TAVOITE

Vahvistetaan kansalaisten hyvinvointia tarjoamalla oikea-aikaisia ja laadukkaita pätevien ja osaavien sosiaalialan ammattilaisten toteuttamia sosiaalipalveluja. Kun hoidamme sosiaalisia ongelmia nykyistä tehokkaammin, säästämme muissa kuluissa kuten terveydenhuollon kustannuksissa, samalla työttömyys vähenee ja osallisuus sekä luottamus yhteiskunnassa lisääntyy.   

KEINOT

• Varmistetaan sosiaalialan korkeakoulutettujen riittävä määrä ja osaamisen hyödyntäminen monialaisessa yhteistyössä.
• Tarjotaan oikea-aikaisia ja laadukkaita sosiaalipalveluja, joilla torjutaan sosiaalisia ongelmia ja estetään niiden ylisukupolvista siirtymistä.
• Varmistetaan kaikissa palveluissa mukaan lukien työllisyyspalveluissa sosiaalihuollon ja kuntoutusalan ammattilaisten riittävä määrä ja osaamisen hyödyntäminen. 
• Sosiaaliturvauudistuksen toteutuksessa varmistetaan toimivat ja vaikuttavat etuus- ja palvelupolut. Tavoitteena on vahvistaa kansalaisten osallisuutta ja vähentää systemaattisesti köyhyyttä.
• Käynnistetään työturvallisuuslain uudistus psykososiaalisen kuormituksen hillitsemiseksi ja työsuojelun parantamiseksi.
• Ohjataan valtion rahoitusta kohdentamalla sosiaalialan työnantajia ja vastuutahoja siten, että jatkossa palkka vastaa työn vaativuutta ja osaamista ylläpidetään. 

Tarve sosiaalipalveluille on kasvanut koronan aikana.

Joka viides suomalainen käyttää sosiaalipalveluita. Osa palveluvelasta ja palvelutarpeiden kertymisestä ilmenee vasta ajan saatossa. Pandemiat ja erilaiset kriisit aiheuttavat sosiaalisten ongelmien kärjistymistä kuten taloudellista ahdinkoa, osattomuutta ja psyykkistä kuormaa. Vuonna 2021 palvelutarve kasvoi erityisesti lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja ikääntyneiden palveluissa. 

Monet tutkimusaineistot osoittavat, että pitkittynyt työttömyys ja pitkäaikainen eläminen vähimmäisetuuksien varassa on vakavin köyhyyden aiheuttaja ja syrjään joutumisen riski kasvaa. Syyskuun (2022) lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 89 900. Sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien lisääntyessä palveluiden ja etuuksien tarve kasvaa ja kustannukset lisääntyvät. Palveluiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää sosiaalihuollon asiantuntijoiden lisäämistä ja vaikuttavien palveluiden vahvistamista.  

Sosiaalihuollon työntekijöiden työkyvyn erityisenä riskinä on psykososiaalinen työkuorma.

Erityisesti sosiaalityöntekijöillä mielenterveysdiagnoosit ovat työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa suurin syy ja määrä on pysynyt jo kymmenen vuotta samalla tasolla. Moni kokee, ettei ehdi tehdä työtään eettisten ohjeiden, laatukriteerien, lakien ja asiakkaan tarpeita vastaavalla tavalla ja työ aiheuttaa eettistä ristiriitaa. Alan vaihtuvuus on suurta, mikä tuottaa lisäkustannuksia. 

Tutustu myös muihin tavoitteisiin:

• Sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla vahvistetaan palveluita ja julkista taloutta >>
• Varhaiskasvatus on tulevaisuusinvestointi >>