Työolosuhteet kuntoon
Liian usein työpaikoilla ajatellaan, että työhyvinvointi tai -pahoinvointi on yksilön oma asia. Tämä johtaa ajatukseen, että työhyvinvointiin ei voida vaikuttaa organisaation työtavoilla tai prosesseilla.
Varhaisella puuttumisella sekä asiantuntevalla johtamisella voidaan kuitenkin päästä ongelmien juurisyihin kiinni hyvissä ajoin ja välttää suuria työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.
Kevan kuntapäättäjäbarometrin (2021) vastaajista 50 prosenttia kokee, että kunnanvaltuutetuilla ei ole merkittävää roolia tai roolia ollenkaan kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin tai työkyvyn edistämisessä.
Samaan aikaan 30 prosenttia vastaajista arvioi, että kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi ja työkyky heikkenevät jonkin verran tai merkittävästi tulevina vuosina. Vastauksista on tulkittavissa, että päättäjillä ei ole riittävää roolia työhyvinvointiasioissa kunnissa.
Tätä tietoa on kiinnostavaa suhteuttaa Kevan laskelmiin (2018) siitä, että työkyvyttömyydestä aiheutuu vuosittain noin kahden miljardin euron kustannukset kunnille ja näitä kustannuksia olisi mahdollisuus alentaa heti 0,5 miljardilla, jos työkykyjohtaminen kunnissa saataisiin kuntoon.
Herää kysymys: Olisiko kunnanvaltuutettujen syytä lisätä omaa rooliaan työhyvinvointi- ja työkykyasioissa? Jos leikkauksien sijaan investoitaisiinkin työkykyjohtamiseen, niin millaisia säästöjä saataisiin aikaan?
Työkyvyn paremmalla johtamisella työpaikat voisivat säästää euroja, mutta huolehtia myös siitä, että työntekijöillä olisi turvallinen olo työpaikalla.
Työturvallisuuslaki asettaa työpaikoille velvoitteita turvallisen ja terveellisen työympäristön takaamisesta kaikille työntekijöille. Tämä on yksi lainsäädännön minimivaatimuksista.
Työturvallisuuslaki tuo esiin, että kuormitustekijöitäkin on arvioitava niin työyhteisön kuin yksilön tarpeista. Henkilöstön johtamiseen on varattava riittävästi resurssia ja osaamista.
Johtamispolku on elämän mittainen oppimispolku ja siihen on investoitava nyt, jotta työolosuhteet saadaan kuntoon sosiaalihuollossa. Ei ole yhdentekevää, kuka työtä johtaa, vaan johtamiseen tarvitaan osaamista ja intohimoa henkilöstön puolella olemiseen.
Yksityisellä puolella henkilöstön työhyvinvointia käytetään jo valttina rekrytoinnissa. Milloin saamme kuntapuolen tähän kisaan mukaan?
Työhyvinvointiin investoiminen on sijoitus myös asiakkaille laadukkaisiin ja turvallisiin palveluihin. Nämä kaksi asiaa eivät voi olla erillisiä toisistaan, vaan myös henkilöstöön on panostettava. Vain takaamalla osaavan ja pysyvän henkilöstön työpaikoille voidaan tarjota kustannustehokkaita palveluita asiakkaille sekä tehdä työtä, jolla on vaikutusta asiakkaiden elämään.
On hyvä kuitenkin muistaa, että satsaus tämän päivän työolosuhteisiin ei ole mitattavissa euromääräisesti vielä tämän eikä ensi vuodenkaan budjetissa. Satsaukset näkyvät henkilöstön osalta vuosien ja asiakkaiden ehkä vuosikymmenien päästä.
Äänestäminen kuntavaaleissa on hyvä tapa vaikuttaa niihin arvotekijöihin, joita kunnassa nostetaan päätöksenteon asteelle. Haasta rohkeasti ehdokkaita keskustelemaan kuntasi työhyvinvoinnista sosiaalihuollossa ja siitä, miten ehdokkaat siihen aikovat vaikuttaa, jos heidät valitaan päättäjiksi kuntaan.
Työhyvinvointi on usein myös päättäjien asia, joten äänestämisellä on väliä.
