. Uusien asioiden oppimisessa on tärkeää sisäistää, mihin päätökset pohjautuvat. Entä onko ohjeissa ristiriitoja? Työpaikoilla voidaan tehdä pelisääntöjä: jos joku kirjoittaa rapsaa, hänelle tulee taata työrauha. Voidaan myös sopia miten esimerkiksi Teamsin kautta saa häiritä ja keskeyttää.”

Sosiaalialan haasteet

Väkivallan uhka on alalla yleistä. Johanna Pulkkinen väitteli vuonna 2021 väkivallan uhan hallinnasta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan töissä.  Työtapaturmat korostuvat yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajien keskuudessa.

”Väkivallan uhka on yhteydessä työuupumuksen, masennuksen ja stressin oireisiin sekä uniongelmiin. Olennaista on, kokeeko työntekijä, että väkivallan uhka on hallinnassa.”

Väkivaltatilanteiden varalle on oltava ohjeet ja mahdollisuus hälyttää apua.

Väitöstutkimuksen mukaan työntekijät toivovat väkivallan uhasta koulutusta, tiedotusta, riittävää henkilöstöresursointia sekä toimivia hälytysjärjestelmiä.

”Sosiaalityössä toivottiintyönohjausta ja tukea haastaviin tilanteisiin, riskien arviointia sekä asiakkaiden kartoitusta etukäteen. Usein työntekijät osaavat itse kertoa, mitkä asiat aiheuttavat haasteita.”

Sosiaalialan työssä eettisyys on tärkeää

Eettisesti oikein toimiminen on monelle tärkeä osa työtä. Pystyykö ihmisten eettisesti oikeaan ja arvostamaan kohteluun vaikuttamaan?

”Siihen pitää pystyä vaikuttamaan. Jokainen voi miettiä, miten työpaikalla käyttäydytään ja miten asioista viestitään asiakkaiden suuntaan. Mikä on työssä sallittua? Työhön voi liittyä väkivallan uhkaa mutta siihen ei saa liittyä väkivaltaa.”

Myös asiakasryhmä vaikuttaa siihen, minkälaisia haasteita alalla kohtaa. Asiakkaan epäasiallinen käytös voi toisinaan liittyä esimerkiksi sairauteen. Tällöin tilanteen purkaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä.

”Jos työssä on tunnistettuja kuormitustekijöitä, työnantajalta voi vaatia selvitystä siitä, miten niitä hallitaan. Työnantaja määrittelee, mitä työaikana edellytetään. Jos aika ei riitä, mitä saa jättää tekemättä? On työntekijän oikeus saada vastaus, miten tällöin toimitaan.”

Sosiaalialalla jälkipurku on avainasemassa

Haastaviin asiakastilanteisiin suositellaan jälkipurkua. Johanna Pulkkisen mukaan sosiaali- ja terveysala on menossa oikeaan suuntaan työhyvinvoinnissa, mutta paljon on vielä tehtävää. Moni on joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä, mikä on huolestuttavaa.

”Toivoisin myös onnistumisista viestimistä. Esimerkiksi moni lastensuojelun sosiaalityöntekijä viihtyy ja pystyy hoitamaan työnsä hyvin.”

”Sosiaali- ja terveysalalla mennään aina potilas tai asiakas edellä, työn tekijä tulee kakkosena. Asiakas- ja työturvallisuus kulkevat kuitenkin käsi kädessä. Kun työturvallisuus toteutuu, työntekijä pystyy antamaan laadukasta palvelua asiakkaille”, Pulkkinen sanoo.

Turvallisten työolojen lähtökohta on aina oma-aloitteinen toiminta työpaikoilla. Työnantaja ja työnantajan edustajina toimivat esihenkilöt ovat vastuussa työturvallisuudesta.

Lisäksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöt eli työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut, asiamiehet ja työsuojelutoimikuntien jäsenet osallistuvat työturvallisuusasioiden käsittelyyn.

Myös työntekijöillä on velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta. Työturvallisuutta valvovina viranomaisina toimivat puolestaan aluehallintovirastot, joissa on omat työsuojelun vastuualueet.

Työturvallisuus ja -hyvinvointi lisääntyvät, kun työntekijät muistavat hoitaa myös omaa hyvinvointiaan. Työtapaturmat voivat liittyä esimerkiksi tilanteisiin, joissa on yritetty toimia asiakkaan hyväksi.

”Asiakas- ja työturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Kun työturvallisuus toteutuu, pystytään antamaan laadukasta palvelua”, Johanna Pulkkinen muistuttaa.

Väkivallan uhka on sosiaalialan arkea

• 59,6 % sosiaalialalla työskentelevistä on kokenut työssään väkivallan uhkaa
• 67 % sosiaalialalla työskentelevistä kokee, että väkivallan uhka on hallinnassa

Koulutus ja menettelytapaohjeet tärkeitä

• 74,2 % lasten päivähoidossa työskentelevistä koki, että ei ole saanut väkivaltatilanteisiin tarpeeksi koulutusta
• 51,7 % kehitysvammahuollossa työskentelevistä koki, että väkivallan uhka on hallinnassa menettelytapaohjeiden ansiosta

Psykososiaalinen kuormitus lisääntyi

Psykososiaalisen kuormituksen kattava tunnistaminen, hallitseminen ja vähentäminen  on monilla työpaikoillavasta aluillaan – ja monilla myös retuperällä, sanoo työelämäkehittäjä ja tietokirjailija Merja Karjalainen.

Karjalainen on Työ Terveys Turvallisuus -lehden entinen päätoimittaja. Hänen kirjansa Jaksamisen rajat – Psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu (Basam Books 2020) syntyi omakohtaisesta ylikuormitus- ja sairastumiskokemuksesta, jonka hän vei asian työsuojeluviranomaisenvalvottavaksi.

Jos psykososiaalinen ylikuormitus ja työstä palautumisen ongelmat jatkuvat pitkään, lisääntyy myös työuupumuksen sekä vakavien psyykkisten ja fyysisten sairauksien riski. Ne voivat lopulta viedä jopa työkyvyn.

Työn kuormittavuuden kokemus on kasvanut 2000-luvulla.

Vuoden 2018 Työolotutkimuksessa kolme neljästä palkansaajasta piti tiukkoja aikatauluja osana työtään.

”Aikapaineesta ja henkilöstön alimitoituksen aiheuttamasta riittämättömyydestä kärsitään paljon  esimerkiksi asiakaspalvelutyössä.

”Kuormituskokemusten taustalta löytyvät työn ja talouden isot muutokset, jotka tuovat teknologian ja kansainvälistymisen monisyiset vaikutukset työmme arkeen. Jopa korona-ajan voi nähdä osana kansainvälistyneen kanssakäymisen, talouden ja työelämän muutosten ketjua. Sen pitkäaikaisvaikutuksia työhyvinvointiin ei tiedä vielä kukaan.”

Merja Karjalainen uskoo korona-ajan lisänneen sosiaalialalla työskentelevien kuormitusta. Läsnätyötä tekevien työhyvinvointi nimittäin heikentyi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan vuoden 2019 lopun ja vuoden 2020 lopun välillä.

”Työpaikkojen työsuojelun on uudistuttava ja päästävä viimein 2020-luvulle. Työsuojelu perustuu työturvallisuuslakiin, joka velvoittaa työnantajaa huolehtimaan terveellisistä ja turvallisista työolosuhteista,” Merja Karjalainen sanoo.

”Moderni työsuojelu tarkoittaa psykososiaalisen kuormituksen uudenlaista huomioimista yrityksen ja organisaation johtamisessa, vastuiden delegoinnissa, työyhteisössä, vuorovaikutuksessa, henkilöstöhallinnossa ja viestinnässä”, hän muistuttaa.

Hyvän työpaikan tarkistuslista

• Ovatko työpaikkasi ihmissuhdeasiat kunnossa?
• Onko työsi sisältö motivoiva ja palkitseva sekä riittävän monipuolinen?
• Saatko työskennellä psyykkisesti ja fyysisesti turvallisessa ympäristössä?
• Tiedätkö, mitä sinulta odotetaan ja miten voit täyttää odotukset eli onko tehtävänkuvasi selkeä?
• Onko työmääräsi kohtuullinen ja onko sinulla riittävästi aikaa tehdä työsi?
• Onko työsi sisällössä tai työpaikan toimintatavoissa jotain, mikä on ristiriidassa oman etiikkasi kanssa?

Kuusi rastia

• Todennäköisesti viihdyt hyvin etkä koe työsi kuormittavan sinua liikaa.

4–5 rastia

• Työssäsi on piirteitä, joista kannattaa keskustella työyhteisössä ja joihin pitää puuttua.

1–3 rastia

• Työsi aiheuttaa merkittävän kuormitusriskin. Jotta voisit työssäsi hyvin, ongelmat on ratkaistava.

Teksti: Tiina Tuppurainen